Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20183

Hankkeen nimi: Osuma - maahanmuuttajien osaaminen ja työllistymispolut näkyviksi

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.6.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Hyria koulutus Oy

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2250205-2

Jakeluosoite: PL 67

Puhelinnumero: 0197783000

Postinumero: 05801

Postitoimipaikka: Hyvinkää

WWW-osoite: http://www.hyria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hietala Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.hietala(at)hyria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-3743326

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Hyvinkään-Riihimäen seudun ammattikoulutussäätiö, 0213798-3
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Riihimäen tilat ja kehitys Oy, 0348794-2
Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, 1046216-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoite on kehittää alueellinen maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia parantava palvelujen tuottamisen malli, joka vakiintuu osaksi hanketta toteuttavien tahojen normaalitoimintaa. Keskeistä mallissa on kiinteä yhteistyö, jota hankkeen toteuttamisalueella toimivat maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä palveluja tuottavat tahot tekevät keskenään. Mallin kehittämisen myötä sekä maahanmuuttajien ohjautuminen työllistymistään edistävien ohjaus- ja koulutuspalvelujen piiriin tehostuu että heille alueella tuotettavien ohjaus- ja koulutuspalvelujen tarjonta laajenee, minkä myötä alueella asuvien maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet paranevat.
Saavuttaakseen edellä kuvatun päätavoitteen hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot pyrkivät saavuttamaan seuraavat osatavoitteet:
1. Hanke kehittää maahanmuuttajien siirtymistä työelämään sujuvoittavia työkaluja, jotka lisäävät heidän työllistymisvalmiuksiaan tuottamalla aiempaa paremmin heidän työllistymistään edistävää ja tarvitsemaa lisä- ja täydennyskoulutusta. Kehitettävien työkalujen ansiosta maahanmuuttajien integroituminen työelämään ja sitä kautta edelleen suomalaiseen yhteiskuntaan onnistuu aiempaa paremmin. Samalla kuntien kotouttamistyössä käytettävien työkalujen määrä ja laatu paranevat.
2. Hanke luo työ- ja elinkeinoelämän toimijoista koostuvia verkostoja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi hyödyntäen niitä hankkeessa toteutettavien toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa niin, että niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa pystytään huomioimaan nykyistä paremmin sekä työnantajien että maahanmuuttajien tarpeet.
3. Hanke vaikuttaa elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuureita niin, että ne tehostaisivat maahanmuuttajien aiemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa soveltamiensa toimintatapojen kehittämistä, minkä myötä maahanmuuttajien siirtymisestä koulutukseen ja työelämään tulisi aiempaa sujuvampaa. Tähän liittyen hanke vaikuttaa siihen, että erityisesti korkeasti koulutettujen ja korkeakoulussa opiskelevien ulkomaalaisten osaamista kyettäisiin hyödyntämään aiempaa paremmin paikallisen elinkeinoelämän ja etenkin yritysten kansainvälistymisen voimavarana.
4. Hankkeen toteuttajat jakavat maahanmuuttajien työllistymiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyvää tietoa ja osaamista omien organisaatioittensa sisällä ja keskenään sekä muille niin hankkeen toiminta-alueella kuin sen ulkopuolellakin toimiville organisaatioille, jotka tuottavat maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia palveluja ja tekevät siihen vaikuttavia päätöksiä.
Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan seuraavanlaisia erityisesti alle 30-vuotiaden maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, joita hankkeen toiminta-alueella ei ole aiemmin toteutettu.
1. Maahanmuuttajien työllistymistä tukeva yhteistyö alueen työnantajien kanssa:
