Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20169

Hankkeen nimi: Työtä!

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.5.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: PL111

Puhelinnumero: 029 4451111

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HYTTINEN KAI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kai.hyttinen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504643403

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet ja toiminta:
Hankkeen tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä, tuloksellisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja nuorille ja muuten heikossa työmarkkinatilanteessa olevien työllisyystilanteen parantamiseksi. Ratkaisuilla pyritään myös ennaltaehkäisemään pitkittynyttä työttömyyttä ja työmarkkinoilta kokonaan syrjäytymistä.
Hankkeen aikana kehitetään kuntiin työllisyydenhoidon malleja, jotka perustuvat moniammatilliseen ja sektorirajoja ylittävään yhteistyöhön ja näin tuetaan maakunnallista monialaista työllisyyden hoidon mallia.
Hankkeessa kehitetään monialaisia,yhteisiä työllisyyden hoidon prosesseja siten, että heikossa työmarkkina-asemassa olevat saisivat tarvitsemiaan työllistymistä edistäviä laadukkaita palveluita mahdollisimman oikea-aikaisesti ja oikealta taholta.
Hankkeen aikana työllisyyden hoidon eri tahojen henkilöstön osaamista lisätään koulutuksin ja yhteisin kehittämisryhmiin osallistamalla. Näin kunkin toimijan roolit työllisyyden hoidossa selkenevät, pystytään tunnistetaan omat ja muiden organisaatioiden palvelut, osataan hyödyntää olemassa olevia palveluita ja kehittämään tarpeenmukaisia uusia palveluita. Tavoitteena on, että asiakasohjaus sujuvoituu, työllisyyden hoidon palvelut ovat oikea-aikaisia ja ne tulevat täysimääräiseen käyttöön.
Hankkeen yhtenä tavoitteena on myös yritysyhteistyön lisääminen. Tässä hyödynnetään alueen toimijoiden ja muiden hankkeiden aikana tuotettettua tietoa, jonka lisäksi hankkeessa tehdään systemaattinen kartoitus, millaista tietoa ja mitä tukea työnantaja tarvitsee rekrytoidakseen pitkään työttömänä olleen henkilön. Näiden selvitysten perusteella solmitaan yritysten kanssa kumppanuussopimuksia, joiden avulla heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille avautuu työssäoppimis- ja työllistymismahdollisuuksia.
Tulokset:
Hankkeen tuloksena syntyy maakuntaan moniammatillisesti ja sektorirajat ylittävät, alueelliset tarpeet huomioiva työllisyyden hoidon malli, jonka päätavoitteena on työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työllistymisen tukeminen. Työllisyyden hoidon prosessit ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi siten, että ne tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia ehkäisten samalla ennalta pitkittyvää työttömyyttä. Hankkeen jälkeen kukin toimijataho tunnistaa sekä oman että muiden roolin työllisyydenhoidossa ja tukee omalla toiminnallaan kokonaisvaltaista työllisyydenhoidon mallia ja palveluiden saatavuutta.
Työllisyyden hoidon eri tahojen henkilöstön osaaminen on lisääntynyt entisestään ja asiakkaan oikea-aikaisiin palveluihin ohjaus on nopeutunut.
Yritysyhteistyön kehittämisen tuloksena on syntynyt yhteistyömalleja, kumppanuuksia tukemaan yrityksen osaavan ja sopivan työvoiman saantia mm. työssäoppimisen ja valmennuksen keinoja käyttämällä. Tämä malli tukee myös työllistymiseen johtavaa asiakasohjausta.
Hankeen toimenpiteillä lisätään yksilöiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista tasa-arvoisuutta työllisyyttä lisäämällä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisena kohderyhmänä ovat
- Pohjois-Karjalan kunnat ja niiden työllisyydenhoitoon osallistuva henkilöstö
- Pohjois-Karjalan TE-toimisto ja sen henkilöstö
- Kela Pohjois-Karjala ja sen henkilöstö
- työllistymispalveluita tuottavat organisaatiot (yhdistykset, säätiöt, yritykset ja välityömarkkinatoimijat) sekä
niiden henkilöstö
- muut tahot, jotka tilaavat tai tuottavat työllisyyspalveluita
- mallien kehittämisen pilotoinnissa myös työttömät työnhakijat voivat olla varsinaisena kohderyhmänä

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat työttömät työnhakijat, erityisesti nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 399

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 254 198

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 364 713

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 769

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Outokumpu, Liperi, Joensuu, Lieksa, Kitee, Juuka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 11

