Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20184

Hankkeen nimi: Ammatillinen kotoutumiskoulutus KOTOMAATTI

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Etelä-Savon Koulutus OY

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 2249317-6

Jakeluosoite: PL 304

Puhelinnumero: 015-2215111

Postinumero: 50101

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.esedu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hallikainen Minna

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.hallikainen(at)esedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447115640

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien pääsy ammatillisiin opintoihin on osin parantunut viimeisten vuosien aikana, mutta se ei ole edelleenkään helppoa niille, joiden kielitaito ei ole kehittynyt kotoutumiskoulutuksen aikana riittävälle tasolle. Alakohtaiset kielitaitovaatimukset vaihtelevat ja esimerkiksi pääsykoe sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon on monille maahanmuuttajille kielellisesti liian haasteellinen. Etelä-Savon ammattiopiston koulutuksissa ja hanketyössä saatujen kokemusten pohjalta nähdään nyt tärkeäksi lähteä kehittämään uudella tavalla ammatilliseen koulutukseen ohjautumista ja valmentautumista. Ammatillinen kotoutumiskoulutus on puuttuva osa nykyisestä kotoutumiskoulutustarjonnasta.

”Ammatillinen kotoutumiskoulutus”- hankkeella haetaan uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, joilla tuetaan
- lähtömaastaan ammatillista koulutusta ja/tai -osaamista omaavien tai
- ammatillisesta koulutusalastaan selvillä olevien
- ja ammatilliseen koulutukseen riittämättömillä valmiuksilla olevien aikuisten maahanmuuttajien hakeutumista ja valmiuksia ammatilliseen koulutukseen ja työelämään.

Hankkeessa kehitetään myös omana kokonaisuutenaan ammatillisessa koulutuksessa opiskelevien maahanmuuttajien työssäoppimisen ohjausta, koska ammatillisten opintojen etenemisen yhtenä haasteena ovat työssäoppimisjaksot. Tämä tarkoittaa mm. sopivien työssäoppimispaikkojen saatavuutta, opiskelijan saamaa työssäoppimisen ohjausta sekä työpaikkaohjaajien tarvitsemaa tukea ja valmennusta monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaamisessa ja näyttöjen arvioinnissa.

Hankkeen tavoitteena on luoda henkilökohtainen polku ammatillisiin opintoihin niille aikuisille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Tämä ryhmä on tällä hetkellä väliinputoajana nykyisen kotoutumiskoulutustarjonnan suhteen. Hankkeessa kehitettävä koulutus eroaa Maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavasta koulutuksesta siinä, että se rakentuu osallistujien aikaisemman osaamisen pohjalle. Opiskelijalla on jo alaan liittyvää osaamista ja kokemusta lähtömaastaan, mutta häneltä puuttuu alan suomenkielistä sanastoa, työllistymiseen tarvittavaa suomalaisen ammattialan osaamista ja suomalaisen työelämän tuntemusta. Kielenoppiminen on funktionaalista ja se rakentuu opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Koulutuksessa otetaan käyttöön uutta oppimisteknologiaa. Koulutukseen ei sisälly yleisaineita.

Hanke jakautuu kolmeen työkokonaisuuteen:

1) ALKUKARTOITUKSET
Hankkeen ensimmäisessä työkokonaisuudessa selvitetään yhteistyössä työhallinnon kanssa kohderyhmään kuuluvien määrää, kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia ja koulutustarpeita. Alkukartoituksiin osallistuu 50–60 maahanmuuttajaa. Samalla testataan alkukartoitusmallia, joka on rakennettu kotoutumislain (1386/2010, 9-10§) mukaisesti. Testauksesta saadut tulokset viedään Koulutusporttiin.

2) AMMATTILLINEN KOTOUTUMISKOULUTUS
Hankkeen toisessa työkokonaisuudessa kehitetään kohderyhmälle uudenlainen kotoutumiskoulutuksen malli, joka johtaa ammatillisiin opintoihin tai suoraan työelämään. Koulutus järjestetään kaksi kertaa hankerahoituksella. Ensimmäinen ryhmä aloittaa syksyllä 2015 ja siihen valitaan kohderyhmään kuuluvia osallistujia. Ensimmäisestä ryhmästä saatujen kokemusten kautta toisen ryhmän valintakriteerejä voidaan tarvittaessa uudelleen suunnata myös esim. niihin, joiden koulutusala on vielä selkiytymätön. Toinen ryhmä aloittaa alkuvuodesta 2016, ja kohderyhmän mukaan toinen ryhmä voidaan järjestää yrittäjyyskoulutus-painotteisena. Koulutuksiin valitaan 12 + 12 (+/-2) opiskelijaa. Tavoitteena on, että heistä 60-70 % sijoittuu koulutuksen jälkeen ammatillisiin opintoihin tai suoraan työelämään.

