|
|
|
Hankekoodi: S20172
Hankkeen nimi: Naiset työssä – yrittäjinä toimivien naisten työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla yhdessä heidän kanssaan
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0220266-9
Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 a A
Puhelinnumero: 030 474 1
Postinumero: 00250
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ttl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: SALMI ANNE KRISTIINA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: erityisasiantuntija, projektin vastuullinen johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.salmi(at)ttl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 824 1342
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke edistää Pohjois-Pohjanmaan pienyrittäjinä toimivien naisten työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä yhteistyössä heidän kanssaan. Hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja yrittäjien työkyvyn ja terveyden edistämiseen työssä. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisenä toimintakulttuurit ja identiteetti huomioiden. Pienyrittäjillä terveyden edistäminen työpaikalla (work place health promotion, WHP) on vähäistä ja uutta. Hanke kehittää WHP-toimintaa erityisesti mikroyrittäjien kanssa voimavara-ja ratkaisukeskeisesti. Osa toiminnasta on tarkoitettu kaikille alueen yrittäjille ja osa toiminnasta kohdennetaan niille, joilla on työkyvyn tuen tarpeita. Tavoitteena on lisätä sosiaalisesti kestävää kehitystä tukevaa ja terveyttä edistävää yhteisöllisyyttä, edistää terveellisiä ruokatottumuksia ja muita elintapoja sekä vähentää kuormittuneisuutta. Yrittäjien työkyvyn tukeminen edistää työllisyyttä, tuottavuutta ja laajempaa työhyvinvointia, sillä he toimivat myös työnantajina. Naiset ovat keskeisiä vaikuttajia perheenjäsenten ruokatottumuksiin ja muihin elintapoihin. Hanke toteuttaa maakuntaohjelman Kuntalaiset kuntoon -toimintalinjaa. Yrittäjien tasa-arvoa suhteessa muihin työssä käyviin kannattaa tukea.
Vaikka monet yrittäjät ovat hyvinvoivia ja kokevat työn imua, on heillä muihin työssä käyviin verrattuna enemmän työkykyyn ja terveyteen liittyviä pulmia sekä stressiä, jotka voivat heikentää yrityksen liiketoimintaa. Naisilla on miehiä enemmän työn ja perheen yhteensovittamisen haasteita. Yli 55-vuotiaat arvioivat työkykynsä heikommaksi verrattuna alle 35-vuotiaisiin. Oma hyvinvointi on usein viimeisenä hoidettavien asioiden listalla. Mikro- ja yksinyrittäjistä harvoilla on toimiva työterveyshuolto. Osa yrittäjistä toimii harvaan asutuilla alueilla. Täten työkyvyn tukimekanismeja on vähän tarjolla ja muiden yrittäjien kanssa verkostoitumisen mahdollisuudet vaihtelevat. Yrittäjinä työskentelevien naisten työssä ja vapaa-ajalla jaksamista tukevalle toimintamallille on siten tilausta.
Hanke järjestää verkkopohjaisia vertaistuokioita, joissa yrittäjät ja asiantuntijat toimivat yhdessä tasaveroisina kumppaneina. Ikääntyneille yrittäjille, joiden työkyky on heikentynyt ja joilla on elintapa- ja jaksamispulmia, tarjotaan psykologin ja ravitsemusterapeutin vetämää kohdennettua ryhmäohjausta verkkotoiminnan ohessa. Ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää yhdenvertaisuutta, saada empatiaa ja vertaistukea, parantaa ongelmanratkaisutaitoja, elämänhallintaa, terveellisiä elintapoja ja psykologista joustavuutta. Psykologinen joustavuus lisää hyvinvointia. Verkkopohjainen vertaistoiminta edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä lisäämällä kuuluvuuden ja osallisuuden tunteita. Verkkotilaisuuksiin on helppo osallistua eikä tapaamisiin matkustus kuluta luonnonvaroja. Toiminta tukee työssä pysymistä ja pitkiä työuria. Toiminta tapahtuu Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat yleistettävissä sekä hyödynnettävissä muuallakin.
