Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20178

Hankkeen nimi: Tyhy & tuottavuus; Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.9.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutusavain Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0910338-0

Jakeluosoite: Pohjolankatu 28 B

Puhelinnumero: 08-626021

Postinumero: 87100

Postitoimipaikka: Kajaani

WWW-osoite: http://www.koulutusavain.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Paavo Haataja

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Varatoimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paavo.haataja(at)koulutusavain.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3315559

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yritys- ja organisaatiokentässä kaivataan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämistä ruohonjuuritasolla. Hankkeen aikana kehittämistä viedään läpi organisaation koko henkilökunnalle käytännönläheisellä otteella. Hankkeen tarkoituksena on, yrityksen ja organisaation tarpeet huomioon ottaen, juurruttaa työhyvinvoinnin johtamista ja työkaluja sekä tuottavuusnäkökulmaa osaksi jokapäiväistä tekemistä.

Hanke on suunnattu kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten sekä julkisen- ja 3.sektrorin organisaatioiden työhyvinvoinnin ja tuottavuuden kehittämiseen ja nostamiseen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat palvelemaan kohdeyrityksien ja organisaatioiden koko henkilöstöä. Hankkeessa saadut kokemukset, tuotettu tietotaito ja kehittävät mallit ovat hyödynnettävissä laajemmin kohdealueella ja suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hankkeen päätoimenpiteet ovat osallistujaorganisaatioille toteutettavat esimieskoulutukset, esimiesten vertaisreflektioryhmät, organisaatiokohtaisesti koko henkilöstön koulutukset, sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden konkreettinen kehittäminen. Lisäksi tuotetaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden yhteyttä työhyvinvointiin ja tuottavuuteen koskeva selvitys.

Hankkeessa on oleellista räätälöidä kehittämisprosessi vastaamaan kunkin osallistujaorganisaation tarpeita, jotta voidaan varmistaa työyhteisön sisäinen ja tarkoituksenmukainen kehittyminen. Organisaatioille kehitettävät arviointimallit, mittausmenetelmät, sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuusselvitys tuotteistuvat työorganisaatiolle sopiviksi ja niukoillakin resursseilla toteuttaviksi työhyvinvoinnin toimintakonsepteiksi.

Laajalle yleisölle toteutettava tiedottaminen toteutetaan hankkeelle tuotettavan oman nettisivun kautta. Ko. sivu tuotetaan KoulutusAvain Oy:n nettisivustolle. Lisäksi tietoa jaetaan KoulutusAvaimen Facebook-sivujen kautta. Näiden lisäksi tehdään yhteistyötä sekä paikallisten medioiden että alan lehdistön kanssa. Lisäksi hankkeesta jaetaan tietoa työhyvinvointia koskevissa tilaisuuksissa ja seminaareissa. Myös loppuseminaari ja tuotettava artikkelisarja toimivat tiedottamisen ja tulosten levittämisen välineinä.

Konkrettisia lukuja ja toimenpiteitä:

Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishankkeeseen otetaan 60 esimiestä ja heidän työyhteisönsä (n. 1 100 henkilöä) erikokoisista ja eri toimialoja edustavista kainuulaisista yksityisistä yrityksistä, muutamasta julkishallinnon organisaatioista sekä kolmannen sektorin työllistävästä työorganisaatiosta. Yhdestä yrityksestä tai työorganisaatioista voi mukaan tulla yksi tai useampia esimiehiä ja heidän työyhteisönsä.

Hanke aloitetaan tammikuussa 2015 siten, että ensimmäisenä aloittaa yksi viidentoista esimiehen valmennusryhmä sekä heidän työyhteisöihinsä kohdistuvat työprosessien kehittämistoimet. Seuraava viidentoista esimiehen ryhmä aloittaa maaliskuussa, kolmas toukokuussa ja neljäs ryhmä elokuussa 2015.

Tällä hetkellä mukaan pyrkivien työyhteisöjen esimiesten työyhteisöissä on 2 – 24 henkilöä per esimies. Ensimmäisen ryhmän erilaisiin koulutus- ja kehittämisasioihin osallistuu yhteensä n. 280 henkilöä. Kun myös seuraavissa kolmessa ryhmässä osallistujayritykset ovat samaa kokoluokkaa ja osallistuva henkilöstömäärä on suunnilleen sama, hankkeen kohderyhmä tulee olemaan kokoluokkaa 1 100 henkilöä. Kun yhdestä osallistujayrityksestä osallistuu hankkeeseen keskimäärin kolme esimiestä, hankkeeseen tulee osallistumaan yhteensä n. 20 yritystä tai julkishallinnon tai kolmannen sektorin työorganisaatiota. Jos myöhemmin alkaviin ryhmiin ilmoittautuu mikroyrityksiä, joiden henkilöstömäärä on pieni, osallistujayritysten kokonaismäärä voi olla suurempi kuin tuo 20.

Kaikki yritykset saavat hankkeesta asiantuntijatukea omaan kehittämistoimintaansa 2,5 vuoden ajan. Esimiesvalmennuspäiviä järjestään jokaiselle viidentoista henkilön esimiesryhmälle yhteensä 12 päivää eli kaikille neljälle ryhmälle yhteensä 48 päivää. Valmennuspäivät jakaantuvat tasaisesti 2,5 vuoden toteutusajalle siten, että yhtä kalenterivuotta kohden esimieskoulutuspäiviä tulee noin viisi päivää per kalenterivuosi per esimies.

Esimiehet jakaantuvat myös vertaisreflektointiryhmiin, joita järjestetään koko hankkeen aikana yhteensä n. 72. Yritys- ja työyhteisökohtaista kunkin osallistujaorganisaation tarpeiden mukaisesti suunniteltua asiantuntija-apua niiden kehittämistarpeisiin on hankkeeseen resursoitu yhteensä 270 päivää. Sisällöltään työyhteisöjen kehittämishankkeet ovat hyvin moninaisia. Hankkeeseen tulevilla työyhteisöillä on tarvetta kehittää mm. tuotanto- ja toimintaprosessejaan muuttuvan markkinatilanteen mukaisiksi, kehittää laatujärjestelmäänsä, saada asiantuntijatukea johtamisen kehittämiseen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, kehittää osallistavaa johtamista tai luoda ajantasainen työhyvinvoinnin seuraamisjärjestelmä työhyvinvoinnin johtamisen tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työhyvinvointi- ja tuottavuushanke lähtee osallistujien ja yritysten tarpeesta. Hankkeeseen otetaan n. 20 työorganisaatioita. Lukumäärä voi sisältää myös muutaman julkishallinnon sekä kolmannen sektorin työorganisaation. Mukaan on hankkeen valmisteluvaiheessa ilmaissut halunsa osallistua jo noin 10 pk-yritystä sekä ammattiopisto, yksi teatterialan työorganisaatio sekä yksi kolmannen sektorin työnantaja. Mukaan otettavat työorganisaatiot valitaan yhdessä hankerahoittajan kanssa.

Nyt hankkeen valmisteluun ovat osallistuneet ja mukaan hankkeeseen hakevat mm. seuraavat yritykset ja työorganisaatiot. Sähkölämmityssäätimiä valmistava Planray Oy Kajaanista, jätehuollon kokonaisratkaisuja toimittava Huurinainen Oy Kajaanista, vammaisten palvelukoti- sekä nuorisokotitoimintaa harjoittavat Hoivataito Oy Kajaanista, Betaniakoti Suomussalmelta ja Kultakuusen palvelukoti Kuhmosta, Mondo Minerals Oy:n Sotkamon tehdas, Kajaanin kaupunginteatteri, Kainuun ammattiopiston johtoryhmä ja tekniikan ja liikenteen koulutusala sekä kolmannen sektorin yritys Nuotta ry. Hankerahoituksen varmistuttua mukaan on suunniteltu hankittavaksi erityisesti pieniä yrittäjävetoisia mikro- ja pk-yrityksiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat kaikki työorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa saatuja kokemuksia ja tuotettua tietoa sekä kehitettyjä malleja.

Hankkeen sidosryhminä ovat työ- ja elinkeinoelämän eri osapuolten edustajat, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, työterveyshuolto, yrittäjäjärjestöt, elinkeinoelämän kehittäjät ja edunvalvojat, ministeriöt ja keskushallinto, työelämän tutkijat ja kehittäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 478 874

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 477 749

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 556 874

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 547 759

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Oulunkaaren, Kajaanin, Kehys-Kainuun

Kunnat: Paltamo, Ristijärvi, Suomussalmi, Kajaani, Vaala, Puolanka, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelun aikana kerättyä aineistoa on tarkasteltu sukupuolen ja tasa-arvon näkökulmista ja hankkeen suunnittelussa on ollut mukana Suomen johtavia tasa-arvon asiantuntijoita, joiden vahvuutena on myös hankkeen toiminta-alueiden tuntemus. Hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa on pohdittu sukupuolen merkitystä ja vaikutusta tavoitteiden asettelussa, arvioiduissa tuloksissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Hankkeen keskiössä ovat pk-yritykset ja alueilta on hankittu sukupuolijaoteltua tietoa yritystoiminnasta: v. 2011 Kainuun yrittäjistä 33.60% oli naisyrittäjiä, 66,40% miesyrittäjiä, vastaavat luvut Pohjois-Pohjanmaalla ovat 34% ja 66% (kaikki yritykset, lähde Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto). Hankkeen mukana olevien organisaatioiden valinnassa on huomioitu ja pyritty varmistamaan sekä nais- että miesvetoisten yritysten mukanaolo. Työhyvinvointiin ja tuottavuuteen liittyvää problematiikkaa arvioitaessa on pohdittu ja arvioitu sukupuolen merkitystä (mm. toimialan ja segregaation merkitys) ja tasa-arvon edistämisen tärkeyttä työhyvinvoinnin edistämisessä ja sen myötä tuottavuuden kasvattamisessa. Toimintaympäristön analyysin kannalta haasteena on vähäinen sukupuolitietoinen ja -jaotellun tiedon olemassa olo, johon tarpeeseen käsillä oleva hanke myös omalta osaltaan pyrkii vaikuttamaan (mm. selvitys tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja työhyvinvoinnin yhteydestä).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen suunnittelun kaikissa vaiheissa on pohdittu sukupuolen merkitystä ja vaikutusta tavoitteiden asettelussa, arvioiduissa tuloksissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa on huomioitu sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulma sen eri sisällöissä, esimerkkinä mainittakoon 1. esimiehille suunnattu koulutusohjelma, jossa sisältönä mm. työyhteisön moninaisuuden huomioiminen ja johtaminen sekä tasa-arvon merkitys työhyvinvoinnin näkökulmasta ja 2. sukupuolen merkityksen tarkastelu organisaatioiden työhyvinvoinnin mittaamisessa. Hankkeessa toteutetaan myös erillinen tasa-arvopainotteinen toimnepide: Tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja työhyvinvointi -selvitys. Myös mukana olevien organisaatioiden valinnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma niin, että sekä nais- että miesvetoiset yritykset pääsevät mukaan ja mukana onkin molempia yrityksiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole tasa-arvon edistämisessä, olkoonkin, että hankkeessa on myös tasa-arvopainotteinen toimenpidekokonaisuus, vaan hanke on sukupuolen ja tasa-arvon valtavirtaistamalla huomioiva hanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 4
Sähköinen oppimisympäristö, videoneuvotteluvälineistö
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 4
Sähköinen oppimisympäristö, videoneuvotteluvälineistö
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Pyritään edesauttamaan työorganisaatioiden tuottavuutta ja hyvinvointia, jolloin tuetaan elinkeinojen kestävää, pitkäkestoista kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Kehitetään työorganisaatioille aineettomia toimintamalleja ja tapoja, joita juurrutetaan osaksi jokapäiväistä toimintamallia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen lähtökohtaisena toiminta-ajatuksena on tukea hyvinvointia työorganisaatioissa.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää tasa-arvoa huomioimalla sukupuolen merkityksen asetetuissa tavoitteissa ja arvioiduissa tuloksissa sekä valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulman eri toimintoihin. Hankkeessa on myös erillinen tasa-arvopainotteinen toimenpide. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja tasa-arvon yhteydestä ja edistetään sekä mies- että naisyritysten työhyvinvointia, tuottavuutta ja osaamista mm. työyhteisön moninaisuuden johtamisesta. Hankkeessa saatuja tuloksia voidaan hyödyntää laajemmin eri yhteyksissä, ml. tasa-arvotutkimus ja -osaaminen, tasa-arvon huomioiva työhyvinvointitutkimus sekä erilaisissa organisaatioissa ja työyhteisöissä, mistä syystä myös välilliset vaikutukset ovat ilmeiset.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Tuetaan Kainuussa toimivia mikro- ja pk-yrityksiä sekä 3.sektoria, jolloin yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus alueella kasvaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Työhyvinvointi ja tuottavuus Kainuussa kehittämishankkeen tavoitteena oli kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten sekä julkisen- että 3.sektorin organisaatioille työhyvinvoinnin ja tuottavuuden nostaminen. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat palvelemaan osallistujaorganisaatioiden koko henkilöstöä, konkreettisia toimenpiteitä käyttäen.
Lisäksi hankkeen päämääränä oli edistää työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävien toimintojen vaikuttavuutta lisäämällä esimiesten ko.osaamista.

Kaikki osallistujaorganisaatiot saivat hankkeesta asiantuntijatukea omaan kehittämistoimintaansa 2,5 vuoden ajan. Esimiesvalmennuspäiviä järjestettiin yhteensä 48 päivää. Valmennuspäivät jakaantuivat tasaisesti 2,5 vuoden toteutusajalle. Tämän lisäksi esimiehet jakaantuvat vertaisreflektointiryhmiin, joita järjestettiin koko hankkeen aikana. Työyhteisökohtaista kunkin osallistujaorganisaation tarpeiden mukaisesti suunniteltua konsultointeja toteutettiin hankkeessa yhteensä 242 kertaa.

Organisaatiokohtaiset konsultoinnit olivat hankkeen ydintoimintaa. Konsultointeja suoritettiin hankkeen aikana yhteensä 242 kertaa.