|
|
|
Hankekoodi: S20164
Hankkeen nimi: Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0187690-1
Jakeluosoite: Isokatu 4, 4 krs
Puhelinnumero: 08 558 410
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ouka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KANGOSJÄRVI SANNA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: suunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sanna.kangosjarvi(at)ouka.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447031632
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on edistää nuorisotakuun toteutumista Oulun alueella nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisvaltaisen kehittämisen ja yhdistämisen sekä joustavoittamisen kautta. Tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja nuorten palveluohjauksen ongelmakohtiin ja mahdollisimman varhaiseen työllistymiseen nuorten yksilölliset polut ja tarpeet huomioiden. Tavoitteena on myös kehittää yritysyhteistyötä ja monialaista yhteistyötä kunnan, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä työllistymisen edistämisessä. Hankkeessa helpotetaan alueen rakennemuutoksen vaikutuksia alle 30 -vuotiaiden nuorten ja muiden työnhakijoiden osalta ja edistetään etenkin nuoren työvoiman liikkuvuutta.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30 -vuotiaat nuoret sekä vastavalmistuneet ja valmistumista lähellä olevat. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset ja etenkin pk-yritykset sekä muut mahdollisesti työllistävät organisaatiot ja kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot. Välillisenä kohderyhmänä ovat etenkin rakennemuutoksen myötä työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja muut työttömät työnhakijat.
Toimenpiteet:
Keskeisenä toimenpiteenä on nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisvaltainen yhdistäminen, poikkihallinnollisen yhteistyön ja nuorten palveluiden monialaisten prosessien kehittäminen sekä palvelukokonaisuuden selkeyttäminen ja näkyväksi tekeminen.
1) Nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisvaltainen yhdistäminen
- Kehitetään nuorten palveluohjausta oikea-aikaiseksi, joustavaksi ja monipuoliseksi nuorille tarjottavien työllisyyspalvelujen kesken. Luodaan yhteiset käytänteet palveluohjaukselle.
- Kehitetään toimintamalli kuntaliitoksen asettamiin alueellisen palveluohjauksen ja nuorten tavoittamisen haasteisiin, mm. TE-toimiston asiantuntijoiden tekemät ajanvaraukset hankkeen ohjaushenkilöstölle alueille kuten Kiiminki ja Ylikiiminki.
2) Poikkihallinnollisen yhteistyön ja nuorten palveluiden monialaisten prosessien kehittäminen
- Kehitetään yhteistyötä sosiaalityön ja KELAn toimijoiden kanssa tulottomien, toimeentulotukiasiakkuuden varassa elävien nuorten ohjaamiseksi työllisyys-, koulutus-, tai muihin ensisijaisiin palveluihin.
- Kehitetään hankkeen toimintaterapeutin työnkuvan kautta nuorten työ- ja toimintakykyyn liittyvien asioiden selvittämistä, kuntoutukseen liittyviin tarpeisiin vastaamista ja parempaa koulutukseen ja työhön ohjautumista.
- Yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden ja kaupungin yksiköiden kanssa kehitetään kuntouttavan työtoiminnan opinnollistamista ja tätä kautta osaamisen näkyväksi tekemistä sekä nuorten koulutukseen ja työelämään siirtymistä.
- Kehitetään nuorten palveluohjausta yhdessä TE-toimiston kanssa.
- Kehitetään nuorten työperäistä liikkuvuutta yli rajojen tukeva toimintamalli. Tuetaan etenkin kesätyö- ja harjoittelumahdollisuuksien löytymistä ulkomailta (etenkin Ruotsi ja Norja, lisäksi muut kohdemaat, joiden osaamistarpeeseen voidaan vastata, mm Saksa).
3) Nuorille suunnatun palvelukokonaisuuden selkeyttäminen ja näkyväksi tekeminen
- Palveluohjauksen kehittämistyön ohella panostetaan viestintään ja tiedottamiseen nuorille suunnatuista palveluista. Myös palvelujen saavutettavuutta kehitetään huomioimaan nuorten tarpeet ja muun muassa kehittämällä palveluja monikanavaisesti. Jatkoajalla keskitytään erityisesti erilaisten sähköisten työkalujen kehittämiseen nuorten ohjaukseen ja tavoittamiseen. Lisäksi jatketaan palvelukokonaisuuksien tuotteistamista.