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 125

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Työllisyystilastojen avulla on kartoitettu eri kuntien työllisyyttä mm. sukupuolen mukaan. Lisäksi on kartoitettu mille aloille miehet ja naiset tyypillisesti työllistyvät.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työ- ja työpajatoiminnan kehittämisellä pyritään löytämään sellaisia työtoimintaja, jotka kiinnostavat miehiä ja siten lisäävät heidän työkykyisyyttään ja mahdollisuutta työllistyä. Perinteisesti työtoiminnot ovat usein naisia kiinnostavia. Luontoalaa hyödyntämällä pyritään löytämään työpaikkoja, jotka kiinnostavat molempia sukupuolia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden lisääminen eri keinoin. Hanke kuitenkin edistää sukupuolten tasa-arvoa kehittämällä mm. sukupuolesta riippumattomien työtoimintoja ja kartoittamalla luontoalan mahdollisuuksia työllistoiminnassa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Kartoitus luontoalojen mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä tuo esille luonnon käytön kestävyyden yritystoiminnassa
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Hankkeella voi olla pieniä välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutosten aiheuttamien riskien vähentämiseen, koska osaamisen lisäämiseksi annettavissa koulutuksissa ja palveluiden kehittämisessä työvoiman liikkuvuus on yksi osa-alue
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 3
Kartoituksessa luontoalojen mahdollisuuksista työllisyyden edistämisessä huomioidaan Natura-alueet.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 0
Työ- ja työpajatoimintojen suunnittelussa huomioidaan kierrätysmateriaalin monipuoinen käyttö.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella voi olla pieniä välillisiä vaikutuksia koulutusten mukanaan tuoman tiedon kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeen tuella kehitetään paikallista elinkeinorakennetta tukevia toimintamalleja ja tuetaan paikallisten yritysten osaavan työvoiman saantia, joten sillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeen tuella kehitetään palveluprosesseja ja uusia palvelutuotteita työllisyyden edistämiseen, joten sillä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeen tarkoitus on palveluita kehittämällä ja yritysyhteistyötä tiivistämällä edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisedellytyksiä ja ehkäistä siten syrjäytymistä. Työtoimintojen kehittämisellä lisätään osallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeella edistetään sukupuolten tasa-arvoisuutta palveluiden ja työtoimintoja kehittämällä. Sosiaalista tasa-arvoisuutta edistetään tarpeeseen perustuvien palveluiden kehittämisellä mm. ikääntyvät työnhakijat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankkeessa edistetään yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta kehittämällä palveluprosesseja eriarvoisuutta vähentäviksi. Maahanmuuttajien potentiaali työvoimaan saatavuuden lisäämiseksi on joissakin kunnissa merkittävä. Mm. tämän takia kulttuuritietoisuuden lisäämien yrityksille on tärkeää ja sisältyy yritysyhteistyön kehittämistoimiin.
Kulttuuriympäristö 3 0
Välittömiä maisemaan ja virkistysalueisiin voi syntyä työ- ja työpajatoimintojen kehittämisen kautta, koska maisemointityöt voivat olla osa työtoimintoja.
Ympäristöosaaminen 0 2
Työ- ja työpajatoimintojen kehittämisen kautta vahvistuu tietämys myös ympäristöosaamisesta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli luoda asiakaslähtöisiä, tuloksellisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyystilanteen parantamiseksi. Keskeistä tavoitteen saavuttamisen kannalta oli tukea maakunnallisen moniammatillisen ja sektorirajat ylittävän alueelliset tarpeet huomioivan työllisyydenhoidon mallin kehittämistä. Mallin päätavoitteena oli työttömien työnhakijoiden työllistymisedellytysten ja työllistymisen tukeminen. Hankkeen toiminnan tuloksena kehitettiin kuntakohtaisia monialaisen työllisyydenhoidon malleja. Yhteisen maakunnallisen monialaisen työllisyydenhoidon mallin kehittämiseen vaikutti merkittävästi toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja tulossa olevat uudistukset. Kuntakohtaisten kehittämisprosessien tuloksia ja työllistymispalvelujen prosessikuvauksia voidaan kuitenkin hyödyntää alueellisessa työllisyyskokeilussa. Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kanssa nimettiin kuntakohtaiset kehittämisryhmät, määriteltiin kehittämiskohteet sekä työskenneltiin tavoitteellisesti niiden suunnassa. Keskeistä kehittämistyöskentelyssä oli työllisyydenhoidon kokonaiskuvan jäsentäminen ja prosessien kuvaaminen sekä sen myötä roolien ja vastuiden selkiinnyttäminen. Kehittämisryhmien työskentelyyn ja hankkeen järjestämiin seminaareihin osallistuminen on osaltaan vahvistanut kuntien työllisyydenhoidon monialaista yhteistyötä ja toimijoiden osaamista. Hankkeen toiminnassa on korostettu systeemistä näkökulmaa työllisyyspalvelujen toteuttamisessa sekä painotettu nykyisten resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä.