o Luodaan alueen työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoitusmalli, jossa tehdään laajalle joukolle niistä suunnattu kysely ja osaan niistä suunnattuja työantajakäyntejä, joissa voidaan selvittää tarkemmin, miten ne voisivat hyödyntää myös maahanmuuttajien osaamista työvoimaa rekrytoidessaan. Tässä yhteydessä selvitetään muun muassa se, millaisia kansainvälistymiseen ja kansainvälisiin toimintoihin liittyviä työvoimatarpeita alueen työantajilla on ja voisivatko ne hyödyntää alueella asuvia maahanmuuttajia näiden tarpeiden tyydyttämisessä.
o Kohtautetaan alueen työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa luomalla alueellinen maahanmuuttajien osaamiskartoitusmalli heidän osaamisensa näkyväksi tekemiseksi. Maahanmuuttajien osaamiskartoitusmallin luomisessa hyödynnetään ja tarvittaessa täydennetään muun muassa TE-toimistojen ja projektin toteuttajien heistä mahdollisesti aiemmin tekemiä osaamiskartoituksia. Työnantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden kartoituksen sekä maahanmuuttajien osaamiskartoituksen avulla pyritään selvittämään, miten hyvin hankkeen maahanmuuttaja-asiakkaiden osaaminen kohtaa hankkeen työnantaja-asiakkaiden työntekijöille asettamat osaamisvaatimukset ja miten niiden kohtaamista voidaan tarpeen vaatiessa parantaa.
o Kehitetään (korkeakoulu)opintoihin kuuluvaa opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa.
o Luodaan yhteistyössä alueen yritysten kanssa alueellinen maahanmuuttajasta yrittäjäksi -toimintamalli, joka tukee erityisesti maahanmuuttajien yrittäjäksi ryhtymistä.
2. Maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen:
o Tuetaan muun muassa heikon suomen kielitaidon vuoksi vaikeasti työllistyvien alle 30-vuotiaiden maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia pilotoimalla heidän työelämävalmiuksiaan vahvistavaa työpajatoimintaa.
o Lisätään erityisesti nuorten maahanmuuttajien mahdollisuuksia suorittaa täydennys- ja pätevöitymiskoulutusta alueen oppilaitoksissa.
o Kehitetään alueellinen mentorointiohjelma, joka tukee sekä korkeasti koulutettujen ja korkeakouluopintojaan suorittavien maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien edelleen vahvistamista että heidän työllistymistään alueen työnantajien palvelukseen.
o Kehitetään ammattikorkeakouluihin hakukelpoisuuden tuottavia polkuopintoja siten, että maahanmuuttajilla olisi ne suoritettuaan entistä paremmat edellytykset menestyä ammattikorkeakouluopinnoissaan.
3. Maahanmuuttajien työllistymistä edistävien palvelujen laadun ja tarjonnan parantaminen:
o Hankitaan tietoa muista vastaavista maahanmuuttajien työllistymistä edistävissä hankkeissa tehdyistä kokeiluista ja niissä saavutetuista tuloksista ja jaetaan tätä sekä muuta maahanmuuttajien työllistymiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyvää tietoa ja osaamista hanketta toteuttavien organisaatioiden sisällä ja välillä sekä muille niin hankkeen toiminta-alueella kuin sen ulkopuolellakin toimiville organisaatioille, jotka tuottavat maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia palveluja ja tekevät siihen vaikuttavia päätöksiä.
o Luodaan monitaho- ja neljännen sukupolven arvioinnin periaatteita soveltava itse- ja prosessiarviointimalli, joka tukee hankkeen toteuttamista auttaen siinä tehtävää tavoitteiden saavuttamisen arviointia ja siihen perustuvaa toteuttamissuunnitelmien ja niiden toimeenpanon täsmentämistä.
Hankkeella saadaan aikaan seuraavat ns. yleiset tulokset:
1. Hankkeen toiminta-alueelle on luotu toimiva, verkostomainen, eri organisaatioiden koordinoituun työn- ja vastuunjakoon pohjautuva maahanmuuttajien työllistymistä edistävä palvelumalli, jonka perustana ovat hankkeessa kehitetyt ja pilotoidut työnantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeiden sekä maahanmuuttajien osaamisen kartoitukseen soveltujat mallit, maahanmuuttajien työllistymistä tukevat ohjaus-, tuki- ja neuvontapalvelut ja hankkeen toteuttamista tukeva prosessiarviointimalli. Malli hyödyttää erityisesti alle 30-vuotiaiden maahanmuuttajien ohjautumista heidän tarpeitaan vastaavien palvelujen piiriin ja tukee näin ollen heidän työllistymistään.