- Viestinnässä huomioidaan ja kehitetään myös työnantajille suunnattua viestintää tarjolla olevasta avusta nuorten työllistämiseen ja yritysyhteistyöhön liittyen.
- Palveluja tuotetaan usean organisaation toimesta ja verkostomaisesti. Järjestetään tapahtumia, joissa tuodaan monialaisia, eri toimijoiden tarjoamia työllisyyteen liittyviä palveluja ja vaihtoehtoja sekä erilaisia kouluttautumisen polkuja näkyville ja nuorten tietoon yhdessä. Samalla myös verkoston toimijat tutustuvat toisiinsa paremmin ja lisätään verkostotoimijoiden vuorovaikutusta.
4) Yritysyhteistyön kehittäminen tukemaan nuorten työllistymistä
- Oulun kaupungin toteuttaman työpörssitoiminnan laajentaminen koskien yritysten työkokeilupaikkoja. Työpörssitoiminta on kaupungin ylläpitämä verkko- ja ohjauspalvelu, jonne on tähän mennessä koottu avoimesti ilmoitetut työkokeilupaikat kaupungin omista yksiköistä. Laajentamisen kautta saadaan lisättyä nuorten mahdollisuuksia saada työelämäkokemusta ja löytää oma polkunsa koulutukseen ja työelämään. Palvelun laajentuessa kattamaan yksityissektorin paikat, kehitetään myös palvelun teknistä käytettävyyttä ja uusia toimintamalleja Työpörssin ohjaustoimintaan.
- Huomioidaan työllisyyspalveluissa toimialakohtaisuus ja syvennetään yritysyhteistyötä. Selvitetään toimialakohtaisia osaamistarpeita ja autetaan yrityksiä löytämään sopivia väyliä kouluttaa ja löytää osaajia mm. RekryKoulutuksissa ja työvoimakoulutuksissa tehtävä yhteistyö yritysten kanssa. Lisäksi kehitetään ja tuetaan työllisyyspalveluiden työhönvalmennuksella nuorten työkokeilu- ja rekrytointiprosessia yrityksissä. Tätä kautta tehostetaan ja lisätään yritysten osaamistarpeiden ja nuorten osaajien kohtaamista, madalletaan yritysten kynnystä tutustua nuorten osaamiseen sekä ottaa nuoria harjoittelemaan ja työhön.
- Työllisyyspalveluja tarjotaan yhtenäisesti viestien. Työnantajapalvelut on tuotteistettu ja jatkoajalla palveluja testataan ja jatkokehitetään.
- Tuetaan nuorten ohjautumista ja valmentautumista työelämään tiiviissä ja monipuolisessa yhteistyössä yritysedustajien ja –mentoreiden kanssa. Haetaan nuorille uusia väyliä työllistymiseen mm. avaamalla osa-aikatyön ja vuokratyön mahdollisuuksia yhteistyössä rekrytointiyritysten kanssa. Näiden toimien kautta kehitetään nuorten mahdollisuuksia päästä työelämäyhteyteen monipuolisemmaksi ja lisätään työelämäkontaktien määrä, edistetään uusien, tiiviissä työelämäyhteydessä olevien ohjauspalvelujen syntymistä sekä nuorten työllistymistä tai oikean kouluttautumispolun löytymistä.
5) Nuorten kouluttautumismahdollisuuksien parantaminen osana työllistämistoimenpiteitä
- Hankkeen rinnakkaishankkeeseen varataan rahoitusta työvoimakoulutuksiin. Kokeillaan työvoimakoulutuksen malleja nuorille. Hankkeen roolina on etenkin nuorten ohjaaminen koulutuksiin, koulutuspolun löytäminen mm. koulutuskokeilujen kautta ja osallistuminen koulutusmallien kehittämiseen.
