|
|
|
Hankekoodi: S20180
Hankkeen nimi: Elinvoimaa organisaatioon
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.1.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 0207872211
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elsa Paronen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, tutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: elsa.paronen(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 355 3610
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kehittämis- ja tutkimushanke: Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) -hanke 2015–2017
Hankkeen johtaja: Professori Johanna Lammintakanen
Rahoitus: 643 444 € (ESR osuus 70 % 450 410 € ja muu rahoitus 193 033 €)
Rahoitusajanjakso: 1.2.2015–31.1.2017
Toteuttajat: Itä-Suomen yliopisto, Työterveyslaitos ja Pohjois-Savon Liikunta
Hankkeen toiminta-ajatuksena on hyvinvoiva henkilökunta, joka nähdään erilaisten työyhteisöjen tuottavuuden perustana. Kaksivuotisen kehittämishankkeen kohteena on eri-ikäisten työhyvinvointijohtamisen tutkimusperusteinen kehittäminen ja hankkeessa toteutettavien erilaisten työhyvinvointia ja tuottavuutta edistävien kehittämistoimenpiteiden (interventioiden) arviointi. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos.
Tavoitteena on kehittää yhteistyössä muiden osatoteuttajien kanssa hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen työssä jaksamista ja eri-ikäisten työhyvinvoinnin johtamista sekä samalla myös toimintatapoja tuottavammiksi. Elinvoimaa organisaatioon -hankkeen tavoitteena on em. kehittämisinterventioiden ja tutkimustulosten mukaisesti saada hankkeeseen osallistuvista kohdeorganisaatioista tuottavampia ja hyvinvoivempia. Tavoitteena on myös edelleen kehittää Toimintakyvyn vaikutus työelämään (TOVA) -hankkeessa pilotoitua työssä jaksamista edistävää ja ylläpitävää toimintamallia työhyvinvointijohtamisen malliksi.
Hankkeen keskeisenä innovaationa ja lisäarvona aiempaan työhyvinvoinnin kehittämis- ja tutkimustoimintaan verrattuna on erilaisten kehittämistoimenpiteiden (interventioiden) hyödyntäminen ja vertailu. Hankkeessa käytetään kahdenlaisia interventiota: 1) prosessi- ja yhteiskehittelyinterventiot (Työterveyslaitos) ja 2) yksilön fyysiseen hyvinvointiin kohdistuvat interventiot (Pohjois-Savon Liikunta ry) sekä tuotetaan tietoa prosessi- ja yhteiskehittelyinterventioiden toteuttamiseen ja jatkokehittämiseen (Itä-Suomen yliopisto).
Hankkeen kohdeorganisaatiot: Hankkeen kohdeorganisaatiot ovat suuria, keskikokoisia ja pieniä yrityksiä. Mukana on myös yksi terveyspalveluorganisaatio.
Hanke koostuu kolmesta kehittämis- ja tutkimusosioista, jotka organisoidaan toteuttajaorganisaatioittain (työpaketit): Työterveyslaitoksen tavoitteena on kehittää yhteistyössä osallistuvien organisaatioiden kanssa työhyvinvointijohtamista, luoda organisaatioiden tarpeisiin ja olosuhteisiin soveltuva työhyvinvointijohtamisen malli yhteiskehittelyn menetelmällä ja jakaa työhyvinvointijohtamisen hyviä käytäntöjä alueelle ja kansallisesti. Näillä toimilla tavoitellaan myös organisaatioiden parempaa tuottavuutta.
Pohjois-Savon Liikunta ry:n tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia, terveyttä ja työkykyä sekä kehittää kohdeorganisaatioiden henkilöstöliikunnan ja elämäntapaohjauksen osa-alueita. Tavoitteena on TOVA -hankkeessa pilotoidun toimintamallin edelleen kehittäminen ja juurruttaminen kohdeorganisaatioille sopivaksi toimintamalliksi.
Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen osalta pääpainopiste on eri-ikäisten työhyvinvointijohtamisen sekä hankkeessa toteutettavien erilaisten tuottavuuden edistämiseen tähtäävien interventioiden arvioinnissa. Hankkeessa tuotettaan tutkimustietoa eri-ikäisten työhyvinvointijohtamisesta ja sen kehittämisinterventioista sekä kohdeorganisaatioille että laajemmin alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti hyödynnettäväksi.
Hankkeen varsinaisia kohdeorganisaatioita on yhdeksän (kuusi yritystä ja yksi julkinen organisaatio sekä kaksi järjestötoimijaa) sekä Savon Yrittäjät, jonka kautta sekä hankkeessa toteutettavan markkinoinnin kautta hankkeeseen odotetaan osallistuvan n. 60 yritystä.
ELVO-hankkeen kohdeorganisaatioita ovat (aiesopimukset): POP Pankki Osuusapnkki Poppia(Ylä-Savon konttorit), Kuopion Rakennustarvike Oy, Niiralan Apteekki, RollTest, Kuopion Kaupungin terveyspalvelut (vastaanottohenkilöstö ja terveydenhoitajat), PONSSE Oyj, Pohjois-Savon Osuuspankki Oy, järjestöt: Kuopion Reipas ry ja Puijo Wolley Juniorit ry ja Savon Yrittäjät.