– Naispuoliset yrittäjät sekä mikro- ja pienyritykset työntekijöineen
– Yrittäjäjärjestöjen toimijat, jäsenet ja osallistujat
– Yritysneuvonnan toimijat
– Työterveyshuollot
Monimuotoisemman työelämän myötä kaikki yrittäjät, työntekijät ja työpaikat Suomessa hyötyvät (työilmapiirin ja työhyvinvoinnin kohentuminen, sosiaalisen pääoman kasvaminen, tapaturma-alttiuden mahdollinen väheneminen, osallisuuden vahvistaminen). Työelämän kehittämisverkostojen (mm. Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto) jäsenet ja osallistujat.
Järjestöt, koulutusorganisaatiot ja työvoimahallinto. Yrittäjäksi ryhtyvät naiset ja miehet. Päättäjät, työmarkkinatoimijat ja muut sidosryhmät sekä välittäjäorganisaatiot.
Työterveyslaitos, yhteistyökumppanit ja työelämän kehittämisverkostot hyödyntävät tuloksia työssään.
Hanke tukee Työelämä 2020-hankkeen ja Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020-raportin tavoitteita kestävän työelämän laadun kehittämisestä, luottamuksen ja yhteistyön syventämisestä työpaikoilla sekä verkostojen kehittämisestä.
Hanke tukee rakennerahasto-ohjelmakauden tavoitetta köyhyyden torjumisesta ja sosiaalisesta osallisuudesta. Hanke tukee Työterveyslaitoksen strategista tavoitetta mielekkäästä työstä, kannustavasta organisaatiosta ja kumppanuudesta arvona. Projekti toteuttaa Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teeman tavoitetta työelämän eriarvoisuuden vähentämisestä ja työkyvyn ja terveyden edistämisestä työssä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 311 834
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 311 834
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 389 784
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 389 784
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Alavieska, Siikajoki, Oulu, Kalajoki, Siikalatva, Taivalkoski, Ylivieska, Utajärvi, Sievi, Kempele, Muhos, Hailuoto, Kärsämäki, Ii, Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Pyhäjärvi, Tyrnävä, Raahe, Lumijoki, Pyhäjoki, Nivala, Liminka, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Pudasjärvi, Kuusamo
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59
Suunniteltu: 87
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 2 |
| Hanketoiminnalla on vain vähäisiä luonnonvarojen käytön kestävyyteen välillisesti liittyviä vaikutuksia. Projektitoimintaa toteutetaan laajamittaisesti verkkovälitteisesti ja videopohjaisesti. Näin ollen liikennepäästöjä ja sitä kautta luonnonvarojen tai polttoaineiden kulutusta ei juurikaan ole. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Hanketoiminnalla on vain vähäisiä ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen liittyviä välillisiä vaikutuksia. Projektitoimintaa toteutetaan verkkovälitteisesti ja osin videopohjaisesti, jolloin hiilidioksidipäästöt ovat pienemmät kuin toteutettaessa tapaamisintensiivistä ja matkustamista edellyttävää projektia. On kuitenkin olemassa alustavaa tutkimustietoa siitä, että erityisesti naisten tietoisuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksesta voi vaikuttaa heidän ruokavalioonsa. Tietoisuuden lisääntyessä aletaan tehdä sekä terveyden että ilmaston kannalta hyviä valintoja. Hankkeen verkkopohjaisessa toiminnassa voidaan huomioida myös näiden teemojen yhdistäminen (ns. Itämeren ruokavalio paitsi terveellinen, niin myös ilmaston kannalta hyvä valinta). (Korkala et al 2014) Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa, joihin myös ohjaus ravitsemuksen osalta (erityiskysymykset huomioiden) pitkälti perustuu, on huomioitu kestävä kehitys ja ympäristö (VRN 2014). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hanketoiminnalla on vain vähäisiä kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä välillisiä vaikutuksia. Projektin verkkopohjainen toiminta ennaltaehkäisee liikennepäästöjä ja siten vähentää luonnon monimuotoisuutta uhkaavia päästöjä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hanketoiminnalla on vain vähäisiä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen liittyviä välillisiä vaikutuksia. Verkkopohjainen projektitoiminta ennaltaehkäisee liikenteestä syntyviä kasvihuonekaasuja ja suojelee sitä kautta välillisesti pienellä panoksella ilmaa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella olevat Natura-alueet (www.ymparisto.fi/download/noname/%7B287235DF-8ADA-4DC4-9F28-382321675BE5%7D/91676, s. 22 – 25) kuuluvat maantieteellisesti myös hankkeen toiminta-alueeseen. Hankkeella on kuitenkin vain vähäisiä Natura 2000 – ohjelman kohteisiin liittyviä välillisiä vaikutuksia. Vaikutuksia voi syntyä lähinnä sitä kautta, että osa projektiin osallistuvista yrittäjistä on maaseutu- tai matkailuyrittäjiä tai Natura-alueiden käyttäjiä vapaa-ajallaan virkistystarkoituksessa. Suoranaisia Natura 2000 – alueisiin liittyviä tavoitteita tai vaikutuksia projektilla ei kuitenkaan ole. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Hankkeella on vain vähäiset välilliset vaikutukset jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hanke ei kuitenkaan omalla toiminnallaan lisää jätteiden määrää. Hanketoiminnasta osa on verkkopohjaista ja lisäksi esim. paperitulosteita pyritään välttämään. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeella on vain vähäiset välilliset vaikutuksen uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Projektin verkostotoiminnassa voidaan kannustaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan, mutta energialähteiden käyttöön liittyvät kysymykset eivät ole projektin varsinaista toiminta-aluetta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on Pohjois-Pohjanmaan naisyrittäjien työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisen kautta edesauttaa myös heidän yrittäjinä pärjäämistään sekä työllistävyyttään. Jo toimivien yritysten toiminnan kehittäminen on kestävän kehityksen mukaista ja pitkäjänteisesti Pohjois-Pohjanmaan elinkeinorakenteen monimuotoisuutta edistävää – mitä paremmin yrittäjät jaksavat työssään, sitä enemmän he työllistävät, sitä kannattavampaa heidän yritystoimintansa on ja sitä useampi maakunnan nuori voi pitää yrittäjyyttä houkuttelevana uravaihtoehtona itselleen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia palveluita tapahtumia ja kampanjoja toteutettaessa (tilat, elintarvikkeet, muut palvelut). On myös olemassa tutkimustietoa siitä, miten työhyvinvointi- ja liiketoimintatekijät selittävät naisyrittäjien yritysten tuloksellisuutta. Tämä tieto otetaan käyttöön hankkeen toiminnassa. (Palmgren et al 2010) | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 0 |
| Hankkeen tuottamat tuotteet ja palvelut ovat pääsääntöisesti tarjolla digitaalisessa muodossa. Lisäksi hankkeessa selvitetään verkkopohjaisen verkostotoiminnan ja teknisten apuvälineiden hyödyntämisen toimivuutta ja toimivuuden reunaehtoja naisyrittäjien työkyvyn ja terveyden edistämisessä. Verkkopohjainen verkostotoiminta on aineetonta palvelua. Projektin toteuttamat toimintamallit ja kyselytyökalu toteutetaan myös digitaalisessa muodossa. Projektin aineettomat tuotteet ja palvelut vahvistavat Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien työkykyä ja terveyttä sekä keskinäistä verkostoituvuutta. Yrittäjien kohentuneen työhyvinvoinnin kautta myös heidän työuransa eheytyvät ja pitenevät mikä vahvistaa paikallistaloutta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 0 |
