Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20167

Hankkeen nimi: Elämän pitkospuut; opinnollista kuntoutusta teknologian avulla

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiteen Evankelinen Kansanopisto

Organisaatiotyyppi: Muu oppilaitos

Y-tunnus: 0207572-7

Jakeluosoite: Opistontie 7

Puhelinnumero: 0400956090

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.kiteenkansanopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAKKONEN ULLA ANNELI MARITTA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ulla.kakkonen(at)kiteenkansanopisto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405398533

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Elämän Pitkospuut –hanketta tullaan toteuttamaan Keski-Karjalan alueella, jossa on selkeää tarvetta uudentyyppiselle aktivoivalle opinnollisen kuntoutuksen hankkeelle, koska alueella on väkilukuun nähden paljon maahanmuuttajia, romaneita ja pitkäaikaistyöttömiä sekä työelämän ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevia ja elämänhallintaansa tukea kaipaavia henkilöitä. Pitkät välimatkat ja palvelujen väheneminen ja etääntyminen ovat suuria haasteita. Yhä enemmän palveluja siirtyy itsenäisesti Internetissä hoidettaviksi. Tämä heikentää monien alueen syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden omaa elämän hallintaa sekä työllistymahdollisuuksia.

Elämän Pitkospuut –hankkeen tavoitteena on luoda täysin uudentyyppisen opinnollisen kuntoutuksen menetelmä ja malli, joka tukee elämän taitekohdissa olevien ihmisten hyvinvointia kuten sosiaalista osallisuutta, elinikäistä oppimista, työelämävalmiuksien parantamista ja ylläpitämistä, sekä syrjäytymiskehityksen pysäyttämistä. Hankkeessa kehitettävän opinnollisen kuntoutuksen mallin perustana ovat toisaalta opinnollisen kuntoutuksen pedagogiset käsitteet ja elämänkaariteoria, ja toisaalta modernien teknologioiden käyttö. Hankkeen toisena tavoitteena onkin vastata nykyisiin tietoyhteiskunnan haasteisiin painottamalla tietoteknisiä mahdollisuuksia niin osana yhteisöllisen ja voimaannuttavan koulutuksen mallin kehittämistä kuin hankkeen kohderyhmälle suunnitellun koulutuksen toteuttamista. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Itä-Suomen Yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen opetusteknologian edTechΔ –tutkimusryhmän kanssa. Hankkeen aikana vahvistetaan kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä, sillä osallistujat hankkeeseen saadaan kansalaisjärjestöjen (mm. romaniyhdistys, maahanmuuttajayhdistys, omaishoitajat) jäsenistä. Yhdistysten aktivoituvat jäsenet voivat viedä uutta osaamistaan yhdistyksiinsä ja sitä kautta aktivoida muita alueen asukkaita.

Hankkeeseen osallistuvat jaetaan toimintaryhmiin, joissa opinnollista kuntoutusta järjestetään kohderyhmittäin (maahanmuuttajat, romanit ja pitkäaikaistyöttömät) tietotekniikkaa apuna käyttäen. Yhteisöllisyys ja elämänkaarinäkökulma painottuvat vahvasti kaikille yhteisissä rajapajoissa, joissa kaikkien toimintaryhmien eri ikäiset ja eri taustoista tulevat osallistujat työskentelevät yhdessä. Rajapajoissa kerätään osallistujien elämäntarinoita modernin tietotekniikan avulla ja tarinoihin pohjautuen tehdään yhdessä oppimispelejä. Toteutettavan opinnollisen kuntoutuksen punainen lanka on oman elämän hallinnan kehittäminen, tavoitteiden asettaminen ja tulevaisuuden suunnittelu, joiden avulla osallistuneiden toiminta- ja työkyky paranevat.
Hankkeen konkreettisia tuloksia ovat:
• Täysin uudenlaisen opinnollisen kuntoutuksen mallin luominen ja testaaminen
• Osallistujien voimaantuminen, joka edistää heidän sosiaalista ja yhteiskunnallista osallisuutta sekä työelämävalmiuksia
• Kehittää syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa
• Luoda uusi yhteistyön muoto vapaan sivistystyön oppilaitoksen ja yliopistotutkimukseen pohjautuvien tutkimus- ja teknologiavetoisten yritysten välille
• Siirtää yliopistotutkimuksen tuloksia käytännön opetustyöhön
• Lisätä nykyisellään vähäistä opetusteknologian käyttöä kansanopistoissa
• Lisätä kolmannen sektorin roolia kansalaisten aktivoijina sekä syrjäytymisen ehkäisijöinä

