Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20165

Hankkeen nimi: InnovaPro

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2553600-4

Jakeluosoite: PL 52

Puhelinnumero: 08 618991

Postinumero: 87101

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.kamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Kyllönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitalousvastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.kyllonen(at)kamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7101 649

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa suunnitellaan ja rakennetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) opetukseen aivan uusia toimintamalleja: työn opinnollistaminen, tiimiopettajuus, liiketalouden monialainen opetus ja systematisoitu työelämäyhteistyö. Uudet toimintamallit vaikuttavat ja näkyvät paitsi KAMK:n sisällä niin myös alueen yrityksissä ja työntekijöissä.

Kyseessä on laaja kokonaisuus koulutuksen ja ammattitaidon kehittämiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Läpäiseviä sisältöjä ovat monikulttuurisuus, sosiaalinen ja sukupuolinen tasa-arvo, tieto- ja viestintäteknologia sekä yrittäjyyden näkökulma.

Hankkeen tuloksena syntyy
•KAMK työn opinnollistamisen malli -konsepti ja esitys
•KAMK tiimiopettajuuden malli -konsepti ja esitys
•KAMK työelämäyhteistyön malli -konsepti ja esitys
•20 opettajaa koulutettu tiimiopettajuuteen (laajentaminen koko taloon)
•430 alueen yritykseen otettu yhteyttä; tarveselvitykset
•50 yrityksessä 100 asiantuntijatyöpäivää ja 800 opiskelijatyöpäivää
•20 yrityksen kehittämiskumppanuussopimus
•KAMK:n opettajilla osaaminen opinnollistamiseen, KAMK:n opettajilla taitotieto siitä, mitä on tiimiopettajuus, KAMK:n opettajilla taitotieto siitä, mitä tarkoittaa liiketalouden monialainen opetus, miksi tätä tehdään ja miten tätä opetetaan
•Työelämätietokanta otettu käyttöön
•ISBN-julkaisu: Opinnollistaminen ammattikorkeakouluympäristössä -opaskirja
•Julkaisu: artikkeli ammattilehdessä monialaisista opinnoista KAMK:ssa
•Julkaisu: Kainuun Sanomat -yläkertakirjoitus tai artikkeli tiimiopettajuudesta

Hankkeessa tehostetaan yrityskasvatusta ja helpotetaan opiskelijoiden mahdollisuutta jäädä Kajaaniin valmistumisensa jälkeen ja täten vahvistaa alueen elinkeinotoimintaa ja ikärakennetta. Hankkeen vaikutus korostuu alueellisesti myös pitkällä aikavälillä.

Hankkeella lisätään kaikkien ikäryhmien yhtäläisiä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, kohennetaan työvoiman tietoja, ammattitaitoa ja pätevyyttä ja edistetään joustavia koulutuspolkuja hankittujen pätevyyksien hyväksynnän avulla.

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat KAMK:n opettajat, opinto-ohjaajat, alueen yritysten työntekijät (ml. yrittäjät) ja välillisinä kohderyhminä ovat opiskelijat, yhteistyöorganisaatiot koulutuksessa ja muilla aloilla sekä ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat. Kaikki nämä kohderyhmät ovat projektin hyödynsaajina. Projektin toiminta kohdistuu Kainuuseen. Kyse on koulutuksen kehittämisestä sen ytimessä, luokkahuoneissa ja työelämäkohteissa.

Uudistettu koulutuksellinen toimintaympäristö rakennetaan niin vahvaksi ja tulokselliseksi, että toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä KAMK:n normaalina toimintana. 2-3 vuoden tähtäimellä hankkeen tulokset juurrutetaan KAMK:n jokaisen opettajan arkeen. Hankkeen onnistumisen indikaattorina on KAMK:n menestys OKM-mittareilla, joissa osa-alueina ovat koulutuksen laatu, opiskelijoiden työllistyminen, vetovoimaisuus, monialaisuus, työelämäyhteistyön toimivuus.