| Hanketoiminnalla selvitetään verkkoviestintäpohjaisen vertaistukitoiminnan sekä teknisten apuvälineiden toimivuutta yrittäjien työkyvyn ja terveyden edistämisessä. Verkkoviestintäpohjainen ja digitaalisiin apuvälineisiin pohjautuva verkostotyöskentely tuottaa vain vähän kuljetus- ja liikkumistarpeita, mikä omalta osaltaan vähentää hanketoiminnasta koituvaa henkilöautoliikennettä. Hankkeen toiminta tukee näin energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä, vaikka projektin suorana tavoitteena ei olekaan liikkumisen ja logistiikan vähentäminen vaan osin harvaanasutuilla seuduilla toimivien yrittäjien keskinäisen verkottumisen lisääminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Projektitoiminta ei ole tapaamisintensiivistä tai matkustamista edellyttävää, koska sitä toteutetaan suurelta osin verkkovälitteisesti ja osin videopohjaisesti. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 0 |
| Vaikutus terveyteen, hyvinvointiin, osallistumiseen, tiedon saatavuuteen, koulutusmahdollisuuksiin ja työllisyyteen: Naiset työssä -projektin tarkoituksena on edistää Pohjois-Pohjanmaan alueen pienyrittäjinä toimivien naisten työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä yhteistyössä heidän kanssaan. Hanke kehittää uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja pienyrittäjien työkyvyn ja terveyden edistämiseen työpaikoilla ja se toteutetaan yhteiskehittämisenä yrittäjien toimintakulttuurit ja yrittäjäidentiteetti huomioiden. Eurooppa 2020 strategian (COM 2010) tavoitteiden mukaisesti 20–64 –vuotiaan väestön työllisyyden tulee nousta 75 %:n vuoteen 2020 mennessä. Yrittäjien työssä jaksamisen tukeminen edistääkin paitsi heidän työllisyyttään, myös heidän henkilöstönsä työllisyyttä. Lisäksi on tiedossa, että korkeasti koulutetut kouluttautuvat lisää, kun taas koulutusta kipeästi tarvitsevat eivät hakeudu koulutukseen yhtä aktiivisesti. Yrittäjien osaamisen kehittäminen ja kehittämisen tukeminen hankkeen vertaistoiminnan kautta voi edistää jopa yrityksen taloudellista kannattavuutta ja siten edistää taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnassa (Lahti 2014). Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2012 -raportin perusteella pienyrittäjillä terveyden edistäminen työpaikalla (work place health promotion) on vielä vähäistä (Aura ym. 2012). Tavoitteena on kehittää uudenlaista WHP-toimintaa ja ratkaisuja erityisesti mikroyrittäjille yhdessä heidän kanssaan. Tavoitteena on paitsi lisätä terveyttä edistävää pienyrittäjien yhteisöllisyyttä, myös edistää yksilöiden terveellisiä ruokatottumuksia ja muita elintapoja (riittävästi hyvää unta ja liikuntaa, kohtuullisesti alkoholia, aktiivista stressinhallintaa) ja vähentää kuormittuneisuutta. Pienyrittäjien työkyvyn tukeminen edistää lisäksi työllisyyttä ja laajempaa työhyvinvointia, sillä naiset toimivat myös työnantajina harvaan asutuilla seuduilla. Naiset ovat keskeisiä vaikuttajia perheenjäsenten ruokatottumuksiin ja muihin elintapoihin, ja siten hanke osaltaan toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman Kuntalaiset kuntoon -toimintalinjaa. Vaikka yrittäjät keskimäärin ovat hyvinvoivia ja tuntevat työn imua, on heillä kuitenkin muihin työssä käyviin naisiin verrattuna enemmän työkykyyn ja terveyteen liittyviä pulmia. Eri toimialoilla toimivien yrittäjien kuormittuneisuudessa ja työhyvinvoinnissa on suuria eroja. Stressin kokeminen on yrittäjillä tavallisempaa kuin muilla työssä käyvillä naisilla. Oma hyvinvointi on liian usein viimeisenä hoidettavien asioiden listalla. Yrittäjien työssä ja vapaa-ajalla jaksamista edistävälle toimintamallille on tilausta. Naisyrittäjillä on lisäksi miesyrittäjiä enemmän työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä haasteita; työ hankaloittaa perhe-elämää. Mikro- ja yksinyrittäjien työterveyshuolto on myös puutteellisesti järjestettyä, joten työkyvyn tukimekanismeja on vain vähän tarjolla. Yli 55-vuotiaat naisyrittäjät arvioivat työkykynsä heikommaksi verrattuna nuoriin alle 35-vuotiaisiin. Tarvitaan yhteistyössä toteutettuja, toimivia ja osallistavia ratkaisuja yrittäjien työkyvyn edistämiseen. Ratkaisujen