2. Hankkeen toiminta-alueella asuvien alle 30-vuotiaiden vailla ammatillista koulutusta olevien maahanmuuttajien ohjautuminen ammattikoulu- tai ammattikorkeakoulutasoiseen ammatilliseen koulutukseen on sujuvaa, eivätkä he joudu odottamaan koulutukseen pääsyä pitkiä aikoja.
3. Hankkeen toiminta-alueella asuville maahanmuuttajataustaisille ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille tarjotaan tehokkaita tukitoimia, joiden ansiosta heidän opintojensa keskeyttämisprosentit pienenevät.
4. Hankkeen toiminta-alueen työnantajien kansainvälistymisen ja sitä tukevan osaamisen hankkimisen edellytykset ovat parantuneet niiden voidessa hyödyntää aiempaa enemmän niin maahanmuuttajilla kuin muillakin alueella asuvilla olevaa kansainvälisessä toiminnassa tarvittavaa osaamista.
Hankkeen niin lyhyen kuin pitkän aikavälin vaikutuksia on ensinnäkin se, että alueella asuvien, erityisesti alle 30-vuotiaiden, maahanmuuttajien on aiempaa helpompi löytää heidän työllistymismahdollisuuksiaan parantavia tuki-, ohjaus- ja koulutuspalveluja. Esimerkiksi se, että maahanmuuttaja-opiskelijat tekevät opinnäytetyönsä alueen työantajien toimeksiannosta ja suorittavat työharjoittelunsa yritykselle tai organisaatiolle vastoin nykytilannetta, jossa esimerkiksi ulkomaalaiset opiskelijat tekevät opinnäytetöitään usein ilman toimeksiantajaa, helpottaa heidän opintojensa jälkeistä työllistymistään. Samoin yrittäjäksi ryhtymisen tuleminen yhdeksi työllistymisen vaihtoehdoksi yhä useammalle alueella asuvalle maahanmuuttajalle, kun heidän yrittäjänä toimimiseen liittyvän osaamisensa lisääntyy, he saavat aiempaa paremmin yrittäjänä toimiessaan mahdollisesti tarvitsemaansa tukea ja heille avautuessa aiempaa enemmän erilaisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia yrittäjäksi ryhtymiseen, lisää heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Edellä mainittu tilaisuuksien ja mahdollisuuksia lisääntyminen on seurausta muun muassa siitä, että hankkeessa kehitettävien toimenpiteiden ansiosta maahanmuuttajat tutustuvat ja saavat kontakteja niin alueen kuin laajemminkin suomalaiseen työelämään ja saavat näin uusia näkökulmia omiin mahdollisuuksiinsa työllistyä ja hakea työtä.
Toinen hankkeen niin lyhyen kuin pitkän aikavälin vaikutus on, että siinä kehitettävät tuki-, ohjaus- ja koulutuspalvelut hyödyttävät sen toteuttamiseen osallistuvia organisaatioita ja niiden sidosryhmiä, kun ne tekevät maahanmuuttajien työllistymistä ja/tai muuta kotoutumista edistävää työtä. Hankkeen ansiosta niiden tulevaisuudessa alueen maahanmuuttajille tarjoamat palvelut ovat nykyistä monipuolisempia, mikä lisää ja monipuolistaa myös niiden alueella asuville ja muille maahanmuuttajille sopivien opinto- ja työllistymispolkujen tarjontaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sen toiminta-alueella asuvat, etenkin alle 30-vuoriaat, maahanmuuttajat. Erityisinä kohderyhminä ovat äskettäin maahanmuuttaneet, jotka nasta odottavat kotoutumiskoulutukseen pääsyä, kotoutumiskoulutuksen tai siihen rinnastettavan koulutuksen aloittaneet, kotoutumiskoulutuksen päättäneet, jotka etsivät lisäkoulutusta ennen ammatillisiin opintoihin hakeutumista ja ammatillisessa tai korkea-asteen koulutuksessa opiskelevat maahanmuuttajat. Myös ns. nopeasti työelämään suuntaavat maahanmuuttajat kuuluvat hankkeen kohderyhmään. Hankkeen kohderyhmän määrittelyssä ja toteuttamisessa on huomioitu nuorisotakuu siten, että hankkeessa toteuttavia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa pyritään vastaamaan erityisesti nuorten aikuisten maahanmuuttajien erityistarpeisiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välisinä kohderyhminä ovat sekä hankkeen toteuttamisalueella toimivat maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia päätöksiä tekevät yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla toimivat työnantajat että maahanmuuttajatyötä tekevät tahot kuten kunnat, TE-palvelut ja erilaiset maahanmuuttajille tarkoitettua ohjaus- tuki- ja koulutuspalveluja tuottavat oppilaitokset, säätiöt, yhdistykset ja yritykset.