Hanke nivoutuu suoraan KAMK:n strategiaan ja vastaa Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 4 (TL4) tavoitteisiin. Projekti toteutetaan 1.3.2015 – 28.2.2017.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat KAMK:n henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat opiskelijat, alueen yritysten työntekijät (ml. yrittäjät), yhteistyöorganisaatiot koulutuksessa ja muilla aloilla sekä ohjaus- ja koulutuspalveluiden asiantuntijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 329 558

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 842

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 411 948

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 391 053

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Suomussalmi, Ristijärvi, Vaala, Puolanka, Kajaani, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 430

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 153

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Kyseessä on koulutuksen, ammattiosaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittämisen hanke, jossa ei erotella henkilöitä sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen läpäiseviä sisältöjä ovat monikulttuurisuus, sosiaalinen ja sukupuolinen tasa-arvo, tieto- ja viestintäteknologia sekä yrittäjyyden näkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Kyseessä on koulutuksen, ammattiosaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittämisen hanke, jossa ei erotella henkilöitä sukupuolen mukaan.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Etätyökalujen ja videoneuvottelujen käyttö, videoinnit joihin voi palata, tulosteiden ja turhan matkustamisen välttäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Opiskelijoiden työelämälähtöisyyden lisääminen, tehokas yritäjyyskasvatus. Opiskelijoiden opintojen edistymisestä huolehtiminen ja alueen yrityksiin tutustuminen. Työllistyyden edistäminen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Innovaatiotyöskentely
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 5
Uusien työpaikkojen luomisella edistetään alueen hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 8
Hankkeessa luotavan uuden osaamisen avulla edistetään eri alueiden välistä yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa koulutuksen laatua, opiskelijoiden työelämäyhteyksiä ja -valmiuksia, vähentää keskeyttämistä ja kasvattaa 55op suorittavien opiskelijoiden määrää, edistää opiskelijoiden yrittäjyysmyönteisyyttä ja yrittäjyysosaamista sekä vahvistaa korkeakoulun ja työelämän yhteistyötä. Tavoitteisiin pyrittiin viiden työpaketin avulla: 1. Rakennetaan mallit työn opinnollistamiseen, pilotoidaan ja otetaan ne käyttöön. 2) Tiimiopettajuuden mallin rakentaminen, pilotointi ja käyttöönotto. 3) Liiketalouden monialaisen opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen. 4) Työelämäyhteistyön kohteet ja työvälineet. 5) Kansainvälinen yhteistyö.