- Yhteistyössä TE-toimiston ja korkeakoulujen kanssa kehitetään koulutuskokeilua myös korkeakouluopintoihin ohjaavaksi.
- Madalletaan työllistymisen kynnystä erilaisten kohderyhmälle hankittavien valmennusten ja lyhytkoulutusten kautta.
Tulokset:
Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishankkeen tuloksena nuorten palveluohjaus ja työllistymispalvelut tehostuvat, verkostoituvat ja monipuolistuvat siten, että nuorisotakuun tavoite toteutuu. Nuorten toimeentulotukiasiakkuuksien määrä laskee ja nuoret ohjautuvat suuremmissa määrin ensisijaisten tukimuotojen piiriin.
Nuorille ja muille työnhakijoille avautuu entistä enemmän mahdollisuuksia kehittää osaamistaan työelämäyhteydessä ja työllistyä yrityksiin. Yritysyhteistyö tehostuu ja myös yrityksille voidaan tarjota paremmin työllistämiseen ja osaamistarpeisin liittyviä palveluja ja apua.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30 -vuotiaat nuoret sekä vastavalmistuneet ja lähellä valmistumsita olevat. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset, etenkin pk-yritykset ja muut mahdollisesti työllistävät organisaatiot sekä kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot.
Hankkeessa hyödynnetään kohderyhmän työllistämisessä julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain mukaisista julkisista työvoimapalveluista palkkatukea ja työvoimakoulutuksia. Palkkatukea kohdennetaan hankkeessa alle 25 -vuotiaille ja alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille työnhakijoille. Palkkatuki näiden kohderyhmien osalta tulee olemaan uusien palkkatukisäädösten mukaan 30% palkkauskustannuksista. Hankkeeseen osallistuville on arvioitu yhteensä 22 000 tukityöllistämispäivää, rinnakkaishankkeeseen varataan palkkatukimäärärahat 40 %:iin tukityöllistämispäivistä. Tämä tarkoittaa koko hankkeen ajalta arviolta 250 000 euron palkkatukisummaa. Hankkeen kohderyhmälle hankitaan työvoimakoulutuksena lyhytkoulutuksia ja korttikoulutuksia, kuten hygieniapassikoulutuksia, erilaisia ammatillisia osatutkintokoulutuksia liittyen esimerkiksi korjausrakentamiseen ja laitoshuoltotehtäviin ja muita kohderyhmälle tarpeellisia koulutuksia. Rinnakkaishankkeeseen varataan työvoimakoulutuksia varten 110 000 euroa koko hankkeen keston ajalle.
Välillisenä kohderyhmänä ovat etenkin rakennemuutoksen myötä työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja muut työttömät työnhakijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 483 891
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 396 637
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 854 864
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 745 796
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 200
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 232
Suunniteltu: 1100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 1 |
| Oulun kaupungille on luotu ympäristöohjelma, joka kattaa koko kaupunkiorganisaation toiminnan, vahvistaa elinkeinoelämän kehittämismahdollisuuksia ja ohjaa kaupungin päätöksentekijöitä, henkilöstöä ja asukkaita ympäristövastuulliseen toimintaan. Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishanke osana Oulun kaupungin organisaatiota noudattaa mahdollisuuksien mukaan tätä ympäristöohjelmaa. Hankkeeseen liittyen kaupungin ympäristöohjelman ja horisontaalisia tavoitteita voidaan saavuttaa mm. ohjaamalla mahdollisuuksien mukaan hankkeessa kehitettäviä palveluita keskuksiin, jotka ovat saavutettavissa sekä joukkoliikenteellä että muilla kestävillä liikkumismuodoilla. Palveluja voidaan tarjota monipuolisesti tilojen ja alueiden yhteiskäyttöä lisäämällä sekä erilaisia ja eri-ikäisille suunnattuja toimintoja yhdistämällä ja palveluverkkoa keventämällä. Uudet palvelujen tuotantotavat mm. erilaiset monikanavaiset- ja sähköisetpalvelut voivat vähentää tilojen ja liikkumisen tarvetta. Oululaisen osaamisen hyödyntäminen ympäristöalan liiketoiminnan kehittämisessä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja uusien työpaikkojen luomisen kannalta tärkeää. Hankkeessa huomioidaan erityisesti Oulun alueen kannalta keskeiset toimialat työllistämisessä. Yhteistyöllä koulutuksen, tutkimuksen ja liike-elämän kanssa luodaan mahdollisuuksia cleantech-alan edelleen kehittymiselle. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 0 |
| Hankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin ohjeistuksia materiaali - ja laitehankinnoissa ja ne tehdään tarpeeseen perustuen. Samoin noudatetaan Oulun kaupunkiorganisaation käytänteitä kierrätyksessä, mm. paperinkierrätyksessä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen yhtenä kohderyhmänä ovat etenkin pk -yritykset, joita Oulussa on runsaasti. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan palveluja, jotka madaltavat yritysten rekrytointikynnystä ja auttavat niitä löytämään tarpeitaan vastaavia osaajia. Oulun kaupungissa on käynnissä hankkeita, joissa kehitetään vastuullisia hankintoja ja sitä kautta edistetään työllisyyttä ja kestävää kehitystä. Niiltä osin kun tällainen toiminta koskettaa työllisyyttä ja Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishankkeen kohderyhmää tai tavoitteita, osallistutaan myös tähän kehitystyöhön. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 0 |
| Hankkeessa kehitetään monikanavaisia- ja sähköisiäpalveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 0 |
| Hankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin matkustusohjeita. Niiden mukaisesti harkitaan aina matkustamisen tarpeellisuutta ja mahdollisuutta hoitaa kokouksia esmerkiksi videoneuvotteluin. Hankkeessa kuitenkin edistettään nuorten ja työvoiman liikkuvutta yli maan rajojen ja tämä edellyttää niin hankkeen henkilökunnalta kuin myös kohderyhmältä matkustamista ja verkostojen luomista yli maan rajojen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Työllistyminen luo yksilötasolla hyvinvointia ja parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Oulun kaupungissa on laadittu koko kaupunkia koskeva tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Tarkoitus on, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen on osa organisaation normaalia toimintaa, ei vain erillisten hankkeiden toimintaa. Osana Oulun kaupunkiorganisaatiota Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishankkeessa noudatetaan Oulun kaupungille laadittua tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, eikä hankkeelle laadita erillistä omaa suunnitelmaa. Hanke on avoin molemmille sukupuolille hankkeen kohderyhmämäärittelyn mukaisesti. Hankkeeseen mukaan pääseminen ja palvelut eivät määräydy sukupuolen mukaan, vaan asiakkaan palvelutarve määrittää toimet. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työllistyminen ja työllisyysedellytysten parantuminen edesauttavat yksilötasolla osallisuutta ja integroitumista yhteiskuntaan ja työelämään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| EI vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Nuorten työllisyyspalveluiden kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää nuorisotakuun toteutumista Oulun alueella nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisvaltaisen kehittämisen ja yhdistämisen sekä joustavoittamisen kautta. Tavoitteena on ollut kehittää uusia ratkaisuja ja toimintamalleja nuorten palveluohjauksen ongelmakohtiin ja mahdollisimman varhaiseen työllistymiseen nuorten yksilölliset polut ja tarpeet huomioiden. Lisäksi tavoitteena oli kehittää yritysyhteistyötä ja monialaista yhteistyötä kunnan, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin kesken palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä työllistymisen edistämisessä. Varsinaisena kohderyhmänä olivat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat alle 30 -vuotiaat nuoret sekä vastavalmistuneet ja valmistumista lähellä olevat. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä olivat yritykset ja etenkin pk-yritykset sekä muut mahdollisesti työllistävät organisaatiot ja kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot. Välillisenä kohderyhmänä olivat etenkin rakennemuutoksen myötä työttömät ja työttömyysuhanalaiset henkilöt ja muut työttömät työnhakijat.
Keskeiset toimenpiteet:
1) Nuorten työllisyyspalveluiden kokonaisvaltainen yhdistäminen
2) Poikkihallinnollisen yhteistyön ja nuorten palveluiden monialaisten prosessien kehittäminen
3) Nuorille suunnatun palvelukokonaisuuden selkeyttäminen ja näkyväksi tekeminen
4) Yritysyhteistyön kehittäminen tukemaan nuorten työllistymistä
5) Nuorten kouluttautumismahdollisuuksien parantaminen osana työllistämistoimenpiteitä
Toimenpiteeseen 1 liittyen hankkeessa kuvattiin nuorten työllisyyspalveluiden palveluiden prosessit IMS-toimintajärjestelmään. Tämä on auttanut löytämään keskeisiä kehittämiskohteita ja rakentamaan yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi kehitettiin palveluun ohjautumisen kanavia, luotiin yhtenäinen yhteydenottolomake palveluun ohjautumiselle sekä yhtenäistettiin muita yhteydenottokanavia.
Toimenpiteessä 2 on kehitetty yhteistyötä ja palveluohjausta TE-toimiston, kaupungin työllisyyspalveluiden sekä hankkeen välillä. Helmikuun 2016 ja marraskuun 2017 välisenä aikana pilotoitiin toimintamallia, jossa kaksi hankkeen ohjaajaa otti TE-toimiston ohjaamana nuoria asiakkaita vastaan TE-toimiston tiloissa kahdesti viikossa. Loppuvuodesta 2017 toiminta jatkui niin, että vastaanotto tapahtui Byströmin tiloissa. Kaikkiaan ohjaajille tehtiin 677 ajanvarausta ja näistä 472 toteutui eli nuori saapui paikalle. Yhteistyö on luonut hyvää pohjaa TE-toimiston Ohjaamo asiantuntijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Opinnollistamista toteutettiin osana kuntouttavaa työtoimintaa ja kokeiltiin osana työkokeilua. Oppimisympäristöinä kuvattuja kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkoja on sekä Oulun kaupungin, että järjestöyhteistyökumppaneiden työtoimintapaikoissa kaikkiaan 16 ja ne sijoittuvat eri aloille. Hankkeen aikana rakennettiin opinnollistamisen toteutusmalli, joka otettiin käyttöön työllisyyspalveluissa. Hankkeessa Kehitetiin jalkautuvan toimintaterapeutin työnkuvaa osaksi tarjottavia työllisyyspalveluja.
Toimintaterapeutti kulki asiakkaan mukana kuntouttavassa työtoiminnassa, työpajoilla ja osana työyhteisöjä ja yrityksiä. Toimintaterapeutti pyydettiin osaksi asiakkaan prosessia kun koettiin, että tarvitaan toimintakyvyn konkreettista tukemista toiminnassa/työtehtävässä, kun tarvitaan työtehtävän tai työympäristön soveltamista asiakkaan toimintakykyyn sopivaksi, kun asiakkaalla ilmenee toimintakyvyn rajoitteita tai asiakas palaa toistuvasti palveluun ja muut tukitoimet eivät ole toimineet. Toimintamalli on otettu käyttöön työllisyyspalveluissa ja se kehittämistä jatketaan osana muita hankkeita ja työllisyyspalveluihin muodostettua moniammatillisen tuen tiimiä
Toimenpiteessä 3 panostettiin erityisesti nuorten ja yritysten kohtaamista edistävien tapahtumien järjestämiseen ja palveluiden näkyvyyteen ja markkinointiin tapahtumissa sekä some –kanavien hyödyntämiseen. Hanke osallistui työllisyyspalveluiden some-suunnitelman laatimiseen, jonka mukaisesti hankkeen toimenpiteitä ja tapahtumia on markkinoitu suunnitelmallisesti ja seuratusti ja ne ovat saaneet kokoajan paremmin näkyvyyttä. Hanke järjesti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa useita kohtaamista edistäviä ja nuorille suunnattuja mahdollisuuksia ja palveluja esille
