|
|
|
Hankekoodi: S20179
Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245895-5
Jakeluosoite: Pajatie 5
Puhelinnumero: +35840919332
Postinumero: 85500
Postitoimipaikka: Nivala
WWW-osoite: http://www.oei.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Eskola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.eskola(at)oulu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 090 6103
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on muodostaa yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyskasvatus integroidaan osaksi koulutusta perusasteelta korkea-asteelle tavoitteena kokonaisuus, jossa opiskelijan tieto yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta kasvaa kumulatiivisesti. Mallia kehitetään prosessina, johon osallistuu koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä perusopetuksesta korkea-asteelle saakka, yrittäjäjärjestöjen ja yrityspalvelujen edustajia, kuntien opetustoimen/sivistystoimen edustajia ja muita tukitoimijoita. Mallia kehitettäessä yhdistetään eri tahojen osaamista ja löydetään uusia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.
Useiden selvitysten mukaan maakunnan alueella toteutettavassa yrittäjyyskasvatuksessa on suuria eroja oppilaitoksittain ja kunnittain, mikä mainitaan myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa. Opiskelijan saama yrittäjyyskasvatus ja tietotaito yrittäjyydestä vaihtelee alueen ja paikkakunnan lisäksi myös sen mukaan minkä koulutuspolun opiskelija valitsee. Yrittäjien näkemysten mukaan itsevarmuus yrittäjänä, osaaminen ja yrittäjyystietämys ovat osa-alueita, joiden kehittymistä oppilaitosten toivotaan tukevan.
Pohjois-Pohjanmaan yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on tarpeellinen. Useissa maakunnissa yrittäjyyskasvatusta ohjaava yhteinen strategia on jo olemassa. Asia on haasteellinen, sillä osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista on toteuttanut suunnitelmallista yrittäjyyskasvatusta jo pitkään, joillakin paikkakunnilla ei suunnitelmallista toimintaa ole vielä lainkaan aloitettu. Maakunnallinen suunnitelma mahdollistaa samansisältöisen koulutuksen eri alueilla. Kehittämisprosessi lisää verkoston vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä hyvien mallien ja toimivien käytänteiden leviämistä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö, sekä välillisesti niissä opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Hankkeella pyritään tavoittamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt, muut tukitoimijat). Pidemmällä aikavälillä vaikutukset ulottuvat Pohjois-Suomen elinkeinoelämään.
Hankkeen aikana järjestetään seutukunnallisia ja maakunnallisia työpajoja, joissa sovitaan yrittäjyyskasvatuksen visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Tuloksena on Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia, jossa on määritelty tavoitteet eri kouluasteille. Toteutukseen osallistuvia perehdytetään yhdessä sovittujen linjausten sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin ja käytännön toteutukseen. Hankkeessa luodaan sähköinen tietopankki toimivien mallien, materiaalien ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Yhteisesti sovitut yrittäjyyskasvatuksen painotukset eri koulutusasteilla otetaan käyttöön hankkeen aikana ja sisällytetään koulujen opetussuunnitelmiin.
Yrittäjyyskasvatuksen strategian toteutumisen seurannasta ja arvioinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto (Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä). Opetushenkilöstön yrittäjyysosaaminen kasvaa ja yrittäjyyskasvatuksen yhteinen jatkuvasti kehittyvä tietopankki on vapaasti käytettävissä. Hankkeen vaikutuksena yrittäjyyskasvatus on entistä suunnitelmallisempaa.
Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden opetushenkilöstö sekä yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijat.
Mallin suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi prosessiin otetaan mukaan edustus koko alueelta, jokaisesta seutukunnasta ja kaikilta koulutusasteilta. Mukaan pyritään saamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt, kuntien elinkeinopalvelujen/kehittämisyhtiöiden edustajat, yhdistykset ja järjestöt).
Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatioissa opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Pitkällä tähtäimellä hanke vaikuttaa myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämään.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 608 747
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 608 747
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 759 639
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 759 639
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan, Oulun
Kunnat: Ii, Kalajoki, Sievi, Hailuoto, Muhos, Oulainen, Kärsämäki, Siikajoki, Kempele, Reisjärvi, Oulu, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi, Siikalatva, Alavieska, Raahe, Lumijoki, Merijärvi, Pyhäjärvi, Ylivieska, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 14
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 75
Suunniteltu: 409
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 4 |
| Yrittäjyyskasvatus vahvistaa yksilön ymmärrystä mm. luonnonvarojen käytön kestävyydestä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Virtuaalinen verkkopohja vähentää liikkumisen tarvetta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Kohteen kannalta neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Kohteen kannalta neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Kohteen kannalta neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 4 |
| Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa huomioida ympäristötekijät | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Yrittäjämäisesti ajatteleva henkilö ymmärtää ja osaa arvostaa uusiutuvien energialähteiden käyttämisen merkityksen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 10 |
| Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä lisää työvoiman ammattitaitoa. Pitkällä aikavälillä lisää yrittäjyyttä, yritysten kannattavuutta ja yrittäjien ammattitaitoa | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Lisää opetuksen laatua ja kehittää sen sisältöjä. Yrittäjyyskasvatuksen resurssit kohdentuvat laaja-alaisemmin, päällekkäisyys vähenee tai poistuu. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 5 |
| Yrittäjyydestä tulee yksi luontainen vaihtoehto, jolloin opintojen jälkeen on enemmän mahdollisuuksia työllistyä. Yritysten parempi menestys lisää hyvinvointia ja alueen kilpailukykyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Tasaveroinen yrittäjyyskasvatus koko maakunnan alueella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Koulutusvalinnoista, henkilön taustasta ja opiskelupaikkakunnasta riippumatta samansisältöinen yrittäjyyskasvatus | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 9 |
| Yleinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan muuttuu myönteisemmäksi ja kynnys yrittäjäksi ryhtymisessä madaltuu. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 6 |
| Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa ajatella kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää syy-seuraussuhteet | ||
Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa muodostettiin yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta ja laadittiin yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma vuosille 2016-2020. Työ tehtiin prosessina, johon osallistui koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, yrittäjäjärjestöjä ja yrityspalvelujen edustajia, kuntien opetustoimen/sivistystoimen edustajia ja muita tukitoimijoita.
Yhteisesti sovittuja yrittäjyyskasvatuksen painotuksia otettiin käyttöön ja niitä vietiin oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja käytännön toteutuksiin.
Hankkeen aikana järjestettiin infoja, yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia ja työpajoja, joissa osallistujia perehdytettiin strategian käyttöönottoon.
Hankkeen tuloksena Pohjois-Pohjanmaalla on yrittäjyyskasvatuksen strategia, jonka toteutumista seurataan tavoitteellisesti. Hankkeessa perustettu yhteinen yrittäjyyskasvatuksen verkkosivusto www.minunpolkuni.fi on olemassa ja sitä kehitetään edelleen. Sivustolle on tallennettu yrittäjyyskasvatuksen hyviä malleja käytännön toteutuksia. Yrittäjyyskasvatuksen verkostot jatkavat toimintaansa myös hankkeen jälkeen. Niiden viestintä- ja tiedotuskanavana toimii hankkeessa perustettu Facebook-ryhmä. Maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen tukitoiminta on organisoitu.