Myös hankkeen jälkeen alueella tulee olemaan työttömiä, maahanmuuttajia ja romaneja, joilla on tarvetta opinnollisen kuntoutuksen koulutukseen. Tavoitteena onkin ottaa hankkeessa kehitetty uuden tyyppinen opinnollisen koulutuksen malli osaksi Kiteen Evankelisen Kansanopiston koulutustarjontaa sekä esitellä mallia ja siitä saatuja käytännön kokemuksia niin lehtiartikkeleissa, sähköisessä mediassa kuin erilaisissa seminaareissa, jotta mallia voitaisiin hyödyntää myös laajemmin. Hankkeen aikana testatut ja kehitetyt opetusteknologiset välineet ja niiden käyttöön liittyvät opetusmetodit tulevat olemaan hankkeen jälkeen helpommin ja paremmin hyödynnettävissä kansallisesti ja kansainvälisesti.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Järjestettävä koulutus jakautuu kolmeen toimintaryhmään, joiden kohderyhmät ovat seuraavat:
• Mamupaja
* Osallistujat valitaan Keski-Karjalan alueen maahanmuuttajien joukosta
* Helppi-hankkeseen ja vuoden 2014 lopussa päättyvään Helppi+ -hankkeeseen on osallistunut toista sataa maahanmuuttajaa. Heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua Elämän pitkospuut –hankkeeseen jatkotukena työllistymisen polulla
• Elämäpaja
* Työttömät, vaikeasti työllistyvät henkilöt Keski-Karjalan alueella
* Opinnolliset kuntoutujat: mielenterveyskuntoutujat, sosiaalisesti syrjäytyneet,
elämän hallintaan tukea kaipaavat
• Romanipaja
* Keski-Karjalan alueen romaneja, joista monet ovat pitkäaikaistyöttömiä
* KEKO on työskennellyt paljon alueen romaniväestön kanssa ja on ollut mm. aktiivisesti mukana romaniyhdistyksen perustamisessa. Yhdistyksen kautta tiedotetaan hankkeesta ja mahdollisuudesta osallistua siihen

Osallistujiksi valitaan edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvia, omaehtoisesti hakeutuvia, innostuneita ja elämänhallintaansa tukea tarvitsevia henkilöitä. Kohderyhmään kuuluu myös työelämän ulkopuolella olevia (kts. kohta 12.2.), joilla tarkoitetaan työikäisiä, mutta esim. mielenterveys ym. syistä tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella olevia, joilla tavoitteena olisi kuitenkin palata työelämään.

Edellä kuvatut kolme ryhmää ovat kattava läpileikkaus eri ikä- ja taustaryhmistä. Tämä luo lähtökohdat yhteisöllisyyteen ja oman itsen ymmärtämiseen liittyvien tavoitteiden sekä uusien elämän ”pitkospuiden” suunnittelussa ja saavuttamisessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät osallistujien lisäksi heidän lähipiirinsä, koska osallistujat voimaantuvat ja heidän yleinen hyvinvointinsa sekä työllistymismahdollisuutensa lisääntyvät.

Välillisesti hankkeesta hyötyvät sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoajat, koska osallistujien elämäntilanteen parantumisen myötä tarve ko. palveluihin vähenee.

Hankkeen aikana luodaan opinnollisen kuntoutuksen malli, jossa osallistujat voimaantuvat modernin teknologian avulla. Hankkeen loppuvaiheessa mallia esitellään mm. hankkeen loppuseminaarissa ja eri tiedotuskanavien kautta. Malli voidaan ottaa käyttöön valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Myös hankkeen aikana testatut ja edelleen kehitetyt opetusteknologiset työkalut hyödyttävät monia ihmisiä hankkeen jälkeen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 211 885

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 935

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 211 885

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 195 935

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Rääkkylä, Tohmajärvi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Opistontie 7