tuovia tapahtumia. Näistä suurin oli Megamatchmaking, jota edelleen laajennettiin niin osallistujamäärältään kuin toimialoiltaan, työnhakijoille suunnattujen infojen ja yritysten määrän osalta. Lisäksi tapahtumaan on tuotu mukaan mahdollisuus tutustua yrityksiin ja työntekijöihin sekä sopia tapaamisia sähköisiä välineitä käyttäen. Tapahtumalle luotiin oma sivusto ja se on vakiinnuttanut paikkansa Oulun yhdestä suurimmista rekrytointitapahtumista. Tapahtuman järjestämistä jatketaan osana BusinessOulun perustoimintaa. Hankkeen aikana myös rekryointiyrityksille tarkoitettu Tarviikko Nää Töitä tapahtuma on laajentunut 6 yrityksestä 17 yritystä kokoavaksi tapahtumaksi. Myös kävijämäärä on kasvanut. Hankkeessa kehitettiin myös uusia konsepteja. Minimatchmakingin -tapahtumat ovat pelkästään sähköisen kohtauttamisvälineen kautta tai tiettyyn toimialaan keskittyviä kohtaamistapahtumia ja Nappaa Duuni -tapahtuman kautta on kohtautettu rekrytoivia yrityksiä opiskelijoiden ja työnhakijoiden kanssa ja samalla on annettu vinkkejä työnhakuun. Myös näiden tapahtumien järjestämistä on jatkettu hankkeen jälkeen.
Toimenpiteessä 4 on keskitytty yritys ja työnantajayhteistyön kehittämiseen. Hankkeessa on kehitetty yrityksistä nousevien työkokeilumahdollisuuksien näkyväksi tekemistä ja hankkeen ja työllisyyspalveluiden asiakkaiden ohjautumista niihin. Työnhakijoita kiinnostaviin ja työllistäviin yrityksiin on järjestetty hankkeen asiakkaille vierailuja ja teemapäiviä ja yrityksille on tiedotettu työllistämiseen liittyvistä palveluista erilasten aamukahvitilaisuuksien kautta. Rekrytointiyritysten kanssa kehitettiin toimintamalli, jossa he tulevat Byströmille haastattelemaan nuoria avoinna oleviin tehtäviinsä. Tämä on parantanut yhteistyötä ja helpottanut vähäisen työkokemuksen omaavien nuorten pääsyä työpaikkoihin. Lisäksi yrityksille suunnattuja hankeen ja työllisyyspalveluiden palveluja on tuotteistettu ja selkeytetty.
Toimenpiteen 5 osalta hanke oli mukana suunnittelemassa rinnakkaishankkeesta hankittuja työvoimakoulutuksia omille asiakkailleen. Työvoimakoulutuksia järjestettiin työllistävillä aloilla, kuten hotelli-, ravintola- ja cateringala, puhtauspalveluala, taloushallinnon ala sekä ICT-ala. Koulutusten tavoitteena oli syventää työnhakija-asiakkaiden ammatillista osaamista sekä edistää heidän työllistymismahdollisuuksia. Työllistymistä edistettiin käytännönläheisillä yrityksissä toteutettavilla työssäoppimisjaksoilla. Parhaimmillaan koulutuksen jälkeen koulutukseen osallistuneet työllistyivät työssäoppimispaikan yritykseen tai innostuivat alasta ja lähtivät jatkokouluttautumaan. Hankkeessa toteutettiin muutama lyhytkoulutus ja valmennus aloilla, joissa on työvoimapulaa (esim. puhtauspalveluala ja matkailuala) tai joissa työnantajan osaamisvaatimukset ja työntekijän osaaminen eivät kohtaa. Lisäksi asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia parannettiin hankkimalla erilaisia korttikoulutuksia ja vahvistettiin tietämystä erilaista koulutuspoluista järjestämällä koulutusinfoja. Koulutuskokeilut korkeakouluissa -pilotit toteutettiin Oulun yliopistolla ja Oulun ammattikorkeakoululla yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston kanssa. Tavoitteena oli, että jatkossa koulutuskokeilu on mahdollista myös korkeakouluissa. Oulun ammattikorkeakoululla pilotointi johti sopimukseen koulutuskokeilun toteuttamisesta vuonna 2019.