Hankkeessa on kiinnitetty erityistä huomiota työllisyydenhoidon prosessien kuvaamiseen ja kehittämiseen, mikä tukee välillisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia ehkäisten samalla ennalta pitkittyvää työttömyyttä. Hankkeen toiminnan vaikutuksesta toimijat tunnistavat paremmin sekä oman että muiden toimijoiden roolit työllisyydenhoidossa ja tukevat toiminnallaan kokonaisvaltaista työllisyydenhoitoa ja palvelujen yhteensovittamista. Tavoitteen osalta hanke on onnistunut varsin hyvin. Hanke järjesti useita työllisyyden ja monialaisen yhteistyön edistämiseen liittyviä seminaareja, jotka osaltaan ovat lisänneet alueen toimijoiden tietoutta toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista työllisyystoimijoiden työhön sekä asiakkaiden saamiin palveluihin. Hankkeen toiminnalla tuettiin myös Pohjois-Karjalan TE-toimiston henkilöstön osaamisen kehittämistä mm. Tutka-menetelmäkoulutuksen ja haasteellisten asiakasprosessien tarkastelun kautta. Pohjois-Karjalan TYP-verkoston toiminnasta vastaavien esimiesten tietoutta ja kokonaisvaltaista ymmärrystä TYP-toiminnasta lisättiin hankkeen kautta. TYP-verkoston kehittämistarpeita kartoitettiin kyselyn ja kehittämisryhmän työskentelyn kautta. Hanke tuki TYP-verkoston toiminnan kehittämistä mm. työllisyydenhoidon moduulikoulutuksen avulla. TYP-verkoston kehittämispäivissä huomiota kiinnitettiin erityisesti toimijoiden rooleihin ja vastuisiin sekä suunnitelman tekemisen ja kartoitusvaiheen pelisääntöihin. Hanke tuki myös Honkalampi-säätiön henkilöstön osaamisen kehittämistä. Työtä!-hankkeen tavoitteena oli myös työllisyydenhoidon toimijoiden osaamisen lisääntyminen ja asiakkaan oikea-aikaisiin palveluihin ohjautumisen nopeutuminen. Hanke on järjestänyt useita koulutuksia ja seminaareja tavoitteen edistämiseksi. Toimijoiden rooleja ja vastuita on pyritty selkiinnyttämään kehittämisprosessien ja kehittämis- työpajojen avulla. Palvelutarpeiden tunnistaminen on lähtökohta osuvalle oikea-aikaiselle palveluohjaukselle ja vaikuttaville palveluprosesseille. Hankkeessa on toteutettu neljä erilaista pilottia palveluprosessien kehittämiseksi. Pilottien tuloksia on osittain pystytty viemään työllisyydenhoidon rakenteisiin jo hankkeen aikana. Yritysyhteistyön kehittämisen tuloksena ei tavoitteesta huolimatta luotu kumppanuussopimuksia yritysten kanssa eikä luotu uutta yritysyhteistyön mallia vaan keskityttiin tukemaan yrityksen osaavan ja sopivan työvoiman saantia toteuttamalla Piilotyöpaikat näkyviksi -kampanja Liperissä. Kampanjan kokemukset ja malli on otettavissa hyvänä käytäntönä käyttöön myös muissa kunnissa. Hankkeen toimenpiteillä on siis osaltaan lisätty myös yksilöiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja sosiaalista tasa-arvoisuutta työllisyyttä lisäämällä.

Hankkeen toimenpiteet ovat pääosin edistäneet sille asetettujen tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Vaikka työllisyyspalveluihin kohdistuu tällä hetkellä useita lakimuutoksia ja säädösuudistuksia, niin työllisyydenhoidon kokonaiskuvan jäsentyminen on kuitenkin auttanut toimijoita roolien ja vastuiden määrittämisessä. Työllisyydenhoidon toimijoiden osaamisen kehittymisen myötä voidaan mm. kehittää sujuvampia palvelukokonaisuuksia, toteuttaa tavoitteellisemmin erilaisia yhteisiä kehittämisprosesseja ja tehdä monialaista yhteistyötä asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Hankkeen toimenpiteiden tukemana kunnat ovat ottaneet aktiivisen roolin työllisyydenhoidossa ja sitoutuneet monialaisen työllisyydenhoidon mallin kehittämiseen oman kunnan toimintaympäristö huomioiden. Hyvien käytäntöjen levittämisen myötä työllisyydenhoidon toimijoiden tietämys myös muiden toimijoiden palveluista ja toiminta-käytännöistä on lisääntynyt. Hankkeessa on tuotu esille myös työyhteisön toimivuuteen ja työhyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tekijöitä, sillä myös organisaatioiden sisäisellä toimivuudella on vaikutusta niiden edellytyksiin tuottaa asiakkaille laadukkaita palveluja. Hankkeen toimenpiteisiin osallistuneiden kokemuksia ja osaamista sekä toteutettujen pilottien hyviä käytäntöjä voidaan hyödyntää maakunnallisen työllisyyskokeilun toteutuksessa.