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 90

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Erillistä toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta ei ole tehty. Hankkeeseen pyritään ottamaan mukaan tasapuolisesti naisia ja miehiä. Oletettavasti naisia on osallistujista noin 60%.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen osallistujiksi pyritään valitsemaan tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Arvioimme, että noin 56% osallistujista on naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke tukee kumpaakin sukupuolta tasapuolisesti voimaantumisessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Hankkeessa suunnitellaan koulutusmallia, joka tukee tietotekniikan hyväksikäyttöä. Tietotekniikan avulla matkustustarve asioiden hoitamisen takia vähentyy ja Keski-Karjalan alueen ihmiset voivat hoitaa esim. pankki- ja te-toimiston asiat kotoa käsin. Hankkeen aikana kehitetään etäopiskelun työkaluja, mikä johtaa koulutuksen takia liikkumisen vähenemiseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeessa suunnitellaan koulutusmallia, joka tukee tietotekniikan hyväksikäyttöä. Tietotekniikan avulla matkustustarve asioiden hoitamisen takia vähentyy ja Keski-Karjalan alueen ihmiset voivat hoitaa esim. pankki- ja te-toimiston asiat kotoa käsin. Hankkeen aikana kehitetään etäopiskelun työkaluja, mikä johtaa koulutuksen takia liikkumisen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 8
Hankkeessa suunnitellaan koulutusmallia, joka tukee tietotekniikan hyväksikäyttöä. Näin hank-keen tavoitteena on päästä mahdollisimman paperittomaan toimintamalliin. Myös hankkeesta tiedottaminen toteutetaan sähköisesti, jolloin paperin käyttö on mahdollisimman vähäistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 8
Hankkeella tuetaan paikallisen väestön ja alu-eelle muuttaneiden maahanmuuttajien voi-maantumista ja työelämään sijoittumista. Hankkeen osallistujia tutustutetaan paikalliseen elin-keinoelämään ja sen tarjoamiin mahdollisuuk-siin. Paikallisina henkilöinä hankkeeseen osallistuneilla henkilöillä on halu pysytellä paikkakunnalla. Tarjoamalla heille mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja osallisuuteen, parantuu heidän mahdollisuutensa ja kiinnostuksensa pysyä paikkakunnalla ja tukea näin alueen elinkeino-rakennetta sekä kuluttajana että myös työntekijöinä ja mahdollisesti pienyrittäjinä. Hankkee-seen osallistuneiden aktivoituminen tukee edel-leen heidän lähipiirinsä positiivista kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on luoda uudenlainen koulutusmalli, jossa tietotekniikalla on merkittävä osuus. Uusi koulutusmalli tukee Keski-Karjalan alueella syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden elinikäisen oppimisen mallin mukaista oman elämänhallinnan taitojen kehittymistä sekä yhteiskunnallista osallisuutta. Hankkeessa kehitetty toimintamalli tullaan esittelemään erilaisissa alan julkaisuissa, jolloin mallia voidaan hyödyntää myös muualla.
Liikkuminen ja logistiikka 9 9
Tietotekniikan hyödyntäminen ja tietotekniikan monipuoliseen käyttöön ohjaaminen tukee kestävää kehitystä. Pitkien välimatkojen seuduilla, kuten Keski-Karjalassa, hankkeen koulutusmalli tukee tietotekniikan hyödyntämistä esim. viran-omaisasioiden hoidossa, jolloin liikkumisen tarve vähenee.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 9
Hankkeessa kehitettävän koulutusmallin päätavoite on hankkeeseen osallistuvien henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen. Hanke tukee osallistujien aktivoitumista, itsetuntemuksen lisäänty-mistä ja omien vahvuuksien tunnistamista. Kun ihminen löytää paikkansa yhteiskunnassa, hänen hyvinvointinsa paranee. Tämä vaikuttaa edelleen kohentavasti myös hänen lähiympäristössään olevien henkilöiden hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 8
Pitkospuut hankkeessa korostetaan kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat alueen koulutuksellisesti aliedustetut ryhmät (maa-hanmuuttajat, romanit, opinnollisen kuntoutuksen tarpeessa olevat henkilöt, nuoret syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, seniorit) Hankkeen tukiessa em. ryhmien tasa-arvoista osallisuutta aktiivisina kansalaisina, heijastuu toimint apositiivisena myös hankkeeseen osallistuvien lähipiiriin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 8
Pitkospuut-hankkeen kohderyhmä muodostuu alueen eri väestöryhmistä, jolloin yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus toteutuvat mahdollisimman hyvin. Välillisesti osallistujien yhdenvertainen osallistuminen tukee myös heidän lähipiirinsä yhdenvertaisuuden kokemusta.
Kulttuuriympäristö 8 4
Hanke tarjoaa hyvät mahdollisuudet alueen kult-tuuriympäristön monimuotoisuuden esille tuo-miseen ja eri kulttuurien yhteiselle toiminnalle.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Elämän pitkospuut-hanke loi uuden opinnollisen kuntoutuksen mallin kansanopistojen (vapaan sivistystyön) kenttään soveltuvaksi. Hanke yhdisti tietotekniikan, ryhmätoiminnallisuuden ja psykologisen tiedon ja tuen, pitäen ihmisen oman kokemuksen ja tarinan kaiken prosessoinnin keskiössä.