tulee rakentua yrittäjien omille kokemuksille, tarpeille ja tulevaisuusodotuksille. Tässä hankkeessa työkyvyn ja työllisyyden edistämistä tavoitellaan kokonaisvaltaisen elämänhallinnan viitekehyksessä yhteistyössä yrittäjien kanssa. Naiset työssä -hanke voimaannuttaa yksilöitä ja edistää heidän elinikäistä oppimistaan ja työkykyään. Hanke osallistaa, sitouttaa, motivoi ja luo uusia toimintamalleja yrittäjien työkyvyn edistämiseen, voimavarojen löytämiseen ja kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan. Se mahdollistaa verkostojen syntymisen pienyrittäjänaisten välille tavoitteena verkostotoiminnan jatkuminen myös hankkeen päätyttyä. Hankkeen testaustoiminta tapahtuu alueellisesti Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat yleistettävissä sekä hyödynnettävissä myös muilla alueilla. Hanke rakentuu Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykyosaamisen sekä elämänhallintaa ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen perustalle. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmin toteutettujen projektien materiaaleja ja tuloksia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 0 |
| Tutkimusten mukaan miesten työ on verkostomaisempaa kuin naisten (Järvensivu et al 2014). Nuoria naisyrittäjiä onkin hyvä kannustaa sukupuoleen kohdentuvien stereotypioiden kyseenalaistamiseen ja ennakkoluulottomiin koulutusvalintoihin ja yrittäjyyspolkuihin. Myös keskinäisen verkostoitumisen ja sitä kautta saavutettavan tasa-arvon hyötyjä tuodaan hankkeen vertaistukituokioissa esille. Keskenään erilaiset ihmiset todennäköisemmin kehittävät myös jotain uutta verkostoissa. Näin verkostoitumiseen tukeminen ja kannustaminen edesauttavat myös innovatiivista yritystoimintaa. Lisäksi on tiedossa, että korkeasti koulutetut kouluttautuvat lisää, kun taas koulutusta kipeästi tarvitsevat eivät hakeudu koulutukseen yhtä aktiivisesti. Naisyrittäjien osaamisen kehittäminen ja kehittämisen tukeminen hankkeen vertaistoiminnan kautta voi edistää jopa yrityksen taloudellista kannattavuutta ja siten edistää taloudellista tasa-arvoa yhteiskunnassa (Lahti 2014). Tasa-arvosuunnitelman tekemistä ei edellytetä alle 30 työntekijää työllistäviltä yrityksiltä. Pien- ja mikroyrittäjien ymmärrys tasa-arvosta ja siitä, mitä se työelämässä tarkoittaa, on siten todennäköisesti vaihteleva. Tasa-arvoisuus vaikuttaa kuitenkin koko työyhteisön hyvinvointiin: jos työntekijät kokevat työyhteisönsä tasa-arvoiseksi, se näkyy myönteisesti työhyvinvoinnissa ja tuottavuudessa. Lisäksi mm. työntekijöiden urakehitys on yksi keskeinen mittari, joka kertoo tasa-arvon toteutumisesta työpaikoilla. Näin ollen työllistävien yrittäjien tietoisuuden lisääntymistä tasa-arvoon ja tasa-arvoisuuteen liittyvissä asioissa on perusteltua tukea. Projekti lisää ennen kaikkea tietoa, taitoa ja valmiuksia ottaa huomioon tasa-arvo myös työelämässä ja yrittämisessä sekä mm. omissa koulutusvalinnoissa. Tutkija Heidi Kurvinen (2014) on todennut, että Suomessa vallitsee ns. sukupuolisopu. Tällä tarkoitetaan, että sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä epäkohtia ei haluta nähdä, kuulla tai nostaa ongelmiksi. Entistä heterogeenisemmaksi muuttuvassa yrittäjä- ja työntekijäkunnassa olisi kuitenkin tasa-arvokeskustelullekin tilausta. (Kurvinen 2014) Keskustelu tarkoittaa mm. sen pohtimista, kohdellaanko yrittäjiä tasa-arvoisesti niin sukupuolen, iän, etnisyyden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin osalta. Projektissa tasa-arvoon linkittyviä keskusteluja käydään verkkopohjaisissa vertaistukituokioissa ratkaisukeskeisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 0 |
