Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20162

Hankkeen nimi: Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0927140-5

Jakeluosoite: Pielisjoen linna, Siltakatu 2

Puhelinnumero: 013 337 4700

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: JOENSUU

WWW-osoite: http://www.pohjois-karjala.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kimmo Niiranen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Maakunta-asiamies

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kimmo.niiranen(at)pohjois-karjala.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 529 479

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ETKO-hankkeessa tuotetaan ennakointitietoa koulutuksen osuvuuden parantamiseksi ja muun päätöksenteon tueksi sekä luodaan maakunnan tarpeisiin vastaava tehokas, alueen ennakointityön uudelle tasolle nostava työvoimapalvelujen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä palveleva yhteistyörakenne ja toimintamalli. Uudenlainen toimintamalli auttaa koulutustarvetiedon kokoamisessa, parantaa koulutuksen osuvuutta ja sillä on edellytykset vakiintua hankkeen kohderyhmien omaksumaksi pysyväksi, koulutuksen tarjoajien ja työnantajien yhteistyötä edistäväksi toimintatavaksi hankkeen päättymisen jälkeen.

ETKO-hanke tuottaa työvoimakoulutuspalvelujen ja koulutustarjonnan osuvuuden parantamisen edellyttämää analysoitua ja tulkittua tietoa tulevaisuuden osaamistarpeista. Hankkeen aikana varmistetaan tuki palvelujen ja koulutuksen suunnittelulle hankkeen päättymisen jälkeen luomalla menetelmä maakunnan elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta oleellisimman tulevaisuustiedon kokoamiseksi alueelta. Tieto yhdistetään ulkoa tulevasta laajasta tietomäärästä valikoituun, maakunnan kilpailukyvyn kehittämisen kannalta oleelliseen ennakointitietoon. Prosessin tuloksena tuotetaan tulkintoja ja suosituksia koulutuksen ja työvoimapalvelujen kehittämiselle. Samalla vakiinnutetaan työvoimapalvelujen kehittämistä sekä aikuiskoulutuksen suunnittelua tukeva toimintatapa – maakunnan keskeiset toimijat kattava yhteistyöverkosto tiedonkeruu- ja jakomenetelmineen – joka tukee kasvualojen tunnistamista ja edistää ennakoivalla otteella nopeaa tilannereagointia myös rakennemuutostapauksissa.

Hankkeessa yhdistetään uudella tavalla aluekehitysviranomaisen ja yliopiston ennakointi- ja tutkimusosaaminen sekä verkostot kasvu- ja rakennemuutosalojen työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa. Maakuntaliiton ja yliopiston yhteistyö toimii mallina muille alueille ja sen tuloksia voidaan hyödyntää mm. Etelä-Savossa ja Lapissa toteutettavissa ennakointihankkeissa, joiden kanssa ETKO-hanke tekee tiivistä yhteistyötä. Hanke tuottaa tietoa siitä, millaisia muutoksia alueelliset ja paikalliset työmarkkinat kohtaavat, millaista osaamista kasvualoilla tarvitaan ja miten rakennemuutoksia kohdanneiden alojen työntekijöiden osaamista kehitetään uudelleentyöllistymisen mahdollistamiseksi. Hanke vahvistaa elinkeinoelämän ja yritysten roolia työvoima-, osaamis- ja koulutustarpeiden sekä kasvu- ja rakennemuutosalojen tunnistamisessa. Kohtaannon parantumisen myötä työttömien, maahanmuuttajien ja nuorten voimavarat saadaan tehokkaammin käyttöön tilanteessa, jossa työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava, sillä eläkkeelle siirtyvien määrä on korkea, työikäisten määrä laskee ja myös työn sisällöt muuttuvat.