Elämän pitkospuut -hankkeeseen osallistuvat jaettiin toimintaryhmiin, joissa opinnollista kuntoutusta järjestettiin kohderyhmittäin (maahanmuuttajat, romanit ja pitkäaikaistyöttömät) tietotekniikkaa apuna käyttäen. Yhteisöllisyys ja elämänkaarinäkökulma painottuvat vahvasti kaikille yhteisissä rajapajoissa, joissa eri toimintaryhmiin kuuluvat osallistujat työskentelevät yhdessä eri ikä- ja taustaryhmiin kuuluvien henkilöiden kanssa. Rajapajoissa koottiin ihmisten elämäntarinoita modernin tietotekniikan avulla ja tarinoihin pohjautuen tehtiin yhdessä oppimispelejä. Pelien tarinoiden aiheita ei rajattu pelkästään elämäntarinoihin ja näin ollen niiden aiheet vaihtelivat suuresti. Toteutettavan opinnollisen kuntoutuksen punainen lanka oli oman elämänhallinnan kehittäminen, tavoitteiden asettaminen ja tulevaisuuden suunnittelu, joiden avulla osallistuneiden toiminta- ja työkyky paranivat.

Elämän pitkospuut –hankkeessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet erityisesti osallistujien voimaantumisen ja heidän aktivointinsa näkökulmasta. Hankkeella saatiin aikaan syrjäytymisuhan alla olevien henkilöiden (pitkäaikaistyöttömyyttä, mielenterveyskuntoutumista, kroonisia sairauksia, muita elämänhallinnan haasteita) elämässä positiivista aktivointia, jonka seurauksena heidän elämänlaatunsa ja toiminnallisuutensa on parantunut. Heidän elämänlaatunsa parantumisen kriteereinä voidaan käyttää esim. itsetuntemuksen ja itsensä kehittämisen vahvistumista (palaute osallistujilta), jotka ovat tulleet esiin mm. lisääntyneenä halukkuutena
- oppia uusia taitoja mm. siitä, miten hankkia elämäänsä tarvittavaa tietoa (esim. ATK-taidot ja netin hyödyntäminen)
- osallistua työkokeiluihin ja muihin koulutuksiin/työllistymiskursseihin tämän hankkeen lisäksi
- aloittaa uusi harrastus (esim. valokuvaus, kirjoittaminen, sukututkimus)
- aloittaa opetella ja harjoittaa terveellisiä elämäntapoja (esim. irti tupakasta, aloittaa painonpudotus, liikunta ja kiinnittää tarkempi huomio verensokerin tasoihin jne.)
- osallistua erilaiseen yhteisölliseen toimintaan niin tämän hankkeen puitteissa kuin muutenkin.

Hanke loi uuden yhteistyön muodon vapaan sivistystyön oppilaitoksen ja yliopistotutkimukseen pohjautuvien tutkimus- ja teknologiavetoisten yritysten välille. Hankkeen aikana siirrettiin yliopistotutkimuksen tuloksia käytännön opetustyöhön. Hankkeessa lisättiin nykyisellään vähäistä opetusteknologian käyttöä kansanopistoissa hankkeeseen osallistujien tietotekninen osaaminen lisääntyi huomattavasti. Hankkeen aikana testatut ja kehitetyt opetusteknologiset välineet ja niiden käyttöön liittyvät opetusmetodit tulevat olemaan hankkeen jälkeen helpommin ja paremmin hyödynnettävissä kansallisesti ja kansainvälisesti. Lehtijulkaisujen lisäksi hankkeen blogiin on lisätty kuvaus hankkeessa hyviksi havaituista ja toimivista teknologioista sekä käytetyistä pedagogisista ratkaisuista.

Hankkeen aikana lisättiin kolmannen sektorin roolia kansalaisten aktivoijina sekä syrjäytymisen ehkäisijöinä Keski-Karjalan alueella. Kolmas sektori (romaniyhdistys, maahanmuuttajayhdistys) oli aktiivisena hankkeen hakevassa toiminnassa ja suuri osa osallistujista saatiin kansalaisjärjestöjen kautta. Kolmas sektori oli myös mukana toimintavaiheen suunnittelussa. Tiedotusvaiheessa kansalaisjärjestöjen kanavia hyödynnettiin tehokkaasti. Hankkeen osallistujien kautta Keski-Karjalan yhdistykset saivat lisää osaamista.