Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20168

Hankkeen nimi: Ohjaamo 2.0

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.7.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: Tulliportinkatu 3, PL 70

Puhelinnumero: 013 244 200

Postinumero: 80130

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Joensuun kaupunki, 0242746-2

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on luoda maakuntaan nuorten ohjauksen matalan kynnyksen ohjauspalvelu, Ohjaamo-malli,
joka on nuorille ja nuorten ohjaustoimijoille helposti saavutettavissa. Ohjaamo-malli toimii matalan kynnyksen
palveluna myös nuorten ohjauksen verkostoille sekä työelämälle hyvänä kanavana nuorten rekrytointiin ja
kohtaamiseen. Ohjaamon toimintojen myötä voidaan oikein kohdennettuja nuorten ohjauspalveluja järjestää
tehokkaasti vähenevistä resursseista huolimatta. Hankkeen tuloksena saadaan pysyvä maakunnallinen ohjauksen
toimintamalli sekä nuorisotakuunyhteneväisiä toimintatapoja tukeva palvelusuunnitelma tai sen pohja.

Nuorten ohjauspalvelut näyttäytyvät pirstaleisena ja selkiytymättömänä sekä asiakkaan että palvelujen järjestäjien
näkökulmasta. Nuorille tarvitaan pysyviä ja selkeitä ohjauspalveluita ympäri maakuntaa ja haasteena on eri
hallinnonalojen ja viranomaisten järjestämien ja osittain päällekkäisten toimintojen palvelujen koordinointi ja
hahmottaminen sekä kustannustehokas järjestäminen. Koulutuspalvelujen harveneminen sekä koulutustarjonnan
suppeus pienissä kaupungeissa ja kunnissa aiheuttavat nuorten jatko-ohjaukseen haasteita. Tarvitaan riittävää ja
oikea-aikaista ohjausta nuorten onnistuneisiin ja sujuviin siirtymiin kohti koulutusta ja työelämää. Tiivis yhteistyö ja
uudet toimintamallit mm. sosiaali- ja terveysalan, nuoriso- ja työllisyystoimijoiden sekä koulutus- ja sivistystoimen
ohjaustoimijoiden sekä työelämän sekä yritysten välillä ovat välttämättömiä nopeampien koulutus- ja
työelämäsiirtymien onnistumisen kannalta.

Hankkeen valmistelua on tehty Nuorten tuki -hankkeen ja Osuva Ohjaus -hankkeiden pohjalta. Valtakunnallisesti
tunnetussa Nuorten tuki -hankkeen Ohjaamo-toiminnassa, on maakunnassamme ollut mukana vuosien 2010 – 2014
välillä, n. 1100 nuorta ohjauksessa, mikä kertoo siitä, että ohjauspalveluille on tarvetta ja toiminnalla on saatu aikaan
erinomaisia tuloksia. Osuva-ohjaus hankkeen maakunnallisen selvitystyön pohjalta toivottiin nuorten ohjaukseen
liittyen matalan kynnyksen paikkoja, jonne nuoren on helppo hakeutua sekä monialaista ja tietoa vaihtavaa jalkautuvaa
työotetta eri toimijoiden välillä. Lisäksi tarpeelliseksi koettiin nuorten koulutusmahdollisuuksien, erityisesti
siirtymävaiheisiin liittyvien tukitoimien ja koulutuksien kehittämistä ja mahdollistamista, mikä edistää nuoren asteittaista
etenemistä kohti koulutusta tai työelämää.