ELVO-hankkeen toteuttamiseen on kohdeorganisaatioiden kanssa keskustellen valittu kohdeorganisaatioista varsinaiset hankkeeseen osallistuvat henkilöstöryhmät (lueteltu kohdassa 5.4). Välilliset hankkeen kohderyhmät muodostuvat kohdeorganisaatioiden muista henkilöstöryhmistä, jotka voivat osallistua hankkeessa järjestettäviin kehittämis- ja koulutustyöpajoihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 411 797
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 529
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 566 848
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 497 389
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Sonkajärvi, Rautalampi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Suonenjoki, Tervo, Vesanto, Kaavi, Keitele, Tuusniemi, Kuopio, Siilinjärvi, Rautavaara, Pielavesi, Leppävirta, Varkaus, Vieremä, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 66
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8
Suunniteltu: 646
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin eikä luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen). | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin eikä jätteisiin. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Hankkeella on välillisiä vaikutuksia hankkeessa toimivien kohdeorganisaatioiden liiketoiminnan ja elinkeinorakenteen kehittämiseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 6 |
| Hankkeella on sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia terveyteen, hyvinvointiin, osallisuuteen, osallistumiseen, harrastemahdollisuuksiin ja luovuuden toteuttamiseen. Koulutus- ja tutkimus- ja kehitysinterventioiden kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseen mm. eri-ikäisten johtamis- ja työhyvinvointityöpaketit. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus vaikutuksia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutksia ympäristöosaamiseen. | ||
Elinvoimaa organisaatioon -hankkeessa (Elvo-hanke) kehitettiin ja kokeiltiin toimenpiteitä, joilla voidaan kehittää työyhteisöä, työssä koettua hyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista organisaation omista lähtökohdista käsin. Elvo-hankkeen kohteina oli eri-ikäisten työhyvinvoinnin johtamisen tutkimusperusteinen kehittäminen sekä työhyvinvointiin ja työhyvinvoinnin johtamiseen kohdistuvien erilaisten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen ja arviointi.
Elvo-hankkeen toteuttivat: 1) Itä-Suomen yliopiston Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, 2) Työterveyslaitos ja 3) Pohjois-Savon Liikunta ry. Hanketta hallinnoi Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Hankkeen osallistujaorganisaatioita olivat Kuopion kaupungin terveydenhoitoyksikkö sekä kuusi yritystä: Niiralan apteekki, Ponsse Oyj, RollTest Oy, RT-kaluste, Ylä-Savon Osuuspankki (aiemmin Osuuspankki Poppia) ja Pohjois-Savon Osuuspankki. Lisäksi osallistujaorganisaationa yrittäjien työhyvinvoinnin kehittämisessä oli Savon Yrittäjät ry.
Hankkeen tuloksina syntyi työhyvinvoinnin johtamisen malli, joka löytyy osoitteesta www.uef.fi/elvo. Malli antaa käytännönläheistä tietoa työnhyvinvoinnin johtamisesta organisaatioille. Lisäksi hankkeesta syntyi tutkimustietoa muun muassa työn imun (Pirkko Kestin ja Jaana Heikkisen pro gradu -tutkielmat ja eri sukupolvien työhyvinvointijohtamisen näkökulmista (kansainvälinen artikkelikäsikirjoitus ja Tarja Röhmön pro gradu -tutkielma). Hankkeessa tuotettiin myös video.
Hanke tuotti myös tietoa yleisesti työhyvinvoinnin ja sen johtamisen kehittämiseksi:
1) Vastuu työhyvinvoinnista on koko organisaatiolla. Jokainen yhteisön jäsen rakentaa omalla toiminnallaan sekä omaa että toisten organisaatioon kuuluvien työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sen johtaminen tapahtuvat parhaiten yhteistyössä.
2) Työhyvinvoinnin johtaminen on osa päivittäistä johtamista, joka kytkeytyy organisaation strategiaan ja tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin johtaminen toteutuu kaikissa johtamisen toiminnoissa ja tilanteissa, eikä se ole irrallinen johtamisen elementti.
3) Työhyvinvoinnin johtamisessa olennaista on yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niiden noudattaminen, työprosessien sujuvuus sekä henkilöstön tasapuolinen kohtelu.
4) Henkilöstöliikuntaa hyödyntämällä voidaan lisätä sekä yksilön että työyhteisön työhyvinvointia. Yhteiset liikuntahetket ja -tapahtumat vahvistavat työyhteisöä ja yhteisöllisyyttä ja siten myös työhyvinvointia.
5) Hankkeita ja ulkopuolisia asiantuntijoita voi käyttää organisaation kehittämisen ja muutoksen tukena, mutta kehittämistoimenpiteiden ajoitus ja toteutus on mietittävä tarkkaan. Joskus muutokset voivat olla niin syvällisiä, että hanketta ei pystytä, voida tai ei osata hyödyntää