Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20179

Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pajatie 5

Puhelinnumero: +35840919332

Postinumero: 85500

Postitoimipaikka: Nivala

WWW-osoite: http://www.oei.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Eskola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.eskola(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 090 6103

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pyhäjoen kunta, 0189127-1
Oulun kaupunki, 0187690-1
Kuusamon kaupunki, 0186418-5
Oulun ammattikorkeakoulu Oy, 2509747-8
Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto, Kaukovainion yksikkö, liiketalous, 0992445-3
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, 0210010-1
Centria-ammattikorkeakoulu Oy, 1097805-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on muodostaa yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta. Yrittäjyyskasvatus integroidaan osaksi koulutusta perusasteelta korkea-asteelle tavoitteena kokonaisuus, jossa opiskelijan tieto yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä toiminnasta kasvaa kumulatiivisesti. Mallia kehitetään prosessina, johon osallistuu koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä perusopetuksesta korkea-asteelle saakka, yrittäjäjärjestöjen ja yrityspalvelujen edustajia, kuntien opetustoimen/sivistystoimen edustajia ja muita tukitoimijoita. Mallia kehitettäessä yhdistetään eri tahojen osaamista ja löydetään uusia tapoja toteuttaa yrittäjyyskasvatusta.

Useiden selvitysten mukaan maakunnan alueella toteutettavassa yrittäjyyskasvatuksessa on suuria eroja oppilaitoksittain ja kunnittain, mikä mainitaan myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa. Opiskelijan saama yrittäjyyskasvatus ja tietotaito yrittäjyydestä vaihtelee alueen ja paikkakunnan lisäksi myös sen mukaan minkä koulutuspolun opiskelija valitsee. Yrittäjien näkemysten mukaan itsevarmuus yrittäjänä, osaaminen ja yrittäjyystietämys ovat osa-alueita, joiden kehittymistä oppilaitosten toivotaan tukevan.

Pohjois-Pohjanmaan yhteinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta on tarpeellinen. Useissa maakunnissa yrittäjyyskasvatusta ohjaava yhteinen strategia on jo olemassa. Asia on haasteellinen, sillä osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista on toteuttanut suunnitelmallista yrittäjyyskasvatusta jo pitkään, joillakin paikkakunnilla ei suunnitelmallista toimintaa ole vielä lainkaan aloitettu. Maakunnallinen suunnitelma mahdollistaa samansisältöisen koulutuksen eri alueilla. Kehittämisprosessi lisää verkoston vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä hyvien mallien ja toimivien käytänteiden leviämistä.

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden henkilöstö, sekä välillisesti niissä opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Hankkeella pyritään tavoittamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt, muut tukitoimijat). Pidemmällä aikavälillä vaikutukset ulottuvat Pohjois-Suomen elinkeinoelämään.

Hankkeen aikana järjestetään seutukunnallisia ja maakunnallisia työpajoja, joissa sovitaan yrittäjyyskasvatuksen visio, tavoitteet ja toimenpiteet. Tuloksena on Pohjois-Pohjanmaan yrittäjyyskasvatuksen strategia, jossa on määritelty tavoitteet eri kouluasteille. Toteutukseen osallistuvia perehdytetään yhdessä sovittujen linjausten sisällyttämiseksi opetussuunnitelmiin ja käytännön toteutukseen. Hankkeessa luodaan sähköinen tietopankki toimivien mallien, materiaalien ja hyvien käytäntöjen jakamiseksi. Yhteisesti sovitut yrittäjyyskasvatuksen painotukset eri koulutusasteilla otetaan käyttöön hankkeen aikana ja sisällytetään koulujen opetussuunnitelmiin.

Yrittäjyyskasvatuksen strategian toteutumisen seurannasta ja arvioinnista vastaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto (Koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyöryhmä). Opetushenkilöstön yrittäjyysosaaminen kasvaa ja yrittäjyyskasvatuksen yhteinen jatkuvasti kehittyvä tietopankki on vapaasti käytettävissä. Hankkeen vaikutuksena yrittäjyyskasvatus on entistä suunnitelmallisempaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatiot ja niiden opetushenkilöstö sekä yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijat.

Mallin suunnittelemiseksi, toteuttamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi prosessiin otetaan mukaan edustus koko alueelta, jokaisesta seutukunnasta ja kaikilta koulutusasteilta. Mukaan pyritään saamaan myös yrittäjyyskasvatuksen tukitoimijoita (yrittäjät, yrittäjäjärjestöt, kuntien elinkeinopalvelujen/kehittämisyhtiöiden edustajat, yhdistykset ja järjestöt).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Pohjanmaan koulutusorganisaatioissa opiskelevat lapset, nuoret ja aikuiset. Pitkällä tähtäimellä hanke vaikuttaa myös Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämään.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 608 747

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 608 747

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 759 639

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 759 639

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Siikajoki, Merijärvi, Taivalkoski, Oulainen, Lumijoki, Kalajoki, Ylivieska, Tyrnävä, Oulu, Alavieska, Sievi, Kärsämäki, Ii, Reisjärvi, Utajärvi, Muhos, Hailuoto, Siikalatva, Raahe, Kempele, Pyhäjärvi, Kuusamo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pudasjärvi, Liminka, Haapajärvi, Nivala, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 75

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 409

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnitteluvaiheessa toimintaympäristöanalyysi on tehty osana suunnittelukeskusteluja ja taustatutkimusta. Toimintaympäristön analyysi on kuvattu tausta-aineistona olevassa raportissa ”Yrittäjyyskasvatus Pohjois-Pohjanmaalla. Nykytila 2013” (http://herkules.oulu.fi/isbn9789526204444/isbn9789526204444.pdf). Sukupuolinäkökulmasta toimintaympäristöanalyysia on tarkennettu käyttäen STM:n ohjeistusta sukupuolivaikutusten arvioinnista. Hankkeen välittömään kohderyhmään kuuluvista perusasteen, lukion ja ammatillisen toisen asteen opettajista on Tilastokeskuksen 2013 tutkimuksen mukaan 63 % naisia. Hankkeen toteutuksessa tullaan huomioimaan molempien sukupuolten mahdollisuus osallistua hankkeen toteutukseen ja tarjoamaan osallistumismahdollisuus tasavertaisesti naisille ja miehille. Hanke tuottaa opettajille välineitä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen siten, että molemmat sukupuolet tulevat tasavertaisesti huomioiduiksi. Hankkeen välillinen kohderyhmä ovat Pohjois-Pohjanmaan lapset ja nuoret. Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta, jossa tyttöjen ja poikien tasapuoliset opiskelumahdollisuudet ovat keskeinen edellytys menestymiselle tulevaisuudessa. Sekä tyttöjen että poikien kannalta opiskelupalvelujen kokonaisuuden tulee olla toimiva. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys lasten ja nuorten itsetunnolle ja tuleville työmahdollisuuksille on tärkeää, vaikka vain osa perustaisi oman yrityksen. Yrittäjyyskasvatuksella voidaan lisätä ammatillista osaamista tukevaa yrittäjyysinnokkuutta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminta ja tulokset palvelevat koko kohderyhmää sukupuolesta riippumatta. Hankkeessa otetaan huomioon mies- tai naisvaltaisten alojen erityispiirteet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa sukupuolella ei ole merkitystä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Yrittäjyyskasvatus vahvistaa yksilön ymmärrystä mm. luonnonvarojen käytön kestävyydestä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Virtuaalinen verkkopohja vähentää liikkumisen tarvetta
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Kohteen kannalta neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa huomioida ympäristötekijät
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Yrittäjämäisesti ajatteleva henkilö ymmärtää ja osaa arvostaa uusiutuvien energialähteiden käyttämisen merkityksen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 10
Lyhyellä ja pitkällä aikavälillä lisää työvoiman ammattitaitoa. Pitkällä aikavälillä lisää yrittäjyyttä, yritysten kannattavuutta ja yrittäjien ammattitaitoa
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Lisää opetuksen laatua ja kehittää sen sisältöjä. Yrittäjyyskasvatuksen resurssit kohdentuvat laaja-alaisemmin, päällekkäisyys vähenee tai poistuu.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Hankkeessa hyödynnetään virtuaalisia ympäristöjä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 5
Yrittäjyydestä tulee yksi luontainen vaihtoehto, jolloin opintojen jälkeen on enemmän mahdollisuuksia työllistyä. Yritysten parempi menestys lisää hyvinvointia ja alueen kilpailukykyä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tasaveroinen yrittäjyyskasvatus koko maakunnan alueella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Koulutusvalinnoista, henkilön taustasta ja opiskelupaikkakunnasta riippumatta samansisältöinen yrittäjyyskasvatus
Kulttuuriympäristö 3 9
Yleinen asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan muuttuu myönteisemmäksi ja kynnys yrittäjäksi ryhtymisessä madaltuu.
Ympäristöosaaminen 0 6
Yrittäjämäisesti ajatteleva osaa ajatella kokonaisvaltaisesti ja ymmärtää syy-seuraussuhteet

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeessa muodostettiin yhteinen maakunnallinen näkemys yrittäjyyskasvatuksesta ja laadittiin yrittäjyyskasvatuksen strategia ja toimintaohjelma vuosille 2016-2020. Työ tehtiin prosessina, johon osallistui koulutusorganisaatioiden vastuuhenkilöitä varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, yrittäjäjärjestöjä ja yrityspalvelujen edustajia, kuntien opetustoimen/sivistystoimen edustajia ja muita tukitoimijoita.
Yhteisesti sovittuja yrittäjyyskasvatuksen painotuksia otettiin käyttöön ja niitä vietiin oppilaitosten opetussuunnitelmiin ja käytännön toteutuksiin.
Hankkeen aikana järjestettiin infoja, yrittäjyyskasvatuksen koulutuksia ja työpajoja, joissa osallistujia perehdytettiin strategian käyttöönottoon.

Hankkeen tuloksena Pohjois-Pohjanmaalla on yrittäjyyskasvatuksen strategia, jonka toteutumista seurataan tavoitteellisesti. Hankkeessa perustettu yhteinen yrittäjyyskasvatuksen verkkosivusto www.minunpolkuni.fi on olemassa ja sitä kehitetään edelleen. Sivustolle on tallennettu yrittäjyyskasvatuksen hyviä malleja käytännön toteutuksia. Yrittäjyyskasvatuksen verkostot jatkavat toimintaansa myös hankkeen jälkeen. Niiden viestintä- ja tiedotuskanavana toimii hankkeessa perustettu Facebook-ryhmä. Maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen tukitoiminta on organisoitu.