Toimenpiteenä rakennetaan verkostomainen toimintatapa ja työote, jossa kootaan yhteen nuorten parissa toimivia tahoja. Päivitetään ja rakennetaan nuorten ohjauksen toimintamallia paikallisesti, alueellisesti ja maakunnallisesti
valtakunnalliset toimintalinjat huomioiden yhdessä tekevän toimintakulttuurin avulla kuntien nuorten toimijoiden ja
päättävien viranomaisten sekä valtionhallinnon alaisten ja muiden nuorten parissa toimivien toimijoiden kanssa.
Nuorten parissa toimivien ohjaustoimijoiden osaamisen kehittäminen, mitä kautta saadaan parannettua ohjaustyön
tuottavuutta ja henkilöstön työssä jaksamista. Osa maakunnallisessa hankkeessa mukana olevista kunnista Joensuu,
Kontiolahti ja Liperi ovat mukana valtiovarainministeriön kuntakokeilun nuorisotakuun toimintamallissa, mikä
huomioidaan hankkeen toiminnassa ja kuntakokeilun hyviä käytäntöjä saadaan hankkeen myötä levitettyä muille
kunnille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuorten parissa olevat ohjaustoimijat- ja verkostot kuntasektorilta, valtionhallinnosta, yhdistyksistä ja yrityksistä sekä työelämän edustajat. Hankkeen kohderyhmää ovat 15-29 -vuotiaat nuoret. Erityisenä kohdejoukkona ovat koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat sekä työttömyysuhanalaiset nuoret, joista yksi ryhmä ovat oppilaitosten keskeyttämisuhan alla olevat opiskelijat.
2018 hankkeen työ kohdistuu erityisesti nuorten palveluita ylläpitäviin verkostoihin ja verkostotyön kehittämiseen Ohjaamo-palveluiden osalta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oppilaitokset, peruskoulut, työllisyystoimijat, yhdistykset ja yritykset, TE-palvelut sekä Kela, työelämä ja nuorten vanhemmat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 979 640

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 965 379

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 399 485

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 379 112

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan, Joensuun, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Rääkkylä, Valtimo, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Outokumpu, Kontiolahti, Liperi, Kitee, Ilomantsi, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 104

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 560

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulma-analyysi on tehty Nuorten tuki -hankkeen asiakkaista, joista pitkäkestoisessa ohjauksessa olevista jako on tasan 50/50. Joensuun kaupungin alueella on hiukan enemmän naisasiakkaita ja muualla maakunnassa on hiukan enemmän miesasiakkaita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke pyrkii vastaamaan maakunnan ohjaustarpeisiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on päätavoitteeltaan sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Syrjäytymisen ehkäiseminen on kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Joka ilmenee vähenevänä palvelutarpeena ja sitä kautta luonnonvarojen säästymisenä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Palvelujen tarpeen väheneminen vähentää riskejä ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Palvelujen tarpeen väheneminen ja osuvat siirtymät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 5
Palvelujen tarpeen väheneminen vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Luonnon monimuotoisuus säilyy.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Verkkopalvelujen lisääminen vähentää ympäristöpäästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Oikea-aikaisten ja osuvien koulutus- ja työelämäsiirtymien myötä saadaan kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja työelämään ja työllisyyteen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Nuorten ohjauspalvelujen tehostaminen ja verkkopalvelujen kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Toimiva Ohjaamo-konsepti vähentää turhaa liikkumista ja logistiikkaa palvelujen perässä. Verkkopalvelujen hyödyntäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Palvelujen laaja saatavuus hankkeen tavoitteena. Nuorten työllisyys ja koulutus edistävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Palvelujen laaja saatavuus hankkeen tavoitteena. Nuorten työllisyys ja kouluttaminen edistävät tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Palvelujen laaja saatavuus hankkeen tavoitteena. Nuorten työllisyys ja koulutus edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista hyvinvointia.
Kulttuuriympäristö 5 5
Palvelujen laaja saatavuus hankkeen tavoitteena. Nuorten työllisyys ja koulutus edistävät nuorten kulttuuriympäristöä.
Ympäristöosaaminen 5 5
Palvelujen laaja saatavuus hankkeen tavoitteena. Nuorten työllisyys ja koulutus edistävät ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite Ohjaamo-toiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Pohjois-Karjalassa, on onnistunut kokonaisuudessaan hyvin.
Mukaan lähteneisiin kuntiin on saatu Ohjaamot käynnistettyä ja toiminta jatkuu kaikissa Ohjaamo 2.0 -hankkeeseen osallistuneissa kunnissa.
Keskeistä toiminnan kehittämisessä on ollut jalkautuva työote ja toimijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu. Yhtenä haasteena hankkeessa on ollut Ohjaamon roolin kirkastaminen maakunnassamme eri alueilla ja Ohjaamon käytännön toteuttaminen erilaisista lähtökohdista ja resursseista. Lisäksi toimintojen vaiheistaminen ja keskeisten kehityskohteiden tunnistaminen kunnissa on tapahtunut eri aikataulussa kussakin kunnassa. Hankkeen loputtua Ohjaamot ovat juurtuneet vahvasti lähes jokaiseen kuntaan, joka oli mukana hankkeessa ja hankkeen loppumetreille Ohjaamo toiminnan muodot ovat selkeytyneet.