ETKO-hanke vastaa työvoimapalveluja ja aikuiskoulutusta koskeviin kehittämistarpeisiin. Hankkeen myötä työvoimapalvelujen kehittäjät, aikuiskoulutuksen suunnittelijat, koulutuksen järjestäjät, hanketoimijat, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja erikokoiset yritykset saavat käyttöönsä analysoitua työvoiman kysyntää ja tarjontaa sekä yritysten kehitysnäkymiä koskevaa tietoa ja ehdotuksia omien palvelujensa kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Palvelujen suunnittelu, koulutuksen suuntaaminen, asiakasohjauksen kehittäminen ja yrityskontaktoinnin toimialavalinnat ovat esimerkkejä tarpeista ja yhteistyöpinnoista, joihin hankkeen toimenpiteillä vastataan. Syötteet tulevaisuuden näköaloista, työn sisältöjen muutoksista ja työvoiman osaamisesta ovat teemoja, joihin liittyvää tietoa voidaan sekä koota että levittää hankkeen avulla mm. asiantuntijaraateja ja -paneeleja hyödyntämällä ja kouluttamalla työvoima- ja koulutuspalvelujen parissa työskenteleviä henkilöitä.
Koulutus- ja palvelutarpeita arvioidaan keräämällä ja analysoimalla tietoa alueen tarpeista, työvoiman tarjonnasta ja talouden kehityksestä sekä kokoamalla ja suodattamalla globaalia ja kansallista tulevaisuustietoa maakunnan omasta näkökulmasta alueen erityispiirteet huomioiden. Työnantajille (yritykset, julkinen sektori ja kolmas sektori) ja hankkeen kohderyhmille (TE-hallinnon ja oppilaitosten ohjauspalvelujen asiantuntijat, uraneuvojat ja opinto-ohjaajat, yritysneuvojat, henkilöstö- ja rekrytointipalveluja tarjoavat yritykset, elinkeinoelämä- ja yrittäjäjärjestöt, muut toimintalinjan 4 erityistavoitteen 9.2 hankkeet, työnhakijat ja muut ennakointitietoa hyödyntävät tahot) tuodaan tietoa tulevaisuuden ennakoiduista muutoksista. Työnantajilta kerätään uudenlaisia avauksia ja menetelmäkokeiluja hyödyntäen näkemyksiä siitä, miten toimintaympäristön ja työn sisältöjen muutos sekä toisaalta yritysten ja muiden työnantajien itse arvioimat muutokset vaikuttavat niiden toimintaan ja tarpeisiin erityisesti työvoiman ja sen osaamisen suhteen.

Työmarkkinoiden muutosindikaattoreiden kehittämisellä pyritään auttamaan työvoimapalvelujen kehittämistä. Maakunnassa ennakointityöhön sitoutettua toimijajoukkoa laajennetaan ja työhön osallistuvien organisaatioiden ennakointiosaamista kehitetään menetelmäkoulutuksin ja järjestämällä tulevaisuustyöpajoja. Tulevaisuus-, tilasto- ja toimialatietoa kootaan maakunnalliseen ennakointiportaaliin ja tietoa välitetään myös sosiaalista mediaa hyödyntäen. Pohjois-Karjalan talouskatsaus TRENDIT-julkaisua kehitetään suunnitelmallisesti kokoamalla eri aihepiirejä käsitteleviä teemanumeroita ja vahvistamalla tulevaisuusnäkökulmaa.