| Vaikutus eriarvoisuuden vähentämiseen, yhteiskuntaryhmien välisiin suhteisiin, yrittäjien kulttuuri-identiteettiin sekä terveyserojen kapenemiseen: Naisyrittäjien, asiantuntijoiden ja muiden työterveysyhteistyötä tekevien yhdessä toimiminen ja oivaltaminen lisäävät yrittäjien ammattiylpeyttä ja heidän keskinäistä hyvää henkeään. Projektissa luotavan verkkopohjaisen ryhmätoimintamallin keskeinen toimintatapa on osallistaminen ja vertaisratkaisujen löytäminen. Ohjaaja auttaa ratkaisujen löytämisessä tarjoten eri menetelmiä yrittäjien käyttöön sekä hyödyntää keskustelussa motivoivaa haastattelua, jolloin osallistujat tuottavat ratkaisut. Vuorovaikutus yrittäjien välillä mahdollistaa uusien ratkaisujen löytämisen sekä vertaistuen henkilöiltä, jotka parhaiten ymmärtävät naisyrittäjän kohtaamat haasteet. Yli 54-vuotiaiden osatyökykyisten yrittäjien työkyvyn tukeminen on lisäksi tärkeää, jotta heidän työssä pysymistään voidaan vahvistaa ja siten pidentää työuria. Monilla yli 54-vuotiailla naisilla on lisäksi meneillään elämän toinen ”ruuhkakausi”, sillä usein tässä ikävaiheessa on hoitovastuita ja huolehtimista omista ikääntyvistä vanhemmista. Lisäksi ikääntyvät yrittäjät joutuvat usein jatkamaan työntekoa liian pieneksi koetun eläkkeen takia. Ikääntyvien yrittäjien työkyvyn ja terveyden tukemiselle on siten erityisiä perusteita. Tukitoiminta vähentää yrittäjien eriarvoisuutta suhteessa muuhun työssäkäyvään väestöön sekä vahvistaa heidän yrittäjäidentiteettiään. Kohderyhmien aktiivinen osallistaminen (participation) hankkeen toimintaan on myös innovatiivinen toimintatapa, joka takaa, että tuotokset ovat kohderyhmiensä kannalta mielekkäitä. Yrittäjien kanssa yhdessä toimiminen, yhdenvertaisuuden periaatteiden mukaan, mm. työpajoissa rakentaa perustaa luottamukselle ja osallisuuden (inclusion) kokemuksille, jotka rohkaisevat ja tukevat yrittäjän työhyvinvointia. Vertaiskokemukset ja – tuki rohkaisevat ja voimaannuttavat sekä edistävät osallisuuden kokemuksia. Osallisuus verkostoissa tukee myös Työelämä 2020 -projektin tavoitetta kestävän työelämän laadun kehittämisestä. On olemassa lisäksi viitteitä siitä, että pien- ja mikroyrittäjät jäävät muuta työssä käyvää väestöä useammin työterveyshuollon toiminnan ja palvelujen ulkopuolelle osin tiedonpuutteen vuoksi. Myös työterveyshuollon edustajilla on siten tarve lisätiedolle pien- ja mikroyrittäjistä työterveyshuollon asiakkaina. Naiset työssä – hanke pyrkii lisäämään työterveyshuoltojen valmiuksia ottaa huomioon omassa työssään pien- ja mikroyrittäjien työkyvyn tukemisen erityispiirteet. Näiden valmiuksien lisääminen kaventaa terveyseroja eri ammattiryhmien välillä sekä vähentää eri työntekijäryhmien välistä eriarvoisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 1 |
| Hankkeella on vain vähäinen välillinen vaikutus kulttuuriympäristöön. Projektin verkkopohjainen toiminta ennaltaehkäisee ympäristölle koituvia päästöjä ja siten vähentää myös maisemia, virkistysalueita ja kulttuuriperintöä uhkaavia päästöjä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Hankkeella on vain vähäinen välillinen vaikutus ympäristöosaamiseen. Projektin verkkopohjainen toiminta voi vahvistaa ympäristötietoisuutta ja lisätä siihen liittyvää osaamista (esim. verkkopohjaiset tapaamiset matkustamisen vaihtoehtona ympäristösyistä). | ||
Naiset työssä –hankkeen tavoitteena oli edistää pienyrittäjinä toimivien naisten työhyvinvointia, työkykyä ja terveyttä yhteistyössä heidän kanssaan. Hanketoimilla pyrittiin lisäämään työn tuottavuutta, pienyritysten tuloksellisuutta ja työhyvinvointia mm. vertaisoppimisen ja verkostoitumisen kautta. Edelleen tavoitteena oli edistää terveellisiä elintapoja, lisätä terveyttä edistävää yhteisöllisyyttä sekä vähentää yrittäjien kuormittuneisuutta. Osa toiminnasta suunnattiin kaikille Pohjois-Pohjanmaan alueen naisyrittäjille ja osa kohdennettiin ikääntyneille ja fyysisesti raskasta työtä tekeville. Kehitetyt menetelmät ja toimintamallit on yleistettävissä myös muille kuin yrittäjille.
Hanke toimi kohderyhmälähtöisesti. Siinä kehitettiin uusia ratkaisuja ja toimintamalleja, joita myös levitettiin valtakunnallisesti. Erityisesti painettu Yrittäjän työkyky –opas osoitti tarpeellisuutensa suurella menekillään. Hankkeeseen osallistuneille yrittäjille tarjottiin videovälitteistä elintapaohjausta ja neuvontaa sekä tuotettiin yksityiskohtaista tutkimustietoa työkyvyn ja terveyden edistämiseen. Yrittäjiä lähellä olevien tahojen käyttöön tuotettiin tiivis videovälitteisen ryhmäohjauksen opas.
Hankkeessa onnistuttiin lisäämään naisyrittäjien tietoa niin oman työkyvyn edistämisen keinoista kuin työterveyshuollostakin. Interventiotutkimuksella voitiin osoittaa, että ryhmätoiminta vaikutti myönteisesti naisyrittäjien koettuun työkykyyn. Aktiivisten, ratkaisukeskeisten stressinhallintakeinojen käyttö lisääntyi. Osalla ryhmistä myös psyykkiset voimavarat lisääntyivät. Elintapamuutoksiakin tapahtui, mutta niiden yleisyyttä ei voitu tilastollisin menetelmin osoittaa. Työuupumuksen kokemisessa ei niin ikään voitu osoittaa tilastollisesti merkitsevää muutosta.
Yrittäjiä onnistuttiin motivoimaan työkyvystä huolehtimiseen ja tarjoamaan heille vertaistukea. Ryhmiin osallistuneista noin puolet koki saaneensa ryhmässä muilta yrittäjiltä henkistä tukea paljon tai erittäin paljon. Lähes sama määrä katsoi vertaisryhmätoiminnan motivoineen heitä omasta työkyvystä huolehtimiseen. Ryhmiin osallistuneiden kokemukset videovälitteisistä ryhmistä olivat pääsääntöisesti myönteisiä, vaikka videovälitteisyyteen suhtauduttiinkin aluksi hieman empivästi. Vastaisuudessa vertaisryhmiä toivottiin nimenomaan työterveyshuollon tai yrittäjäjärjestöjen järjestäminä.
Hankkeessa tehdyllä tutkimuksella löydettiin yhteys yrityksen heikentyneen kannattavuuden ja yrittäjän heikentyneen työkyvyn välillä. Myös ohjausvuorovaikutustutkimusta videovälitteistä ryhmätoiminnasta tehtiin ja esiteltiin kansainvälisesti. Molempien teemojen tutkimusta jatketaan Työterveyslaitoksella edelleen.
Paikallisuudestaan huolimatta hanke sai laajan valtakunnallisen medianäkyvyyden. Yrittäjien työkykyyn ja työterveyteen liittyvän tutkitun tiedon ja palautumista edistävien menetelmien tarpeesta kertoi se, että lukuisat tutkimukset ja artikkelit poikivat runsaasti puheenvuoropyyntöjä yrittäjiä lähellä olevilta sidosryhmiltä ja päättäjiltä.