Hankekoodi: S20169
Hankkeen nimi: Työtä!
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.5.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL111
Puhelinnumero: 029 4451111
Postinumero: 80101
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HYTTINEN KAI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kai.hyttinen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504643403
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet ja toiminta:
Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä, tuloksellisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja nuorille ja muuten heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllisyystilanteen parantamiseksi. Ratkaisuilla pyritään myös ennaltaehkäisemään pitkittynyttä työttömyyttä ja työmarkkinoilta kokonaan syrjäytymistä.
Hankkeen aikana kehitetään kuntiin työllisyydenhoidon malleja, jotka perustuvat moniammatilliseen ja sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön ja näin tuetaan maakunnallista monialaista työllisyyden hoidon mallia.
Hankkeessa kehitetään monialaisia,yhteisiä työllisyyden hoidon prosesseja siten, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat tarvitsemiaan työllistymistä edistäviä laadukkaita palveluita mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikealta taholta.
Hankkeen aikana työllisyyden hoidon eri tahojen henkilöstön osaamista lisätään koulutuksin ja yhteisin kehittämisryhmiin osallistamalla. Näin kunkin toimijan roolit työllisyyden hoidossa selkenevät, pystytään tunnistetaan omat ja muiden organisaatioiden palvelut, osataan hyödyntää olemassa olevia palveluita ja kehittämään tarpeenmukaisia uusia palveluita. Tavoitteena on, että asiakasohjaus sujuvoituu, työllisyyden hoidon palvelut ovat oikea-aikaisia ja ne tulevat täysimääräiseen käyttöön.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös yritysyhteistyön lisääminen. Tässä hyödynnetään alueen toimijoiden ja muiden hankkeiden aikana tuotettettua tietoa, jonka lisäksi hankkeessa tehdään systemaattinen kartoitus, millaista tietoa ja mitä tukea työnantaja tarvitsee rekrytoidakseen pitkään työttömänä olleen henkilön. Näiden selvitysten perusteella solmitaan yritysten kanssa kumppanuussopimuksia, joiden avulla heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille avautuu työssäoppimis- ja työllistymismahdollisuuksia.
Tulokset:
Hankkeen tuloksena syntyy maakuntaan moniammatillisesti ja sektorirajat ylittävät, alueelliset tarpeet huomioiva työllisyyden hoidon malli, jonka päätavoitteena on työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työllistymisen tukeminen. Työllisyyden hoidon prosessit ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi siten, että ne tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia ehkäisten samalla ennalta pitkittyvää työttömyyttä. Hankkeen jälkeen kukin toimijataho tunnistaa sekä oman että muiden roolin työllisyydenhoidossa ja tukee omalla toiminnallaan kokonaisvaltaista työllisyydenhoidon mallia ja palveluiden saatavuutta.
Työllisyyden hoidon eri tahojen henkilöstön osaaminen on lisääntynyt entisestään ja asiakkaan oikea-aikaisiin palveluihin ohjaus on nopeutunut.
Yritysyhteistyön kehittämisen tuloksena on syntynyt yhteistyömalleja, kumppanuuksia tukemaan yrityksen osaavan ja sopivan työvoiman saantia mm. työssäoppimisen ja valmennuksen keinoja käyttämällä. Tämä malli tukee myös työllistymiseen johtavaa asiakasohjausta.