Hankkeen toiminta kytketään osaksi päätöksentekoa ja strategiaprosesseja (ml. hankkeen kohderyhmät), mikä vahvistaa toimijoiden ennakointiosaamista ja luo pohjaa ennakointityön pysyvyydelle. Hanke tukee maakuntaohjelman ja maakuntasuunnitelman linjauksiin pohjautuvien tulevaisuutta koskevien valintojen ja päätösten tekemistä ja tavoitteiden seurantaa. Ennakointia kehittämällä tuetaan alueen erityispiirteet huomioivaa älykästä erikoistumista sekä alueen yritysten kilpailukykyä. Hanke osallistuu Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ennakointi- ja tietotuotantoyhteistyön kehittämiseen ja sillä on kytkentöjä kansainvälisiin hankkeisiin (ESPON-tutkimusohjelma, INTERREG-ohjelmat ja OECD:n tutkimushanke keskeisistä kehitystrendeistä, haasteista ja mahdollisuuksista). Hankkeen loppuvaiheessa selvitetään mahdollisuuksia osallistua hankkeen tuloksia hyödyntäen teemaan liittyviin kansainvälisiin hankehakuihin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyminä ovat Pohjois-Karjalan ennakointityöhön osallistuvat ja ennakointitietoa hyödyntävät tahot, ja näissä organisaatioissa työskentelevät henkilöt: työnantajat, TE-hallinnon ja oppilaitosten ohjauspalvelujen asiantuntijat, uraneuvojat ja opinto-ohjaajat, yritysneuvojat, henkilöstö- ja rekrytointipalveluja tarjoavat yritykset, elinkeinoelämä- ja yrittäjäjärjestöt, muut toimintalinjan 4 erityistavoitteen 9.2 hankkeet, työnhakijat ja muut ennakointitietoa hyödyntävät tahot. Hanke hyödyttää Pohjois-Karjalan alueviranomaisia (mm. ELY-keskus ja TE-toimisto), kuntia, koulutusorganisaatioita ja muita koulutuksen järjestäjiä, työnantajia, yrityksiä ja elinkeinoelämän organisaatioita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muut Pohjois-Karjalan kehittämisessä mukana olevat toimijat ja alueen asukkaat, erityisesti koulutukseen tai työmarkkinoille hakeutuvat (opiskelijat, työssäkäyvät, työnhakijat, ammatinvaihtajat, irtisanotut ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat henkilöt). Hankkeen yhteistyötahoina ovat myös Pohjois-Karjalan yrittäjäjärjestöt, Pohjois-Karjalan kauppakamari, alueen työllisyys- ja kehittämishankkeet sekä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot sekä valtakunnan tason ennakoijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 485 916

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 483 360

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 684 166

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 679 785

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Polvijärvi, Tohmajärvi, Liperi, Outokumpu, Rääkkylä, Kontiolahti, Lieksa, Nurmes, Joensuu, Juuka, Ilomantsi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 46