1)Hankkeen tuloksena syntyi KAMKin malli opinnollistamiseen ( opiskelijalähtöinen, korkeakoululähtöinen ja työelämälähtöinen opinnollistaminen). Erityisesti panostettiin opiskelijalähtöiseen opinnollistamiseen järjestämällä koulutusta ja tiedotusta sekä opiskelijoille, opettajille että työelämälle. Hankkeen aikana opiskelijat suorittivat opintoja opinnollistamisen avulla kaikissa koulutuksissa. Toimintamalli ohjeineen ja lomakkeineen luotiin ja opinnollistaminen sisällytettiin osaksi opintojenohjausta. Korkeakoululähtöinen opinnollistaminen näkyy lisääntyneenä opiskeluna työelämäläheisissä projekteissa. Näitä on kaikissa koulutuksissa ja syksyllä 2017 uudistuvassa opetussuunnitelmassa se on yhtenä painopisteenä.
2) Tiimiopettajuutta kehitettiin ja pilotoitiin sekä saman koulutuksen sisällä että poikkialaisesti, myös yhdistäen suomen ja englannin kielisten koulutusten ryhmiä ja opintojaksoja. Tiimiopettajuutta toteutettiin sekä teoriapainotteisissa opintojaksoissa ( esim. markkinointitutkimus) että työelämäläheisissa opinnoissa ( esim. Hossan kansallispuiston kehittäminen tai Terveysalalla terveydellinen ohjaus ja neuvonta). Oppimisen edistämiseksi ja sujuvoittamiseksi päivitettiin KAMKin pedagoginen toimintatapa sekä sähköinen oppimisen työkalupakki.
3)Liiketalouden monialaista opetusta kehitettiin suunnittelemalla kaikkiin koulutuksiin liiketoimintaosaamisen/yrittäjyyden polku. KAMKin kaikissa koulutuksissa on nyt tarjolla osin pakollisina ja osin valinnaisina opintoina vähintään 15 op:n opinnot sekä yrittäjyyden Ny Start Up - opintokokonaisuus ( 10 op). Liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamista tukee sekä opinnollistamisen että tiimiopettajuuden kautta toteutettavat opinnot autenttisissa ympäristöissä. Uusia yrityksiä syntyi hankkeen aikana 13.
4) Työeläyhteistyötä kehitettiin lisääntyneillä projektiopinnoilla, ottamalla käyttöön tietokanta, jonne totetuneet yhteistyöt kirjataan sekä toteuttamalla 53 yritykseen konsultaatiopäiviä. Yritysten yhteistyötarpeita kartoitettiin kahdella kyselyllä ja laadittiin esite ( nettisivulla ja painettu), jota jaettiin yrityskäynneillä. Kyselyssä esiin tulleet yhteistyöaloitteet jalkautettiin heti osaamisalueille ja aikuis- ja täydennyskoulutusyksikköön Aikopaan.
5) Kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi panostettiin verkostojen rakentamiseen ja yhteistyön syventämiseen ja monipuolistamiseen. Hankkeen aikana toteutettiinneuvotteluja kotimaassa ja ulkomailla. Sen lisäksi panostettiin erityisesti vuosina 2016 ja 2017 pidettyjen KAMKin kansainvälisyysviikkojen aikana neuvotteluihin ja työpajoihin yhteistyön edistämiseksi. Hankkeen aikana toteutuikin kansainvälisenä yhteistoteutuksena HR-toimintaan liittyvä opintojakso sekä liiketalouden ylemmän amk-tutkinnon opintojakso yhdessä Lapin amk:n kanssa.

Kokonaisuutena hankkeessa päästiin määrällisiin tavoitteisiin hyvin ja osin ne ylitettiinkin. Laadullisesti tulokset olivat palkitsevia. Opiskelijat suorittivat opintoja opinnollistamisen avulla ja pääsivät toteuttamaan runsaasti työelämäläheisiä opintoja projekteissa. Opettajat osallistuivat hyvin hankkeen koulutuksiin ja työpajoihin ja olivat tyytyväisiä siihen, että hankkeen kautta oli mahdollista panostaa opetuksen ja yhteistyön kehittämiseen. Uuden toimintatavan luominen vaatii aina enemmän aikaa kuin vakiintuneet toimintatavat. Kehittäminen eteni KAMKin kaikillla osaamisalueilla. Kansainvälinen yhteistyö kehittyi vahvimmin niilla aloilla, joissa on englannin kielistä koulutusta. Tosin kansainvälisyysviikoilla oli toimintaa kaikissa koulutuksissa. Kokonaisuutena voidaan todeta, että hanke edisti koulutuksen laatua ja työelämäyhteistyötä sekä yrittäjyysmyönteisyyttä KAMKissa. Yhteistyötä tehtiin muiden hankkeiden kanssa ja toimintaa päästiin esittelemään paikallisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen tuotoksena syntyi em. työkalupakin, ohjeistojen ja esitteen lisäksi kaksi sähköistä julkaisua KAMKin julkaisusarjaan:Syksyn satoa InnovaPro-projektista, Tiimiopettajuuden ja opinnollistamisen kokemuksia ja Opettajasta valmentajaksi, Benchmarking Seinäjoen amk, Proakatemia ja KAMK.

Hankkeessa kehitettyjä toimintoja sovelletaan KAMKissa, mutta edelleen kehittäminen jatkuu. Tulosten ja benchmarkingin perusteella on jo suunniteltu kesän 2017 koulutusta henkilöstölle.Kokemuksia voidaan sujuvasti jakaa hankkeessa syntyneiden julkaisujen avulla. Keskeyttämisten väheneminen ja opintojen etenemisen paraneminen sekä parempi työllistyminen valmistumisen jälkeen osoittavat, että KAMKissa ollaan oikealla tiellä oppimisen ja opetuksen kehittämisessä.