Hankeen toimenpiteillä lisätään yksilöiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista tasa-arvoisuutta työllisyyttä lisäämällä.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat
- Pohjois-Karjalan kunnat ja niiden työllisyydenhoitoon osallistuva henkilöstö
- Pohjois-Karjalan TE-toimisto ja sen henkilöstö
- Kela Pohjois-Karjala ja sen henkilöstö
- työllistymispalveluita tuottavat organisaatiot (yhdistykset, säätiöt, yritykset ja välityömarkkinatoimijat) sekä
niiden henkilöstö
- muut tahot, jotka tilaavat tai tuottavat työllisyyspalveluita
- mallien kehittämisen pilotoinnissa myös työttömät työnhakijat voivat olla varsinaisena kohderyhmänä
Välillisenä kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, erityisesti nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 399
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 254 198
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 713
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 769
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Outokumpu, Liperi, Joensuu, Lieksa, Kitee, Juuka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 11
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 125
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
Kartoitus luontoalojen mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä tuo esille luonnon käytön kestävyyden yritystoiminnassa | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
Hankkeella voi olla pieniä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutosten aiheuttamien riskien vähentämiseen, koska osaamisen lisäämiseksi annettavissa koulutuksissa ja palveluiden kehittämisessä työvoiman liikkuvuus on yksi osa-alue | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 3 |
Kartoituksessa luontoalojen mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä huomioidaan Natura-alueet. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 4 | 0 |
Työ- ja työpajatoimintojen suunnittelussa huomioidaan kierrätysmateriaalin monipuoinen käyttö. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
Hankkeella voi olla pieniä välillisiä vaikutuksia koulutusten mukanaan tuoman tiedon kautta. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
Hankkeen tuella kehitetään paikallista elinkeinorakennetta tukevia toimintamalleja ja tuetaan paikallisten yritysten osaavan työvoiman saantia, joten sillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
Hankkeen tuella kehitetään palveluprosesseja ja uusia palvelutuotteita työllisyyden edistämiseen, joten sillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Ei vaikutuksia. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
Hankkeen tarkoitus on palveluita kehittämällä ja yritysyhteistyötä tiivistämällä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä ja ehkäistä siten syrjäytymistä. Työtoimintojen kehittämisellä lisätään osallisuutta. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
Hankkeella edistetään sukupuolten tasa-arvoisuutta palveluiden ja työtoimintoja kehittämällä. Sosiaalista tasa-arvoisuutta edistetään tarpeeseen perustuvien palveluiden kehittämisellä mm. ikääntyvät työnhakijat. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta kehittämällä palveluprosesseja eriarvoisuutta vähentäviksi. Maahanmuuttajien potentiaali työvoimaan saatavuuden lisäämiseksi on joissakin kunnissa merkittävä. Mm. tämän takia kulttuuritietoisuuden lisäämien yrityksille on tärkeää ja sisältyy yritysyhteistyön kehittämistoimiin. | ||
Kulttuuriympäristö | 3 | 0 |
Välittömiä maisemaan ja virkistysalueisiin voi syntyä työ- ja työpajatoimintojen kehittämisen kautta, koska maisemointityöt voivat olla osa työtoimintoja. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
Työ- ja työpajatoimintojen kehittämisen kautta vahvistuu tietämys myös ympäristöosaamisesta. |
Hankkeen tavoitteena oli luoda asiakaslähtöisiä, tuloksellisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyystilanteen parantamiseksi. Keskeistä tavoitteen saavuttamisen kannalta oli tukea maakunnallisen moniammatillisen ja sektorirajat ylittävän alueelliset tarpeet huomioivan työllisyydenhoidon mallin kehittämistä. Mallin päätavoitteena oli työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työllistymisen tukeminen. Hankkeen toiminnan tuloksena kehitettiin kuntakohtaisia monialaisen työllisyydenhoidon malleja. Yhteisen maakunnallisen monialaisen työllisyydenhoidon mallin kehittämiseen vaikutti merkittävästi toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja tulossa olevat uudistukset. Kuntakohtaisten kehittämisprosessien tuloksia ja työllistymispalvelujen prosessikuvauksia voidaan kuitenkin hyödyntää alueellisessa työllisyyskokeilussa. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kanssa nimettiin kuntakohtaiset kehittämisryhmät, määriteltiin kehittämiskohteet sekä työskenneltiin tavoitteellisesti niiden suunnassa. Keskeistä kehittämistyöskentelyssä oli työllisyydenhoidon kokonaiskuvan jäsentäminen ja prosessien kuvaaminen sekä sen myötä roolien ja vastuiden selkiinnyttäminen. Kehittämisryhmien työskentelyyn ja hankkeen järjestämiin seminaareihin osallistuminen on osaltaan vahvistanut kuntien työllisyydenhoidon monialaista yhteistyötä ja toimijoiden osaamista. Hankkeen toiminnassa on korostettu systeemistä näkökulmaa työllisyyspalvelujen toteuttamisessa sekä painotettu nykyisten resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä.
Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota työllisyydenhoidon prosessien kuvaamiseen ja kehittämiseen, mikä tukee välillisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia ehkäisten samalla ennalta pitkittyvää työttömyyttä. Hankkeen toiminnan vaikutuksesta toimijat tunnistavat paremmin sekä oman että muiden toimijoiden roolit työllisyydenhoidossa ja tukevat toiminnallaan kokonaisvaltaista työllisyydenhoitoa ja palvelujen yhteensovittamista. Tavoitteen osalta hanke on onnistunut varsin hyvin. Hanke järjesti useita työllisyyden ja monialaisen yhteistyön edistämiseen liittyviä seminaareja, jotka osaltaan ovat lisänneet alueen toimijoiden tietoutta toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista työllisyystoimijoiden työhön sekä asiakkaiden saamiin palveluihin. Hankkeen toiminnalla tuettiin myös Pohjois-Karjalan TE-toimiston henkilöstön osaamisen kehittämistä mm. Tutka-menetelmäkoulutuksen ja haasteellisten asiakasprosessien tarkastelun kautta. Pohjois-Karjalan TYP-verkoston toiminnasta vastaavien esimiesten tietoutta ja kokonaisvaltaista ymmärrystä TYP-toiminnasta lisättiin hankkeen kautta. TYP-verkoston kehittämistarpeita kartoitettiin kyselyn ja kehittämisryhmän työskentelyn kautta. Hanke tuki TYP-verkoston toiminnan kehittämistä mm. työllisyydenhoidon moduulikoulutuksen avulla. TYP-verkoston kehittämispäivissä huomiota kiinnitettiin erityisesti toimijoiden rooleihin ja vastuisiin sekä suunnitelman tekemisen ja kartoitusvaiheen pelisääntöihin. Hanke tuki myös Honkalampi-säätiön henkilöstön osaamisen kehittämistä. Työtä!-hankkeen tavoitteena oli myös työllisyydenhoidon toimijoiden osaamisen lisääntyminen ja asiakkaan oikea-aikaisiin palveluihin ohjautumisen nopeutuminen. Hanke on järjestänyt useita koulutuksia ja seminaareja tavoitteen edistämiseksi. Toimijoiden rooleja ja vastuita on pyritty selkiinnyttämään kehittämisprosessien ja kehittämis- työpajojen avulla. Palvelutarpeiden tunnistaminen on lähtökohta osuvalle oikea-aikaiselle palveluohjaukselle ja vaikuttaville palveluprosesseille. Hankkeessa on toteutettu neljä erilaista pilottia palveluprosessien kehittämiseksi. Pilottien tuloksia on osittain pystytty viemään työllisyydenhoidon rakenteisiin jo hankkeen aikana. Yritysyhteistyön kehittämisen tuloksena ei tavoitteesta huolimatta luotu kumppanuussopimuksia yritysten kanssa eikä luotu uutta yritysyhteistyön mallia vaan keskityttiin tukemaan yrityksen osaavan ja sopivan työvoiman saantia toteuttamalla Piilotyöpaikat näkyviksi -kampanja Liperissä. Kampanjan kokemukset ja malli on otettavissa hyvänä käytäntönä käyttöön myös muissa kunnissa. Hankkeen toimenpiteillä on siis osaltaan lisätty myös yksilöiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista tasa-arvoisuutta työllisyyttä lisäämällä.
Hankkeen toimenpiteet ovat pääosin edistäneet sille asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Vaikka työllisyyspalveluihin kohdistuu tällä hetkellä useita lakimuutoksia ja säädösuudistuksia, niin työllisyydenhoidon kokonaiskuvan jäsentyminen on kuitenkin auttanut toimijoita roolien ja vastuiden määrittämisessä. Työllisyydenhoidon toimijoiden osaamisen kehittymisen myötä voidaan mm. kehittää sujuvampia palvelukokonaisuuksia, toteuttaa tavoitteellisemmin erilaisia yhteisiä kehittämisprosesseja ja tehdä monialaista yhteistyötä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hankkeen toimenpiteiden tukemana kunnat ovat ottaneet aktiivisen roolin työllisyydenhoidossa ja sitoutuneet monialaisen työllisyydenhoidon mallin kehittämiseen oman kunnan toimintaympäristö huomioiden. Hyvien käytäntöjen levittämisen myötä työllisyydenhoidon toimijoiden tietämys myös muiden toimijoiden palveluista ja toiminta-käytännöistä on lisääntynyt. Hankkeessa on tuotu esille myös työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tekijöitä, sillä myös organisaatioiden sisäisellä toimivuudella on vaikutusta niiden edellytyksiin tuottaa asiakkaille laadukkaita palveluja. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden kokemuksia ja osaamista sekä toteutettujen pilottien hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää maakunnallisen työllisyyskokeilun toteutuksessa.