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 82

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty alustava toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta (hakemuksen liitteenä). Toimintaympäristön analyysissä on käsitelty Pohjois-Karjalan työ- ja koulutusmarkkinoiden sukupuolen mukaisia jakoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa ja ennakointityössä huomioidaan sukupuolinäkökulma koulutukseen hakeutumisen ja työhön osallistumisen kontekstissa. Hankkeen tuottamaa tietoa voidaan käyttää sukupuolten välisen segregaation lieventämiseksi työmarkkinoilla ja koulutukseen hakeutumisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, vaan uusien työvoima ja osaamistarpeiden tunnistaminen. Sukupuolten tasa-arvo näkökulma kuitenkin huomioidaan hankkeen toiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Hanke tuottaa tulevaisuusorientoitunutta tietoa päätöksenteon tarpeisiin. Hanke pyrkii toiminnallan edistämään resurssiviisautta ja kestävää kehitystä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hanke tuottaa tulevaisuusorientoitunutta tietoa päätöksenteon tarpeisiin. Hanke pyrkii toiminnallan edistämään resurssiviisautta ja kestävää kehitystä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hanke edistää paikallisen yritystoiminnan kestävää kehittämistä tuottamalla tietoa uusista kestävään kehitykseen pohjautuvista aloista. Yritystoiminnan kestävään kehittämiseen liittyy osaavan työvoiman saatavuus ja uudet kasvualojen osaamistarpeet.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 2
Hankkeen toimintaan sisältyy tietotuotantoa ja asiantuntijatyöskentelyä. Hankkeen tuottamaa tietoa käytetään mm. ohjaustyön kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 4
Hanke tukee maakuntaohjelman seurantatyötä ja tuottaa tietoa, jolla voidaan edistää alueen hyvinvointia. Hanke tuottaa sellaista tietoa, joka lisää työvoiman osallisuutta, työllisyyttä ja tiedon saatavuutta työ- ja koulutusmarkkinoiden mahdolisuuksista.
Tasa-arvon edistäminen 0 6
Hanke tuottaa tietoa työmarkkinoista ja ikäryhmittäisestä työhön osallistumisesta sekä maahanmuutosta. hanke tuo näkyväksi eri ryhmien asemaa ja mahdollisuuksia työ- ja koulutusmarkkinoilla. Hanke edesauttaa toimintamallien kehittämistä, joilla voidaan purkaa työmarkkinoiden sukupuolen mukaista segregaatiota.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 4
Hanke tuottaa tietoa työmarkkinoista ja ikäryhmittäisestä työhön osallistumisesta sekä maahanmuutosta. Tavoitteena on tuoda näkyväksi maahanmuuttajien koulutus- ja työmarkkinavalintoihin vaikuttavia tekijöitä, joilla voidaan edistää tasavertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) oli Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian yhteinen ennakointihanke (1.1.2015-30.5.2017). Hankkeen tavoitteena oli vastata työvoimapalveluja ja aikuiskoulutusta koskeviin kehittämistarpeisiin parantamalla ennakointitiedon hyödyntämistä ja toimijoiden välistä yhteistyötä. Hankkeen myötä työvoimapalvelujen toteuttajat, aikuiskoulutuksen suunnittelijat, hanketoimijat, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja erikokoiset yritykset saivat käyttöönsä analysoitua työvoiman kysyntää ja tarjontaa sekä yritysten kehitysnäkymiä koskevaa tietoa ja ehdotuksia omien palvelujensa kehittämisen ja päätöksenteon pohjaksi. Palvelujen suunnittelu, koulutuksen suuntaaminen, asiakasohjauksen kehittäminen ja yrityskontaktoinnin toimialavalinnat ovat esimerkkejä tarpeista ja yhteistyöpinnoista, joihin hankkeen toimenpiteillä vastattiin. Syötteet tulevaisuuden näköaloista, työn sisältöjen muutoksista ja työvoiman osaamisesta ovat teemoja, joihin liittyvää tietoa koottiin ja levitettiin hankkeen avulla mm. asiantuntijaraateja ja -paneeleja hyödyntämällä ja kouluttamalla työvoima- ja koulutuspalvelujen parissa työskenteleviä henkilöitä.
ETKO-hankkeella kehitettiin maakunnan ennakointiyhteistyötä järjestämällä tulevaisuustyöpajoja ja koulutuksia. Tulevaisuustyöpajojen aiheet vaihtelivat yksittäisistä toimialoista (esim. sosiaali- ja terveysala, metsäbiotalous, matkailu) laajempien ilmiöiden tulkintaan, kuten maahanmuuton tulevaisuuteen. Tulevaisuustyöpajojen lisäksi ennakointiosaamista lisäsivät hankkeen järjestämät koulutukset, joissa opettajille ja ohjaajille annettiin käytännön työkaluja työelämän muutokseen vastaamiseksi.
ETKO-hanke osallistui kahdesti vuodessa ilmestyvän Pohjois-Karjalan talouskatsaus – Trendit -julkaisun tuottamiseen hankkimalla suhdanneaineiston Tilastokeskukselta ja tuottamalla toimialakatsauksia ja kuvaajia tilastoista. Trendit-julkaisu osoittautui toimivaksi työkaluksi maakunnan toimialojen kehityksen seurantaan ja ennakointiin. Ajantasainen tieto talouden suhdanteiden kehityksestä auttaa tunnistamaan käynnissä olevia rakennemuutoksia ja auttaa ennakoimaan muuttuvia työvoimatarpeita. Hankkeen päättymisen jälkeen Trendien julkaisu jatkuu maakunnallisena yhteistyönä. ETKO-hanke tuotti Trendit- julkaisun lisäksi ennakointiraportteja metsä- ja biotalousalan työvoimatarpeista, Pohjois-Karjalan työvoimapula-aloista, työllisten ja työttömien ikärakenteesta ja eläköitymisestä, palvelu- ja myyntialan työn kysynnästä ja tarjonnasta, tilastokatsauksen koulutuksesta työelämään sijoittumisesta ja teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä, sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä ja toimipaikoista sekä naisyrittäjyydestä. ETKO-hanke yhdessä Pohjois-Karjalan kauppakamarin kanssa toteutti kyselyn, jolla pyrittiin selvittämään työnantajien kokemuksia koulutuksesta valmistuvien työelämävalmiuksista ja ammatillisesta osaamisesta. Trendit-julkaisut löytyvät osoitteesta: www.pohjois-karjala.fi/trendit ja muut raportit www.poketti.fi ja www.uef.fi/spatia/julkaisut.
Ennakointityössä tärkeää on yhdessä tekeminen ja erilaisten näkemysten huomioiminen tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja arvioitaessa. Ennakointityötä ei myöskään pidä nähdä pelkästään raportteina tai ennakointiteeman alla järjestettyinä tilaisuuksina. Suurin osa ennakoinnista tehdään osana muita tehtäviä suunnittelukokouksissa ja erilaisissa työryhmissä, joihin osallistuminen on ollut myös osa ETKO-hankkeen toimintaa. Maakunnallisena ennakointihankkeena ETKO verkostoitui vahvasti Pohjois-Karjalan ennakointitoimijoiden kanssa. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat toteuttajien Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston lisäksi alueelliset kehitysyhtiöt Josek, Pikes ja Keti sekä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa ja Pohjois-Karjalan Osuuspankki. Pääosa hankkeen rahoituksesta on tullut Euroopan sosiaalirahastolta Etelä-Savon ELYn kautta.
Alueellisen verkottumisen lisäksi hanke teki ennakointiyhteistyötä Opetushallituksen valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointihankkeen ja Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ennakointihankkeiden (Etelä-Savon, Lapin, Pohjois-Savon ja Kainuun) kanssa. Hanke järjesti yhteistyössä Opetushallituksen valtakunnallisen aikuiskoulutuksen ennakointihankkeen kanssa Elinvoimaa maahanmuutosta -seminaarin Joensuussa, jossa käsiteltiin maahanmuuttoa koulutuksen, työllistymisen ja yrittäjyyden kannalta. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ennakointiyhteistyö on ollut yhteisten tapaamisten järjestämistä, seminaarin ja webinaarien järjestämistä. Ennakoinnin alalla tapahtuu paljon ja alueiden välinen yhteistyö ja kokemusten vaihto on tärkeää.
Ennakointihanke on levittänyt ennakointitietoa ja tiedottanut toiminnastaan www.poketti.fi -ennakointiportaalissa ja Ennakoiva Pohjois-Karjala Facebook-sivuilla.
Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) -hanke pähkinänkuoressa:
Hanke järjesti kaikkiaan 20 tilaisuutta, joista puolet työpajoja tai koulutuksia. Näihin tilaisuuksiin osallistui yli 500 henkilöä, joista EURA-järjestelmään kirjattiin hankkeeseen osallistuneiksi yli 150. Hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin tai muuten hankkeen toimintaan osallistuneita yrityksiä oli 83 kpl. Hanke tuotti seitsemän ennakointiraporttia (työvoimapula-alat, palvelualat, naisyrittäjyys, metsäbiotalous, koulutuksen vastaavuus työelämän tarpeisiin, tilastokatsaus koulutuksesta työelämään sijoittumisesta ja teemakartat työllisyydestä ja työttömyydestä Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä, sosiaali- ja terveysalan henkilöstöstä ja toimipaikoista) ja viisi Pohjois-Karjalan talouskatsaus Trendit -julkaisua. Hanke on toiminut laajassa yhteistyöverkostossa, johon ovat kuuluneet alueelliset kehitysyhtiöt (Josek, Keti ja Pikes), Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan TE-toimisto, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Pohjois-Karjalan kauppakamari ja maakunnan koulutuksen järjestäjät. Alueellisen yhteistyön lisäksi hanke on tehnyt ylimaakunnallista yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen ennakointihankkeiden kanssa ja valtakunnallisten ennakointitoimijoiden kanssa. Hanke on pitänyt yllä ennakoiva Pohjois-Karjala -Facebook-yhteisöä, joka jatkaa myös hankkeen jälkeen.
ETKO-hankkeessa tuotetut materiaalit löytyvät internetistä:
www.poketti.fi
https://www.facebook.com/ennakoivapohjoiskarjala/
http://pohjois-karjala.fi/trendit
www.pohjois-karjala.fi/elinvoimaa
www.uef.fi/spatia/julkaisut