Hankkeessa aloittaviksi henkilöiksi raportoidaan sekä hankkeen varsinaista kohderyhmää ja että sen välisiä kohderyhmiä edustavat henkilöt, jotka osallistuvat hankkeen toimintoihin. Lähiopetuspäiville osallistuviksi raportoidaan ne maahanmuuttajat, jotka osallistuvat ammatilliseen ja/tai ammattikorkeakouluopintoihin kuuluvaa koulutusta opiskeleville tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin sekä lisä- ja täydennyskoulutuksiin ja työpajatoimintaan. Ohjaus- ja konsultointipäiville osallistuviksi raportoidaan ne maahanmuuttajat, jotka osallistuvat osaamiskartoituksiin, ja ne yritykset, jotka aloittavat hankkeessa ja ottavat maahanmuuttajia työkokeiluun tai töihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 861

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 688

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 459 231

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 823

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Kanta-Häme

Seutukunnat: Helsingin, Riihimäen

Kunnat: Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 467

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysi perustuu siihen, että on kokemustieto siitä, että maahanmuuttajanaisten koulutustaso on heikompi kuin miesten ja heidän ohjautumisensa suomalaiseen työelämään on vähäisempää kuin miesten.Analyysi on tehty perustuen Tasa-arvotiedon keskus Minnan verkkosivujen artikkeleihin sekä materiaaliin ”Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa – Opas viranomaisten ja projektitoimijoiden käyttöön”, joka on laadittu Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen (Valtava) Koulutus- ja konsultointihankkeessa (toteuttajina ovat KoulutusAvain Oy, WoM Oy ja työ- ja elinkeinoministeriö). Analyysissä on huomioitu myös Tilastokeskuksen julkaisu ”Suomeen muuttaneiden naisten ja miesten työmarkkinatilanne, koulutus ja poliittinen osallistuminen”.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Analyysin pohjalta hankkeessa tiedostetaan ja pyritään kaikissa toimintavaiheissa tiedostamaan sukupuolinäkökulma. Erityisesti hankkeessa otetaan huomioon erot naisten ja miesten välillä eri elämänalueilla, etenkin koulutuksessa ja ammateissa. Suomessa on EU:n 4. korkein segregaatio työ - ja koulutusmarkkinoilla. Esimerkiksi 33 % yrittäjistä naisia (2010), joista 90 % palvelualoilla ja kaupassa, 10 % jalostusaloilla. Hankkeen aikana pyritään kaikin keinoin edistämään tasa-arvoista osallistumista ja huolehditaan, että toteutustavat ovat sellaisia, että ne edistävät sekä miesten että naisten osallistumista. Hankkeessa pyritään edistämään tasa-arvoa myös niin, että pilotteihin mukaan tulevat yritykset toimivat eri toimialoilla, myös niillä, jotka ovat naisvaltaisia. Yritysten kanssa toteutettavat toimintamallit pyritään rakentamaan niin, että ne edistävät tasa-arvoista osallistumista, eivätkä suosi esimerkiksi miehille tyypillisiä ja luontevia toimintatapoja, vaan sisältävät neutraaleja tai useita.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei. Hankkeen päätavoite on maahanmuuttajien kotoutumisen ja suomalaiseen työelämään siirtymisen sujuvoittaminen.Mutta tehdyn analyysin pohjalta hankkeella on havaittu olevan sukupuolten tasa-arvoon liittyviä vaikutuksia. Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen huomioidaan horisontaalisena tavoitteena hankkeen toiminnoissa ja tulosten arvioinnissa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Kestävien kulutustapojen edistäminen otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa huomioidaan vähähiiliset kulutustavat ja hankkeeseen osallistuvien maahanmuuttajien tietoisuutta niistä lisätään.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeeseen ja sen toimenpiteisiin osallistuvia maahanmmuuttajia opastetaan muun muassa jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Neutraali
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 0
Hankkeen kehittämissä ja tuottamissa palveluissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeessa järjestettävät tapahtumat ja toiminnot pyritään järjestämään paikoissa joihin on sujuva pääsy joukkoliikennevälineillä. Hankkeen toimintoihin osallistuvia ohjataan vähäpäästöisiin tapoihin ja ne myös huomioidaan hanketoteutuksessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 6
Hankkeen toiminnot edistävät sekä hankkeeseen osallistuvien maahanmuuttajien hyvinvointia, lisäämällä heidän koulutustasoaan ja mahdollistamalla heidän siirtymisensä työelämään. Hanke lisää myös välillisesti yhteiskunnan hyvinvointia edistämällä maahanmuuttajien integroitumista.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen toiminnot edistävät tasa-arvoa antaen maahanmuuttajanaisille lisää mahdollisuuksia kouluttautua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää merkittävästi yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Hankkeen toimien avulla maahanmuuttajat pääsevät osallisksi suomalaiseen yhteiskuntaan ja toisaalta suomalainen kulttuuri ja työkulttuuri monikulttuuristuvat.
Kulttuuriympäristö 6 5
Hankkeen toimenpiteiden kautta edistetään monikulttuurisen yhteiskunnan syntymistä.
Ympäristöosaaminen 1 1
Kestävän kehityksen eri osa-alueet huomioidaan hankkeen järjestämissä koulutuksissa.Maahanmuuttajien tietoisuutta suomalaisista kestävän kehityksen periaatteista lisätään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite oli kehittää alueellinen maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia parantava palvelujen tuottamisen malli, joka vakiintuu osaksi hanketta toteuttavien tahojen normaalitoimintaa. Mallin kehittämisen myötä sekä maahanmuuttajien ohjautuminen työllistymistään edistävien ohjaus- ja koulutuspalvelujen piiriin tehostuu että heille alueella tuotettavien ohjaus- ja koulutuspalvelujen tarjonta laajenee. Hankkeen kohderyhmänä olivat erityisesti alle 30-vuotiaat maahanmuuttajat.

Saavuttaakseen edellä kuvatun päätavoitteen hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot pyrkivät saavuttamaan seuraavat osatavoitteet:

1. Hanke kehittää maahanmuuttajien siirtymistä työelämään sujuvoittavia työkaluja, jotka lisäävät heidän työllistymisvalmiuksiaan

2. Hanke luo työ- ja elinkeinoelämän toimijoista koostuvia verkostoja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi

3. Hanke vaikuttaa elinkeinoelämän ja koulutusorganisaatioiden toimintakulttuureihin niin, että ne tehostaisivat maahanmuuttajien aiemman osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa soveltamiensa toimintatapojen kehittämistä.

4. Hankkeen toteuttajat jakavat maahanmuuttajien työllistymiseen ja työllistymisen edistämiseen liittyvää tietoa ja osaamista omien organisaatioittensa sisällä ja keskenään sekä muille niin hankkeen toiminta-alueella kuin sen ulkopuolellakin toimiville organisaatioille, jotka tuottavat maahanmuuttajien työllistymiseen vaikuttavia palveluja

Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin seuraavanlaisia maahanmuuttajien työllistymistä edistäviä toimenpiteitä:

1. Maahanmuuttajien työllistymistä tukeva yhteistyö alueen työnantajien kanssa:
o Kohtautettiin alueen työantajien työvoiman rekrytointi- ja osaamistarpeet maahanmuuttajien osaamisen kanssa luomalla alueellinen maahanmuuttajien osaamiskartoitusmalli
o Kehitettiin (korkeakoulu)opintoihin kuuluvaa opinnäytetyö- ja työharjoitteluprosesseja yhteistyössä alueen työnantajien kanssa.
o Luotiin yhteistyössä alueen yritysten kanssa alueellinen maahanmuuttajasta yrittäjäksi -toimintamalli, joka tukee erityisesti maahanmuuttajien yrittäjäksi ryhtymistä.

2. Maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien vahvistaminen:
o Tuettiin muun muassa heikon suomen kielitaidon vuoksi vaikeasti työllistyvien maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia pilotoimalla heidän työelämävalmiuksiaan vahvistavaa työpajatoimintaa.
o Kehitettiin alueellinen mentorointiohjelma, joka tukee korkeasti koulutettujen ja korkeakouluopintojaan suorittavien maahanmuuttajien osaamisen ja työmarkkinavalmiuksien vahvistamista
o Kehitettiin ammattikorkeakouluihin hakukelpoisuuden tuottavia polkuopintoja

3. Maahanmuuttajien työllistymistä edistävien palvelujen laadun ja tarjonnan parantaminen:
o Hankittiin tietoa muista vastaavista maahanmuuttajien työllistymistä edistävissä hankkeissa tehdyistä kokeiluista ja niissä saavutetuista tuloksista ja jaettiin tätä
o Luotiin monitaho- ja neljännen sukupolven arvioinnin periaatteita soveltava itse- ja prosessiarviointimalli.

Hankkeella saatiin aikaan seuraavat ns. yleiset tulokset:

1. Hankkeen tavoitteissa mainittu toiminta-alueelle luotava, eri organisaatioiden koordinoituun työn- ja vastuunjakoon pohjautuva maahanmuuttajien työllistymistä edistävä palvelumallia ei pystytty kehittämään alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Hanketoimijoiden roolit eivät olleet tarpeeksi merkittäviä, että niillä olisi pystytty vaikuttamaan työllistymisen käytäntöihin. Maahanmuuttajien kotouttamistoimija TE-toimiston sekä kuntien osuudet jäivät pieneksi hankeaikana.

2. Hankkeen toiminta-alueella asuvien maahanmuuttajien ohjautuminen ammattikoulu- tai ammattikorkeakoulutasoiseen ammatilliseen koulutukseen on sujuvaa.

3. Hankkeen toiminta-alueella asuville maahanmuuttajataustaisille ammatillisessa koulutuksessa oleville opiskelijoille tarjotaan tehokkaita tukitoimia.

4. Hankkeen toiminta-alueen työnantajien kansainvälistymisen ja sitä tukevan osaamisen hankkimisen edellytykset ovat parantuneet