3) TYÖSSÄOPPIMISEN KEHITTÄMINEN
Hankkeen kolmannessa työkokonaisuudessa kehitetään työssäoppimisen ohjausta, jossa huomioidaan sekä opiskelijan että työpaikan tuen tarpeita. Rinnakkaisena toimenpiteenä pilottikoulutukselle aloitetaan Etelä-Savon ammattiopistossa ammattiin opiskelevien aikuisten maahanmuuttajien työpaikkaohjauksen kehittäminen hankkeen mittaisena kokeiluna. Opintojen rahoitustaustasta riippumatta maahanmuuttajille tarjotaan syvennettyä ohjausta työssäoppimisjaksoille. Tämä tarkoittaa käytännössä yhden henkilön resurssia, joka kiertää opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien tukena. Tukea tarjotaan erityisesti työssäoppimisjakson alkuun, näyttötutkintoon valmistautumiseen sekä muihin haasteellisiin tilanteisiin. Työpaikoille viedään lyhytkoulutusta monikulttuurisen ohjauksen kehittämiseksi ja jaetaan materiaalia monikulttuuristumisen tueksi.

Hankkeen tuloksina

- Saadaan tarvittavaa alkukartoitusosaamista ja valtakunnallisesti kehitettyjä arviointimenetelmiä käyttöön alueelle.
- Rakennetaan uusi ammatillinen kotoutumiskoulutusmalli, joka mahdollistaa työelämään suuntautuvien maahanmuuttajien etenemisen kohti ammatillista koulutusta ja työmarkkinoita nopeammin kuin tällä hetkellä.
- Maahanmuuttajien opetuksessa ja ohjauksessa otetaan käyttöön uusia oppimisteknologioita ja sovelluksia.
- Työpaikat saavat tukea ammatillista tutkintoa suorittavien maahanmuuttajien ohjaamiseen ja työelämän monikulttuuristuminen etenee Etelä-Savossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat

1. Työnhakijoina olevat aikuiset maahanmuuttajat, joilla on lähtömaastaan aikaisempaa ammatillista koulutusta ja/tai –osaamista tai selkiytynyt ammatinvalinta ja riittämättömät kielelliset tai muut valmiudet hakeutua ammatilliseen koulutukseen ja työelämään.

Kohderyhmää kartoitetaan alkukartoituksella, joka toteutetaan ennen työvoimapoliittista koulutusta. Tämä tapahtuu hankkeen resurssilla.

Kohderyhmälle järjestetään työvoimapoliittista koulutusta kahdessa eri pilottiryhmässä. Koulutus kestää 200 pv, 1400h. Ensimmäinen koulutus järjestetään elokuu 2015 - kesäkuu 2016 ja toinen helmikuu 2016 – joulukuu 2016.

2. Ammatillisessa koulutuksessa jo opiskelevat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat, jotka tarvitsevat tukea erityisesti työssäoppimisjaksoilla.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat

1. Työpaikkaohjaajat, jotka ohjaavat työssäoppimisjaksoilla maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita

2. Ammattiopettajat, jotka vastaavat maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamisesta ja oppimisen ohjaamisesta sekä tukevat työssäoppimisjaksoilla opiskelijoita ja työpaikkaohjaajia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 197 589

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 282 270

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 273 159

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kangasniemi, Puumala, Mikkeli, Pieksämäki, Joroinen, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajien hakeutumisessa ammatilliseen koulutukseen ei ole sukupuolten välisiä merkittäviä eroja, mutta oppilaitoksen omien kokemusten perusteella maahanmuuttaja miehillä on useimmiten puutteellisesta kielitaidosta johtuvia vaikeuksia läpäistä koulutusta. Samoin tekniikan aloilla työssäoppiminen vaatii useammin tukea juuri ao. alojen tarvitsemasta erityissanastosta johtuen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kielikoulutuksen osiossa pyritään erityisesti kehittämään teknisten alojen ammattisanastojen hallintaa, koska maahanmuuttajamiesten on vaikea saada tutkintoja valmiiksi puutteellisten ammattisanastojen hallinnan takia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Maahanmuuttajille koulutus avaa väylää työllistymiseen ja työ edistää ihmisten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 6
Koulutuksen mahdollistaminen myös erityisryhmille on avainasemassa kun puhutaan ihmisten tasa-arvoisista mahdollisuuksista yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 6
Erityisryhmien tasa-arvoa parhaiten edesauttava tekijä on koulutus.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanketoiminnalla ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hankkeessa
1. pilotoitiin kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen väliseen nivelvaiheeseen sopivaa Kotomaatti-koulutusta ja
2. tuettiin ammatillisessa koulutuksessa jo opiskelevien maahanmuuttajien etenemistä opinnoissa ja työssäoppimisessa.

Lisäksi tehtiin selvitys tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistymisestä.

1. Kotomaatti-koulutus oli tarkoitettu niille maahanmuuttajille, joilla on aikaisempaa koulutusta tai osaamista tai selkeytynyt ammatinvalinta, mutta joiden valmiudet koulutuksen aloittamiseen eivät vielä riitä. Koulutukseen hakeutumisen vaiheessa tehtiin Testipisteen mallin mukaisia alkukartoituksia niille, joille sitä ei ollut tehty TE-toimiston toimesta. Alkukartoitukset olivat erittäin hyödyllisiä ja niiden toteuttamisesta saatiin hyvää kokemusta. Alkukartoituksia tehtiin 47 hakeutujalle.

Kahteen Kotomaatti-koulutukseen osallistui yhteensä 28 opiskelijaa. He edustivat 16 eri kansalaisuutta ja tavoitteena oli 11 eri ammatillista tutkintoa. Koulutuksen vastuuopettajana toimi ammatillinen opettaja.

Työvoimakoulutus kesti 200 työpäivää, ja se jakautui kahteen osaan: Ohjaava koulutus (100 päivää) sisälsi opiskelijan valmiuksia kehittäviä opintoja suhteessa koulutusalaan ja tavoiteammattiin. Ammatillisen koulutuksen jakson (100 päivää) aikana opiskelijat siirtyivät tavoiteammattiensa mukaisesti koulutusaloille aloittaviin ryhmiin. Tavoitteena oli kehittää valmiuksia tutkintoon valmistavassa koulutuksessa, saada realistinen kuva opiskelusta ja mahdollisesti suorittaa ensimmäinen tutkinnonosa. Opiskelijoilla oli henkilökohtaisessa käytössään hankkeen iPadit, joita käytettiin oppimisen tukena.

Koulutuksissa testattiin hankkeessa muokattua OpiskelijaTutkaa itsearvioinnin välineenä. Opiskelijat arvioivat sen avulla valmiuksiaan ja motivaatiotaan koulutuksen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tutkan tulokset piirrettiin kuvioksi. OpiskelijaTutka toimi hyvin ohjauksen välineenä sekä opiskelijan henkilökohtaisen prosessoinnin näkyväksi tekijänä.

Opiskelijoista 90 % eteni jatkosuunnitelmansa mukaisesti. 79 % (22) pääsi ammatillisiin opintoihin ja 11 % (3) työllistyi. Opiskelijoiden taustatekijöillä ei ollut merkitystä siinä, miten hyvin he etenivät ammatilliseen koulutukseen tai työelämään. Tärkeämpinä selittävinä tekijöinä voidaan pitää opiskelijoiden motivaatiota, selkeää päämäärää ja sitoutunutta työskentelyä. Kielitaito kehittyi useimmilla koulutuksen aikana tasolle B1.1. Ammatillisiin opintoihin pääsi myös joitain opiskelijoita, joiden kielitaito ei kehittynyt vaadittuun tasoon. Heitä valikoitui työllistäville aloille.

Opiskelijat antoivat koulutuksesta ja saamastaan henkilökohtaisesta ohjauksesta kiitettävää palautetta. Ammatilliseen koulutukseen suuntaavalle Kotomaatti-tyyppiselle nivelvaiheen koulutukselle on tarvetta sekä opiskelijoiden että ammattiopettajien näkökulmasta. Koulutus auttoi opiskelijoiden valmiuksien kehittymisessä, toi lisää ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia tietoja ja taitoja, antoi tarvittavaa uraohjausta, kehitti ammatillista kasvua, realismia, itsetuntemusta ja minäpystyvyttä sekä auttoi etenemään kohti työelämää.

2. Kotomaatti – hankkeessa tarjottiin ohjausta aikuisille näyttötutkinnoissa opiskeleville maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille yksilöllisesti, pienryhmissä ja opiskeluvalmiuksia tukevissa työpajoissa. Pienryhmäohjaus kohdistui tietyn koulutusalan ryhmille ja työpajoihin osallistui eri ammattialoilla opiskelevia maahanmuuttajia. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun ongelmat mielletään yleensä pelkästään kielellisistä haasteista ja kulttuurisista eroista johtuviksi. Näillä tekijöillä on selkeä merkitys opiskelun etenemiseen, mutta hankkeessa saatujen kokemusten mukaan haasteita aiheuttivat elinikäisen oppimisen avaintaitoihin liittyen myös opiskelu- ja vuorovaikutustaitoihin, matematiikkaan ja tietotekniikkaan liittyvät puutteet sekä vaikeus ymmärtää opiskelijan vastuuta ja roolia oppimisessa. Opiskelu oli haasteellisinta niille opiskelijoille, joilla kielelliset haasteet yhdistyivät edellä mainittuihin haasteisiin. Tiettyjen avaintaitojen perusvalmiuksia tarvitaan ammatillisen opiskelun alkuvaiheesta saakka, jotta opiskelija voi saavuttaa koulutuksen aikana tutkinnon suorittamiseen liittyvät vaatimukset avaintaidoissa.

Ohjaukseen osallistui 31 opiskelijaa, joista 26 sai yksilöllistä ohjausta. Heistä miehiä oli 10 ja naisia 21. Opiskelijat olivat 8 eri tutkinnon suorittajia. Yksilöllistä ohjausta saaneista opiskelijoista hankkeen asiakkaiksi kirjattiin 20. Ryhmäohjausta järjestettiin kahden alan opiskelijoille. Opiskelijoiden opiskelua ja valmiuksia tukevia työpajoja järjestettiin hankkeen toiminta-ajalla 9. Saatujen kokemusten pohjalta voidaan todeta, että ohjaus oli merkityksellistä ja se tuki maahanmuuttajien etenemistä ammatillisissa opinnoissa ja tutkintosuorituksissa.

Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin selvitys Etelä-Savon ammattiopistossa v. 2013–2016 tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työmarkkinatilanteesta. Selvityksen pohjalta voidaan todeta, että ammatillinen tutkinto antaa hyvät mahdollisuudet työllistyä. Kyselyyn vastasi 91 henkilöä eli 80 % kohderyhmästä. Tutkinnon suorittaneista maahanmuuttajista työsuhteessa oli ollut valmistumisensa jälkeen 82 %. Oman alan työsuhteita on ollut 63 %:lla ja muun alan työsuhteita 20 %:lla vastaajista. Noin joka kolmas vastaaja työllistyi työssäoppimispaikkaansa. Haastatteluhetkellä työsuhteessa tai opiskelemassa oli 62 % vastaajista. Heistä kuusi henkilöä oli yrittäjiä. Palkkatuella tai työkokeilussa oli 8 % ja työvoiman ulkopuolella 5 %. Valmistuneista työttömänä oli 24 %. Joukossa oli 12 henkilöä (13 %), joilla ei ollut ollut yhtään työsuhdetta valmistumisen jälkeen.

Yhteenvetona Kotomaatti-hankkeen kokemukset voidaan tiivistää seuraavasti:
- Ammatillinen tutkinto työllistää: Esedussa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden maahanmuuttajien työllistyminen on lähes samalla tasolla kuin kantaväestön työllistyminen.
- Tutkintoon valmistavan koulutuksen aikana monet maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tarvitsevat tukea. Kielitietoinen opetus ja ohjaus hyödyttävät kaikkia opiskelijoita. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä. Useilla opiskelijoilla on myös puutteita elinikäisen oppimisen avaintaidoissa, joita tarvitaan kielitaidon lisäksi opintoihin hakeutuessa, niiden aikana sekä työllistymisessä.
- Kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen väliseen nivelvaiheeseen pilotoitu Kotomaatti-koulutus kasvatti niitä valmiuksia, joita tarvitaan ammatillisissa opinnoissa.

Hankkeen selvitykset ja tarkemmat suositukset ovat loppuraportin liitteinä.

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi