Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20185

Hankkeen nimi: Työhyvinvointiakatemia – kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työkykyisyyttä ikääntyvälle Etelä-Savolle

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tanhuvaaran Säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0166930-4

Jakeluosoite: Moinsalmentie 1042

Puhelinnumero: 015-5820000

Postinumero: 57230

Postitoimipaikka: Savonlinna

WWW-osoite: http://www.tanhuvaara.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piisilä Sami

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sami.piisila(at)tanhuvaara.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447456443

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2189312-7
Etelä-Savon Liikunta Ry, 1510340-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työhyvinvointi ja erityisesti ikääntyneiden työssä jaksamisen tukeminen ovat sekä kansantaloudellisesti että aluetaloudellisesti merkittävä kehittämiskohde. Etelä-Savossa, jossa ikääntyneiden suhteellinen osuus työvoimasta on suuri, on tärkeää tukea ikääntyvien työssä jaksamista mahdollisimman pitkään ja kehittää toimintatapoja ja –menetelmiä heidän työssä jaksamiseensa. Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan eteläsavolaiset jaksavat töissä muuta maata huonommin ja joka kolmas eteläsavolainen kokee työkykynsä alentuneen. Maakunnan asukasluvusta laskemalla lukema on yli 40000 ihmistä.

Tavoitteet
Hankkeen yleisenä tavoitteena on parantaa työelämän laatua ja kehittää henkilöstön työssä jaksamista ja työkykyisyyttä edistäviä toimintamalleja ja -palveluja kiinnittäen erityisesti huomioita ikääntyvien työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen. Tämä osaltaan lisää kansantaloudellisesti kunkin organisaation tuottavuutta. Hankkeen yksityiskohtaisina tavoitteena on:
- parantaa erityisesti ikääntyneiden työkykyisyyttä sekä mahdollistaa yksittäisen työntekijän pysymisen työelämässä mahdollisimman pitkään
- kartoittaa ja arvioida erilaisiin eteläsavolaisiin työyhteisöihin soveltuvia toimintamalleja ja – menetelmiä työkykyisyyden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi sekä pilotoida työyhteisöihin niiden valitsemia käytänteitä
- tuotteistaa uusi työhyvinvointituote ja toimintamalli
- lisätä eteläsavolaisten yritysten ja organisaatioiden henkilöstön ja esimiesten osaamista ja tietoisuutta ikääntyneistä osana työyhteisöä sekä mahdollisuuksista tukea heidän työkykyisyyttään
- edistää eteläsavolaisten yritysten ja organisaatioiden työhyvinvoinnin parissa työskentelevien toimijoiden verkostoitumista ja hyvien käytänteiden jakamista

Kohderyhmät
Kohderyhmänä ovat mukaan tulevien yritysten ja organisaatioiden koko henkilöstö: työntekijät, esimiehet ja johtajat. Henkilöstöhallinnon asiantuntijat, työterveyshuollon asiantuntijat mm. työterveyshoitajat, psylologit, lääkärit sekä yritysten ja kuntien yhteistoiminta- ja pääluottamushenkilöstö. Välillisinä kohderyhminä ovat mahdollisesti myös kohderyhmään kuuluvan työntekijän perheenjäsenet sekä muut työyhteisöt, joille hanke tuottaa myös tietoa, malleja ja osaamista.

Toteutus
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa (kevät 2015) hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa suunnitellaan yhteisesti se, mihin toimenpidekokonaisuuksiin eri organisaatiot haluavat lähteä mukaan. Valittavia toimenpidekokonaisuuksia ovat: henkilöstön fyysisen toimintakykyisyyden edistäminen (mm. terveelliset elämäntavat ja liikunta-aktiivisuuden lisääminen);
Työhyvinvointi johtamistehtävänä, työhyvinvointiosaaminen, itsensä johtaminen ja työhyvinvointi osana henkilöstöjohtamista. Kohderyhmä: johtajat ja esimiehet. Seniori- tai ikäohjelman kehittäminen. Työhyvinvoinnin huomioiva johtamisen kehittäminen. Perheystävällisen työyhteisön toimintamallit; Työsuojelukäytäntöjen kehittäminen ikääntyvät huomioiden. Työkykykoordinaattorimallin soveltaminen osatyökykyisten toimintakyvyn ja työkykyisyyden tukemiseksi ja Työhyvinvoinnin organisaation sisäisen kehittämisen toimintamallit. Toimenpidekokonaisuudet ovat valikoituneet hankkeen valmisteluvaiheessa tehtyjen organisaatioiden edustajien haastattelujen perusteella. Kevään aikana organisaatiot valitsevat näistä toimenpidekokonaisuuksista omiin tarpeisiinsa ja strategisiin valintoihin parhaiten soveltuvat toimenpidekokonaisuudet ja niiden toteuttaminen aloitetaan.

Tanhuvaaran Urheiluopisto vastaa yrityksistä sekä kuntaorganisaatioista koottavien pienryhmien oman henkilökohtaisen työhyvinvoinnin sekä fyysisen toimintakykyisyyden toimenpidekokonaisuudesta. Siihen liittyvästä työhyvinvointia tukevista ohjauksesta ja valmennuksesta. Tässä toimenpidekokonaisuudessa muodostetaan ryhmiä, jotka kokoontuvat sekä Savonlinnan, Pieksämäen että Mikkelin seudulla. Mikkelin ja Pieksämäen seudulla näiden ryhmien toiminnasta vastaa Esli. Tanhuvaaran Urheiluopistossa voidaan myös pitää työhyvinvointiseminaareja ja koota yhteisiin verkostotapaamisiin henkilöstöä. Mamk vastaa työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien suunnittelusta ja toteuttamisesta (esimerkiksi työseminaareina, hyvinvointidialogeina tai koulutuksina) sekä Työhyvinvointiakatemian tuotteistamisen ja asiakaslähtöisen palvelumuotoiluprosessin suunnittelusta. Hankkeeseen tullaan muodostamaan mahdollisimman kattava asiantuntijaryhmä / -verkosto, joka toimii myös hankkeen ohjausryhmänä.

Tulokset
Hankkeessa kehitetään ja tuotteistetaan Työhyvinvointiakatemia -malli, joka jää elämään myös hankkeen jälkeen Tanhuvaaran Urheiluopistoon. Hankkeessa sekä Tanhuvaaran Urheiluopiston että Mamkin toteuttamat toimenpidekokonaisuudet tuottavat pilotteina osaamista Työhyvinvointiakatemialle käytettäväksi myös hankkeen jälkeen. Työhyvinvointiakatemian toimintamalli ja liiketoimintasuunnitelma rakennetaan hankkeen aikana. Sen tuotteistamisessa sovelletaan asiakaslähtöistä palvelumuotoilua, jolle toimenpidekokonaisuuksien kehittäminen erilaisiin organisaatioihin tuottaa aineistoa. Hankkeen yksittäisinä tuloksina:
- erityisesti ikääntyneiden, mutta myös hankkeessa mukana olevien työyhteisön muiden jäsenten koetun työkykyisyyden, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin paraneminen sekä terveyden edistäminen ja terveyteen liittyvien riskitekijöiden ennaltaehkäiseminen,
- mallinnettuja uudenlaisia käytäntöjä ja toimintamalleja ikääntyvien työssäjaksamisen tukemiseen
- hankkeessa tuotettua tietoa ja osaamista ikääntymisen mukanaan tuomia piirteiden tunnistamiseksi ja huomioimiseksi työyhteisössä ja sen kehittämisessä
- työkykyisyyttä ja työhyvinvointia edistävä kehittämisverkosto
- julkaisuja, seminaareja ja muita yhteistyötapaamisia osaamisen levittämiseksi
- syntyy alueellinen toimijaverkosto (verkkosivusto, jossa kerrotaan työhyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tapahtumista, tilaisuuksista, hv-yrityksistä ja yrittäjistä sekä kuntapäätöksistä ja hyvinvointitiedon julkistamisesta kunnissa sekä ajankohtaisista kampanjoista työhyvinvointiin liittyen ja yritysten intresseistä tehdä asioita yhdessä).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat mukaan tulevien yritysten ja organisaatioiden henkilöstö: työntekijät, esimiehet ja johtajat. Henkilöstöhallinnon asiantuntijat ja yritysten sekä kuntien työterveyshuollon asiantuntijat. Lisäksi hankkeeseen toivotaan yrityksistä mukaan työsuojelupäälliköitä, työsuojeluvaltuutettuja ja pääluottamusmiehiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat henkilöstöhallinnon asiantuntijat, työterveyshuollon ammattihenkilöt ja asiantuntijat ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö ja ay-luottamushenkilöstö. Lisäksi kuntien ja kaupunkien liikuntatoimet, liikunta-alan yksityiset palveluntuottajat, henkilöstökouluttamiseen ja henkilöstöjohtamiseen erikoistuneet palveluntuottajat, mahdollisesti myös kohderyhmään kuuluvan työntekijän perheenjäsenet sekä muut työyhteisöt, joille hanke tuottaa myös tietoa, malleja ja osaamista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 114

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 438 332

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 430 680

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Rantasalmi, Sulkava, Pieksämäki, Kangasniemi, Mäntyharju, Mikkeli, Savonlinna, Juva, Joroinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 9

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 820

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeeseen on valittu mukaan työyhteisöjä, jotka ovat sekä nais- että miesvaltaisia
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Työyhteisöjen sukupuolirakenne tulee huomioiduksi hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa samalla tavoin kuin muutkin yhteisökohtaiset erityispiirteet hankkeen tavoitteiden saavuttamsieksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on ikääntyvien työssäjaksamisen ja työkykyisyyden edistäminen työyhteisöjä ja sen toimintakäytänteitä kehittämällä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 6
Työurien pidentymisen myötä uskomme vaikuttavan paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen tavoitteena on erityisesti ikääntyneiden työhyvinvoinnin kehittäminen hankkeen aikana ja sen jälkeen
Tasa-arvon edistäminen 5 10
Hankeessa pyritään edistämään eri-ikäisten tasa-arvoa työpaikoilla
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2015 tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) selvityksen mukaan Etelä-Savossa joka kolmas työntekijä kokee työkykynsä heikentyneeksi ja yli 25 % työikäisistä kokee vaikeuksia selviytyä eläkeikään saakka työelämässä. Edellä kuvattuun haasteeseen ja sitä seuraavaan tavoitteeseen vastaamiseksi Tanhuvaaran Urheiluopisto, Etelä-Savon liikunta ry ja Mikkelin ammattikorkeakoulu kehittivät yhteistyössä Työhyvinvointiakatemiahankkeen.

Työhyvinvointiakatemia – kokonaisvaltaista työhyvinvointia ja työkykyisyyttä ikääntyvälle Etelä-Savolle -hankkeen tavoitteena on ollut parantaa työelämän laatua ja kehittää henkilöstön työssä jaksamista ja työkykyisyyttä edistäviä toimintamalleja ja -palveluja kiinnittäen erityisesti huomioita ikääntyvien työssä jaksamiseen ja työkykyisyyteen. Hankkeen suorina kohderyhminä ovat olleet yritysten ja organisaatioiden (kunta, kolmas sektori) koko henkilöstö, eli työntekijät, esimiehet sekä johtajat ja johtoryhmien edustajat.

Hankkeen hallinnoinnista ja siihen liittyvistä tehtävistä on vastannut Tanhuvaaran Urheiluopisto. Kehittämistyön sisällöissä Tanhuvaaran Urheiluopisto ja Etelä-Savon liikunta ry vastasivat yhteistyössä asiakkaiden henkilökohtaista työhyvinvointia sekä fyysistä toimintakykyisyyttä edistävien toimenpidekokonaisuudesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Tanhuvaaran Urheiluopistolla toteutettiin hankkeeseen liittyvät yhteiset työhyvinvointiseminaarit sekä verkostotapaamiset. Siinä missä Tanhuvaaran urheiluopisto ja Etelä-Savon liikunta ry keskittyivät erityisesti liikuntasisältöihin, niin Mikkelin ammattikorkeakoulun sisällöllisenä tehtävänä oli vastata laajemmin työyhteisöjen työhyvinvointiin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulu vastasi Työhyvinvointiakatemian tuotteistamistehtävistä sekä asiakaslähtöisten palvelumuotoiluprosessien toteuttamisesta. Hankkeen toimintaa kokonaisuudessaan seurasi ja ohjasi asiantuntijoista koostuva ohjausryhmänä.

Hankkeen tulokset konkretisoituvat Tanhuvaaran uusina työhyvinvointipalveluina- ja tuotteina. Tanhuvaaran tarjoamat työhyvinvointituotteet on hankkeen myötä kehitetty kokonaisvaltaisemmiksi. Aiemmin palvelut ovat keskittyneet lähinnä henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja terveyttä edistäviin kokonaisuuksiin. Tanhuvaaran uusissa työhyvinvointia edistävissä tuotteissa huomioiodaan nykyään yksilön ohella johto, esimiehet, henkilöstö ja koko työyhteisö. Hankkeseen osallistuneet yritykset ja työyhteisöt ovat tutustuneet keskenään hankkeessa järjestetyissä lähi- ja seurantapäivissä sekä johtoryhmäohjelman seminaareissa. Hankkeen myötä tietoisuus toisista toimijoista ja heidän panostuksistaan työhyvinvoinnin edistämiseen ovat kasvaneet. Yhteiset tilaisuudet osana hankkeen toimenpiteitä ovat mahdollistaneet luonnollisen verkostoitumisen ja myös vertaisoppimisen
muilta.

Henkilökohtaista työhyvinvointia sekä fyysistä toimintakykyisyyttä edistävien tuotteiden sisällöt on kehitetty hankkeen myötä enemmän asiakkaan henkilökohtaisia tarpeita huomioiviksi. Aiemmin henkilökohtaisen hyvinvoinnin tuotteet olivat ryhmätasolla tapahtunutta toimintaa eikä sisältänyt juurikaan asiakkaan henkilökohtaista neuvontaa.

Hankkeen aikana ei saatu juurikaan muutoksia osallistujien fyysisen kunnon kehittymisessä. Positiivisena tuloksena voidaan kuitenkin todeta, että hanke on mahdollistanut näiden asioiden esillä pitämisen ja edistämisen työyhteisöissä monin eri tavoin. Yksittäiset työntekijät ovat raportoineet, että heidän painonsa on pudonnut hankkeen aikana ja työssä jaksaminen on parantunut. Neuvonnan ja toiminnna olisi pitänyt olla enemmän henkilökohtaisempaa ja yksilön tarpeita huomioivaa.

Työyhteisöjen kehittämistyössä huomioitiin erityisesti ikääntyvien työyhteisön jäsenten koetun työkykyisyyden, työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin näkökulmia ja terveyden edistämistä. Hankkeessa pilotoidut toimintamallit työyhteisöjen kehittämisessä konkretisoituvat hankkeen jälkeen Tanhuvaaran työhyvinvointituotteissa:
- Strategisen hyvinvoinnin johtaminen
- Esimiehen voimavarat
- Työyhteisön voimavarat
- Ikäystävällinen työyhteisö
- Työyhteisön osaamispankki
- Käpy käryää – stressi vaanii
- Työhyvinvointi muutoksessa
- Parempi työilmapiiri
- Työyhteisörastit

Edellä mainittuissa toimenpiteissä onnistuttiin pääosin hyvin. Toimenpiteillä pystyttiin tukemaan muutoksessa, kehittämään johtamista tukevaa työhyvinvointitoimintaa ja edistämään voimavaralähtöistä työhyvinvointikulttuuria työpaikoilla. Näiden kokemusten perusteella määriteltiin myös malleja ja sisältöä Tanhuvaaran työhyvinvointitoimintaan.

Seminaareja Työhyvinvointiakatemia on toteuttanut sekä itsenäisesti että kumppaneiden kanssa:

•Kaikkien toteuttajien yhteinen toteutus (pää- ja osatoteuttajat) oli TULOSKUNTOA TANHUVAARASTA –seminaari Savonlinnassa syksyllä 2016.
•Mamk-osahanke toteutti AIVOT JA TYÖ-seminaarin joulukuussa 2015 itsenäisesti sekä
•toisen AIVOT JA TYÖ-seminaarin joulukuussa 2016 yhteistoteutuksena Työelämä2020-verkoston, Mikkelin Ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksen Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä -hanke, Etelä-Savon ELY-keskuksen Työstä tuottavuutta ja hyvinvointia –hankkeen kanssa
•Myötätunto ja myötäinto työelämässä. Paremman oloinen iltapäivä -tilaisuuden Työhyvinvointiakatemia järjesti yhdessä Akava Etelä-Savon, Mikkelin yliopisto¬keskuksen, Mikkelin ammattikorkeakoulu: TYHY - Tuottava yritys ja hyvinvoiva yrittäjä Etelä-Savossa –hankkeen kanssa.

Yhteistyötapaamisia ja muita yhteistyötapaamisia osaamisen levittämiseksi on toteutunut lukuisia edellä mainittujen verkostojen piirissä.

Kansainvälisesti hanke on näkynyt ABSRC-konferenssissa, jossa Tuulevi Aschan ja Eila Jussila esittelivät vertaismentoroinnin mallin. http://www.absrc.org/wp-content/uploads/2016/10/ABSRC-2016-MILAN-CONFERENCE-PROCEEDINGS.pdf