RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20174, TUPA - Tuottavista palveluista uutta liiketoimintaa hyvinvointialoille

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella vastataan Etelä-Savon maakuntaohjelmaan yhdeksi kehittämisen keihäänkärjeksi nostettuun hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan kehittämisen tarpeeseen. Tavoitteena on kehittää hyvinvointialan yrityksiin uusia ja kannattavia palvelukonsepteja kasvun ja markkinoille pääsyn varmistamiseksi ja olemassa olevan liiketoiminnan turvaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on muokata jo olemassa olevia konsepteja huomioiden jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Keskeinen kehittämisen trendi on verkostomaisuus, yhteiskehittäminen, työn merkityksellisyys, työn ja liiketoiminnan kehittäminen ja digitalisoitumisen hyödyntäminen liiketoiminnan tukena.

Hankkeen keskiössä on viimeisimpään tutkimustietoon perustuva palveluliiketoiminnan koulutus- ja kehittämisohjelman tuottaminen ja caseperustaisen opetuksen käyttäminen yritysten kehittämisprosesseissa. Kehittämisen rinnalla kulkee jatkuva tutkimuksellinen toiminta, yritysten tarpeista nousten. Tavoitteena hankkeessa on pilotoida uudenlainen - palveluista uutta liiketoimintaa ja hyvinvointialan yritysten kasvua tukeva koulutus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman vaikuttavuutta testataan tutkimuksen keinoin hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Ohjelmassa pureudutaan osaamisen kehittämisen näkökulmasta keskeisiin osaamisen alueisiin, joihin hyvinvointialan yrityksissä on tarvetta panostaa tuottavan liiketoiminnan kehittämiseksi. Hanke tekee vahvaa yhteistyötä (mm. tutkimuksen tekeminen ja osa suuren yleisön yritystapahtumista) ja tukee muuta hyvinvointialan kehitystyötä maakunnassa.

Hyvinvointiala on selkeästi kasvava ala, mutta alan yritykset ovat yhä tiukemman valtakunnallisen ja kansainvälisen liiketoimintakilpailun edessä. Näiden uusien haasteiden voittamiseksi tarvitaan osaamisen monipuolista kehittymistä, joka puolestaan parantaa yritysten liiketoiminnan vahvistamisen valmiutta. Teknologiakehitys on haastanut perinteiset tuotantotavat ja sähköiset palvelut ja tuotteet ovat lisääntyneet. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelua ja toimintatapoja. Palvelu- ja tuoteajattelun muutos vaatii myös yritysten prosessien kehittämistä ja uudenlaisia painotuksia palvelusuunnitteluun. Tähän tarpeeseen hankkeessa uusin kehittämisen menetelmin toteutettava caseperustaisuuteen pohjautuva koulutus- ja valmennuskokonaisuus tarjoaa yrityksille välineet liiketoiminnalliseen menestykseen.

Hankkeen toimilla lisätään hyvinvointialan yritysten suunnitteluajattelua ja palvelumuotoiluosaamista niin, että yrityksissä syntyy tiimejä, jotka yhdessä kehittävät uusia tuotteita ja palveluja. Toimenpiteiden ansiosta hyvinvointialan yritysten kyky toimia luovasti, proaktiivisesti ja kokonaisuuksia halliten parantuu. Yrityksiin saadaan konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä kilpailuedun löytämiseen käyttäjälähtöisyyttä hyödyntäen. Lisäksi yritysten liiketoimintaosaaminen kehittyy ja kannattavuus paranee, kun tunnistetaan uusia kohderyhmiä ja palveluiden kehittämisellä saadaan tehokkuutta ja löydetään uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimusperustaisuus mahdollistaa sen, että pystytään muodostamaaan eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten toimintatavoista pitkäaikaisen kehitystyön perustaksi monipuolinen kuva menestyksellisistä liiketoimintamalleista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on eteläsavolaiset hyvinvointialan yritykset, yrittäjät ja yritysten henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat osallistujayritysten asiakkaat. Toisena kohderyhmänä ovat kehitystyön verkostot eli alueen kehittäjät: alueelliset toimijat, innovaatiopolitiikan toimijat, oppilaitokset, yritysneuvojat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 92 832

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 86 426

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 112 725

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 115 425

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Sulkava, Mäntyharju, Kangasniemi, Rantasalmi, Enonkoski, Pieksämäki, Puumala, Pertunmaa, Mikkeli, Hirvensalmi, Heinävesi, Joroinen, Juva, Savonlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 22

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 52

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toiminta keskittyy eteläsavolaisten pk-yritysten palvelullistamisen kautta kasvun löytymiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan pk-yritysten henkilöstön kehittämiseen. Yritysten henkilöstö voi valita ja osallistua hankkeen toimenpiteisiin ja näin kehittää kykyjään ja taitojaan sukupuolesta riippumatta samanarvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimilla lisätään pk-yritysten henkilöstön suunnitteluajattelu-/palvelumuotoiluosaamista niin, että yrityksissä syntyy tiimejä, jotka yhdessä kehittävät ja innovoivat uusia tuotteita ja palveluja. Hankkeen toiminta keskittyy sukupuolineutraalisti osallistujayrityksissä niihin henkilöihin joiden työtehtävät liittyvät palveluiden kehittämiseen. Valtavirtaistaminen näkyy myös kaikissa hankkeen toteutusvaiheissa. Asiantuntija- ja ohjausryhmissä sekä toteuttajaorganisaatiossa ovat molemmat sukupuolet yhtälailla edustettuina.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite on suunnittelu- /palvelumuotoiluajattelun keinoin ja asiakasymmärryksen lisääntymisen avulla vahvistaa eteläsavolaisten pk-yritysten kykyä luoda ja tuottaa uusia, kannattavia ja innovatiivisia palvelukonsepteja liiketoiminnan kasvattamiseksi siten, että henkilöstö sukupuolesta riippumatta kehittää omaa osaamistaan aihealueesta ja sillä hyödyttää yritystä menestymään ja pysymään kilpailukykyisenä muuttuvilla markkinoilla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	3
Ratkaisujen löytäminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä ja oivaltamista. Tämän hanke tukee omalta osaltaan osallistujayritysten kykyä tuottaa luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palveluinnovaatioita. Lisäksi hankkeessa käytetään mahdollisuuksien mukaan digitaalisia aineistoja paperiaineistojen sijaan. Matkustamista on mahdollisimman vähän ja tilaisuudet, jotka voidaan, toteutetaan virtuaalityökaluja hyödyntäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	2
Virtuaalityökalujen käyttö, digitaalisuus niin hankkeen toiminanssa kuin kannustetaan osallistujayrityksiä hyödyntämään luonnonvaroja säästävää uutta teknologiaa niissä toimissa missä se tukee palveluiden kehittämistä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	4
Hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisimman paljon uutta teknologiaa. Kannustetaan osallistujayrityksiä hyödyntämään luonnonvaroja säästävää uutta teknologiaa niissä toimissa missä se tukee palveluiden kehittämistä. Hankkeen ytimenä on kehittää uusia innovatiivisia käyttäjälähtöisiä palveluita. Osallistujayritykset huomioivat kehittämissään palveluinnovaatioratkaisuissa luonnonkuormittumisen esim. materiaalien hyöty- ja uusiokäyttönä. Samoin innovointi ja palvelujen muotoilu uudestaan tarkoittaa usein myös sitä, että niitä pystytään tuottamaan kaikin puolin taloudellisemmin ja tehokkaammin. Taloudellisuus ja tehokkuus näkyvät usein myös monipuolisesti resurssien, luonnonvarojen ja ympäristön säästämisenä kuten energiatehokkuus, materiaalit ja jätteet tai logistiikkakulut tms. Hankkeen materiaali jaetaan ja tallennetaan mahdollisuuksien mukaan digitaalisena.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	1	3
Ekologinen kestävyys: Ratkaisujen löytäminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä. Hanke tukee omalta osaltaan osallistujayritysten kykyä tuottaa luonnonvaroja säästäviä ja ekologisia palveluinnovaatioita. Energiatehokkuus (käytön taloudellisuus) voi olla mm. innavaationlähde palvelujen uudelleen muotoilulle.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Hankkeen perustehtävä. Hanke luo taloudellista kestävyyttä alueelle luomalla pohjaa palvelujen kehittämiselle alueen yrityksissä siten, että ne työllistävät enemmän ja ovat taloudellisesti vakaita.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeen perustehtävä. Hanke pyritään linkittämään olemassa oleviin palveluihin ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään verkostokehittämistä ja -menetelmiä.
Liikkuminen ja logistiikka	3	5
Hanke tukee osallistujayrityksiä hyödyntämään ja ottamaan käyttöön uutta teknologiaa ja digitaallisia palveluja palveluidensa kehittämisessä. Hankeen toiminassa suositaan julkisia kulkuvälineitä, mm. digitaalisuus vähentää liikkumisen tarvetta. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus. Hankkeen tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisesti hyvinvointipalveluja alueen tarpeisiin. Näin yhtenä elementtinä osallistujayrityksissä on pohtia, miten palvelut ovat logistisesti asiakkaan helposti saatavilla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	9	10
Hankkeen ytimenä on edistää alueen hyvinvointiyritysten kykyä tuottaa innovatiivisia asiakaslähtöisiä palveluja siten, että alueella olisi kysyntää vastaava hyvä ja monipuolinen tarjonta hyvinvointipalveluja, jotka edistävät asiakaskunnan hyvinvointia. Lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen vaikuttaa positiivisesti työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin vahvistuminen lisää puolestaan henkilöstön motivaatiota ja sitoutumista työhön. Näin hankkeen toiminta tukee osallistujayritysten hyvinvointia ja pitempiä työuria. Samalla osallistujayritysten kohdeasiakkaiden kokema hyvinvointi lisääntyy. Tutkimuksin on todettu (Kyrö 1999, Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys, Tutkimuksia Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden laitos), että yrittäjyydellä ja kestävällä kehityksellä on yhteisiä piirteitä, mm. inhimillinen valinnan vapaus ja vastuullisuus. Projektissa pyritään vaikuttamaan ohjaukseen sekä työpajoissa että kehiteltävissä yhteistyöpajamalleissa siten, että pedagogiset valinnat tukevat kestävää kehitystä.
Tasa-arvon edistäminen	3	3
Hankkeen avulla vahvistetaan monialaista kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja näin lisätään sosiaalista kestävyyttä. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan alueellinen tasa-arvo mahdollistamalla etäosallistuminen sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	1	2
Hankkeen toimet ovat tasapuolisesti kaikkien alueen pk-yritysten henkilöstön hyödynnettävissä. Hanke tarjoaa myös heikommassa taloudellisessa tilanteessa oleville yrityksille tasapuolisen mahdollisuuden kehittää henkilöstönsä osaamista subventoidulla hanketuella. Hyvinvointipalveluiden kehittäminen lisää ikääntyvän maakunnan kykyä vastata positiiviseen aluekehitykseen. Monialaisuus ja -kulttuurisuus edistävät myös hankkeen keskiössä olevaa innovaatioajattelua.
Kulttuuriympäristö	1	2
Kulttuuriympäristö huomioidaan palveluiden kehittämisessä ja muotoilussa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Kulttuuriympäristö huomioidaan palveluiden kehittämisessä ja muotoilussa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

TUPA-hankkeella vastataan Etelä-Savon maakuntaohjelmaan yhdeksi kehittämisen keihäänkärjeksi nostettuun hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan kehittämisen tarpeeseen. Tavoitteena on kehittää hyvinvointialan yrityksiin uusia ja kannattavia palvelukonsepteja kasvun ja markkinoille pääsyn varmistamiseksi ja olemassa olevan liiketoiminnan turvaamiseksi. Lisäksi tavoitteena on muokata jo olemassa olevia konsepteja huomioiden jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö. Keskeinen kehittämisen trendi on verkostomaisuus, yhteiskehittäminen, työn merkityksellisyys, työn ja liiketoiminnan kehittäminen ja digitalisoitumisen hyödyntäminen liiketoiminnan tukena.
Kehittämisen rinnalla kulkee jatkuva tutkimuksellinen toiminta, yritysten tarpeista nousten. Tavoitteena hankkeessa on pilotoida uudenlainen - palveluista uutta liiketoimintaa ja hyvinvointialan yritysten kasvua tukeva koulutus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman vaikuttavuutta testataan tutkimuksen keinoin hyvinvointialojen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Ohjelmassa pureudutaan osaamisen kehittämisen näkökulmasta keskeisiin osaamisen alueisiin, joihin hyvin-vointi¬alan yrityksissä on tarvetta panostaa tuottavan liiketoiminnan kehittämiseksi. Hanke tekee vahvaa yhteistyötä (mm. tutkimuksen tekeminen ja osa suuren yleisön yritystapahtumista) ja tukee muuta hyvinvointialan kehitystyötä maakunnassa.
Hyvinvointiala on selkeästi kasvava ala, mutta alan yritykset ovat yhä tiukemman valtakunnallisen ja kansainvälisen liiketoimintakilpailun edessä. Näiden uusien haasteiden voittamiseksi tarvitaan osaamisen monipuolista kehittymistä, joka puolestaan parantaa yritysten liiketoiminnan vahvistamisen valmiutta. Teknologiakehitys on haastanut perinteiset tuotantotavat ja sähköiset palvelut ja tuotteet ovat lisääntyneet. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää uutta ajattelua ja toimintatapoja. Palvelu- ja tuoteajattelun muutos vaatii myös yritysten prosessien kehittämistä ja uudenlaisia painotuksia palvelusuunnitteluun. Tähän tarpeeseen hankkeessa uusin kehittämisen menetelmin toteutettava caseperustaisuuteen pohjautuva koulutus- ja valmennuskokonaisuus tarjoaa yrityksille välineet liiketoiminnalliseen menestykseen.
Hankkeen toimilla lisätään hyvinvointialan yritysten suunnitteluajattelua ja palvelumuotoiluosaamista niin, että yrityksissä syntyy tiimejä, jotka yhdessä kehittävät uusia tuotteita ja palveluja. Toimen-piteiden ansiosta hyvinvointialan yritysten kyky toimia luovasti, proaktiivisesti ja kokonaisuuksia halliten parantuu. Yrityksiin saadaan konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan uudistamiseen sekä kilpailuedun löytämiseen käyttäjälähtöisyyttä hyödyntäen. Lisäksi yritysten liiketoimintaosaaminen kehittyy ja kannattavuus paranee, kun tunnistetaan uusia kohderyhmiä ja palveluiden kehittämisellä saadaan tehokkuutta ja löydetään uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Tutkimusperustaisuus mahdollistaa sen, että pystytään muodostamaan eteläsavolaisten hyvinvointialan yritysten toimintatavoista pitkäaikaisen kehitystyön perustaksi monipuolinen kuva menestyksellisistä liiketoimintamalleista.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on eteläsavolaiset hyvinvointialan yritykset, yrittäjät ja yritysten henkilökunta. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat osallistujayritysten asiakkaat. Toisena kohde¬ryhmänä ovat kehitystyön verkostot eli alueen kehittäjät: alueelliset toimijat, innovaatio-politiikan toimijat, oppilaitokset, yritysneuvojat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Lyhyen aikavälin tuloksena hankkeessa mukana olevat hyvinvointialan yritykset saavat konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja yrityksensä liiketoiminnan uudistamiseen kannattavammaksi sekä kilpailuedun löytämiseksi. Pitkäaikavälin tuloksena hyvinvointialan yritysten kyky toimia luovasti, proaktiivisesti ja kokonaisuuksia halliten kehittyy. Lisäksi yritysten kannattavuus paranee, kun tunnistetaan uusia kohderyhmiä ja palveluiden kehittämisellä saadaan tehokkuutta ja löydetään uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Palveluliiketoiminnan, palvelumuotoilun ja palveluajattelun osaaminen paranee osallistujayrityksissä, joka näkyy osittain piankin valmennuksen aikana tai heti sen jälkeen, mutta myös yhtälailla pitkällä aikavälillä. Hankkeen casetutkimustuloksia voidaan hyödyntää hankkeen jälkeenkin hyvinvointialan yritysten palveluiden ja liiketoiminnan kehittämis-työssä sekä opetuksen tukena.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot