Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20186

Hankkeen nimi: Hoivafarmi

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2014 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 0153 5561

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Haapala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.haapala(at)mamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503125123

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin toimipaikka, 0313471-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää työllistymistä tukevaa luonto- ja eläinavusteista päivä- ja työtoimintaa. Toiminta suunnataan vajaakuntoisille, kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ja ikäihmisille. Tavoitteena on myös tuottaa tutkimustietoa luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn ja toisaalta selvittää toiminnan vaikutuksia maaseudun kehitykselle. Tutkimustiedon tuottamisessa hyödynnetään hankkeessa kehitettäviä arviointimittareita.

Hanke vahvistaa:
- Green Care -osaamista hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä sosiaali- ja terveysalan asiakastyössä
- vajaakuntoisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta
- maatilojen ja green care-toimintaa hyödyntävien hyvinvointialan yrittäjien mahdollisuuksia tarjota uusia, monipuolisia palvelutuotteita
- luontolähtöisiin palveluihin liittyvää koulutusta, tutkimusta, kehittämistä ja verkostoitumista.

Hanke vastaa tarpeeseen lisätä osatyökykyisten toimintakykyä ja kehittää uusia hyvinvointialan palvelutuotteita. Hanke myös vahvistaa luontohoivan monialaista osaamista maakunnassa.

Hankkeen keskeisenä toimenpiteenä on kehittää ja tukea luontolähtöisen palvelutuotteen tuotekehitysprosessia maatiloilla tai muilla eläimiä pitävillä hoiva-alan yrityksillä ja kehittää luontolähtöisiä oppimis- ja ohjausympäristöjä. Muut toimenpiteet ovat yrittäjille ja palveluyksiköille tarjottava koulutus, ohjaus ja opintomatkat. Hankkeeseen osallistuvien asiakkaiden toimintakyvyn arviointiin ja toiminnan maaseutuvaikutusten arviointiin kehitetään mittarit ja toteutetaan arviointitutkimukset.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa. Välittömiä hyödynsaajia ovat asiakkaat (vajaakuntoiset, kehitysvammaiset, mielenterveyskuntoutujat, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat, ikäihmiset), hankkeeseen osallistuvat maatilat ja hoiva-alan yritykset työntekijöineen.

Hankkeella edistetään toimintaan osallistuvien asiakkaiden toimintakykyä, toiminnan maaseutuvaikutuksia (tulonmuodostusta, yrittäjien hyvinvointia ja työn mielekkyyttä), toimijaverkoston muodostumista, osaamisen kehittymistä (esimerkiksi asiakastyön osaaminen), innovaatiovaikutuksia (uudet palvelut ja tuotteet) ja aluetaloudellisia vaikutuksia (maaseutuelinkeinojen monipuolistuminen).

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat (mielenterveyskuntoutujat, vajaakuntoiset, kehitysvammaiset, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ja ikäihmiset), joille fyysinen työnteko luontoympäristöissä ja eläinten parissa on mahdollista sekä em. asiakkaita lähettävien tahojen henkilöstö (esim. Vaalijalan Savoset-monipalvelukeskukset Mikkeli ja Pieksämäki, Juvan kunta vanhuspalvelut sekä Kotilo ry. Savonlinna).

Kohderyhmää ovat myös kehittämispilotteina toimivat maatilat, jotka voivat tarjota käsityövaltaisia maatalous- ja/tai puutarhatöitä päivä- ja työtoimintana ja joiden tavoitteena on nykyisen tuotantorakenteen monipuolistaminen sekä maaseudulla toimivat hoiva-alan yritykset ja näiden henkilöstö. Osalla tilanomistajista on hoivaosaamista ja pohjakoulutusta esimerkiksi lähihoitaja-, sairaanhoitaja- ja fysioterapiakoulutuksen myötä (yhteistyösopimukset on liitetty/tullaan liittämään hankehakemuksen liitteiksi).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat, alueen oppilaitokset (erityisesti Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) ja MAMK:n sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, muut kuin hankkeeseen osallistuvat luonto- ja eläinavusteisia palveluita kehittävät hyvinvointialan yritykset ja yksityiset palveluntuottajat sekä niiden asiakkaat.

Välillisiä kohderyhmiä ovat myös ne yhdistykset, yhteisöt, seurat ja maatilat henkilöstöineen, jotka tarjoavat puitteitaan uusiksi kuntouttavan työtoiminnan alustoiksi.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 262 147

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 259 125

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 495

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 361 752

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 53

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukenttä on naisvaltainen. Tämä näkyy myös luontolähtöisten työ- ja päivätoimintakonseptien kehittämisessä. Kohdeyrityksinä olevien maatilojen naiset, joilla jo mahdollisesti on jokin sosiaali- tai terveysalan koulutus, on keskeinen toimijaryhmä, jonka osaamista palvelun tarjoajana hankkeella vahvistetaan. Hankkeella voidaan näin ollen vahvistaa maaseudulla asuvien naisten hyvinvointialan ja yrittäjyysosaamista, tarjota heille mahdollisesti omalta tilalta avautuvia työmahdollisuuksia ja hyödyntää naisten aikaisemmin hankkimaa alan osaamista. Toisaalta maatilalla kehitettävä luontolähtöinen työ- tai päivätoiminta edellyttää kaikkien tilanomistajien (tyypillisesti tilan omistava aviopari) sitoutumista kehittämistyöhön. Tämä tarkoittaa myös tilan miesomistajan sitoutumista kehittämistyöhön. Parhaimmillaan kehittämistyöllä voidaan kannustaa myös tilojen miesomistajia vahvistamaan sosiaali- ja terveysalan asiakastyön osaamista esimerkiksi alan koulutukseen hakeutumalla. Tilanomistajamiesten rooli on merkittävä erityisesti tilalla työskentelevien miesasiakkaiden tukemisessa ja toimimisessa esimerkkinä. Tilalla kehitettävien palvelujen myötä myös miehille avautuu uusi toimintakenttä sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella. Tässä mielessä hanke vastaa tarpeeseen houkutella sosiaali- ja terveysalan tehtäviin nykyistä enemmän myös miehiä. Tilalla työskentelevät asiakkaat ovat sekä miehiä että naisia, kuten laajemminkin työ- ja päivätoiminnan palveluissa. Maatilalla toteutettava työ- ja päivätoiminta tarjoaa toimintamahdollisuuksia molemmille sukupuolille. Tosin kaupungissa, palveluyksiköiden tiloissa sisätöinä toteutuvan työ- ja päivätoiminnan puitteet fyysisen työn tekemiselle voivat olla maatilaympäristöjä rajoittuneimpia, joten maatilat voivat tältä osin tarjota kaupunkiympäristöjä monimuotoisempia ja fyysisempiä työtehtäviä sekä miehille että naisille. Ottaen huomioon, että palveluyksiköissä henkilöstö on naisvaltaista, maatilat voivat tarjota erityisesti miesasiakkaille kontakteja miestilanomistajaan, jolloin vuorovaikutus oman sukupuolen edustajien kanssa monipuolistuu. Tällä voi olla merkitystä työ- ja päivätoimintaan motivoitumiselle, ja sitä kautta kuntouttavan toiminnan tuloksellisuudelle. Nais- ja miesnäkökulman huomioiminen kehittämistyössä: a. naisnäkökulma - Naisten kannustaminen yrittäjyyteen ja luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. - Sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneiden naisten ansaintamahdollisuuksien laajentaminen maaseudulla ja täydennyskouluttautuminen. - Naisasiakkaat tulevat kuulluiksi palveluja kehitettäessä, ja heidän toiveet ja tarpeet huomioidaan kehittämistyössä. b. miesnäkökulma - Hanke avaa myös maatilojen miesomistajille uudenlaisia toiminnan mahdollisuuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kehitettävistä maatila-avusteisista työ- ja päivätoimintapalveluista voi parhaimmillaan löytyä myös miehille uudenlaisia, mielekkäitä ja toiminnallisia työtapoja, joita markkinoimalla ja joista tiedottamalla voidaan kannustaa heitä hakeutumaan alan koulutukseen ja töihin. - Luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen markkinoiminen miehille yhtenä kouluttautumisen ja työllistymisen alueena. - Miesohjaajien kouluttaminen tiloille toimimaan myös miesasiakkaiden kanssa ohjaustyössä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kehittämispilottien kohderyhmien valinnassa on kiinnitetty huomioita sukupuolinäkökulmaan. Useat indikaattorit osoittavat terveyden, hyvinvoinnin ja elinolojen olevan maakunnassa sukupuolittunutta kuvaten miesten huono-osaisuutta naisiin verrattuna. Miesten osuus on naisia suurempi esimerkiksi mielenterveyden häiriöihin saadussa sairaalahoidossa. Lisäksi alkoholikuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien (PYLL) määrä on eteläsavolaisten miesten keskuudessa yli nelinkertainen maakunnassa asuviin naisiin verrattuna. Tunnusluvut vahvistavat osaltaan tarpeen vaikuttaa miesten hyvinvointiin ja terveyteen. Mielenterveys- ja niihin monesti läheisesti yhteydessä olevien päihdepalvelujen kehittäminen on yksi keino kohdentaa kehittämistoimia keskimääräistä heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Kehittämistyössä tulee nojautua sosiaali- ja terveysalan ammattieettisiin periaatteisiin, kuten asiakkaan tukemiseen ja kohtaamiseen yksilönä. Tällöin palvelujen kehittämisessä sukupuolen sijaan ensisijaista on huomioida asiakkaan henkilökohtaiset tarpeet, toimintakyky ja kiinnostuksen kohteet. Maatilalla toteutettavan työ- ja päivätoiminnan yhtenä vahvuutena on tehtävien monipuolisuus, jolloin maatilalla tapahtuva työ- tai päivätoiminta voi vastata mahdollisimman monien asiakkaiden tarpeisiin. Osa töistä voi olla fyysisiä ja enemmän voimaa vaativia, osassa voivat painottua esteettiset kokemukset, kädentaitojen vahvistaminen, eläinten hoito tai pienimuotoisista tehtävistä suoriutuminen. Työtehtäviä ei kehitetä miehille tai naisille, mutta monipuolisuudessaan palvelulla voidaan vastata molempien asiakasryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi fyysisiin töihin maatilat tarjoavat huomattavasti paremmat puitteet kuin sisätiloissa tapahtuva työskentely. Sekä mies- että naisasiakkaiden näkemykset ja toiveet kehitettävistä työtehtävistä otetaan huomioon. Kohderyhmässä laajemminkin ottaen on sekä miehiä että naisia. Naisten osuus korostuu esimerkiksi ikäihmisten päivätoiminnassa, kun taas päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaissa on paljon miehiä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on kehittää kehitysvammaisten, mielenterveyskuntoutujien, kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sekä ikäihmisten palveluja. Palvelutarpeita on ko. asiakasryhmissä molemmilla sukupuolilla, joten kehitettävään työ- ja päivätoimintaan osallistuu sekä miehiä että naisia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 0
Kehittämistyön yhtenä tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien maatilojen toiminnan monipuolistuminen ja tilojen mahdollisuus erikoistua hyvinvointipalvelujen tuottamiseen erityisryhmille. Maaseudulle luotavien palveluinnovaatioiden myötä vahvistetaan paikallista elinkeinorakennetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hankkeen tuotoksena syntyy erityisryhmille suunnattuja päivä- ja työtoiminnan palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 0
Maatiloilla toteutettavalla päivä- ja työtoiminnalla edistetään asiakkaiden hyvinvointia. Heidän sosiaalinen osallisuus vahvistuu, toiminta ylläpitää ja vahvistaa työ- ja toimintakykyä ja hyvinvointia sekä monipuolistaa arkea. Lisäksi luonto- ja eläinavusteinen toiminta aktivoi sekä vahvistaa asiakkaiden vuorovaikutustaitoja ja vastuunkantokykyä. Luontoyhteyttä tietoisesti ja tavoitteellisesti hankkeessa vahvistamalla ja hyödyntämällä voidaan osaltaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja vahvistaa heidän luontosuhdettaan.
Tasa-arvon edistäminen 6 0
Päivä- ja työtoiminta voi parhaimmillaan toimia siltana sosiaalipalveluna tarjottavasta työtoiminnasta muuhun työhön tai koulutukseen, jolloin toiminnalla edistetään vajaatyökykyisten henkilöiden tasa-arvoisia osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 0
Päivä- ja työtoiminta tarjoaa mahdollisuuksia mielekkääseen ja merkitykselliseen tekemiseen, jolloin toiminnalla vahvistetaan erityisryhmien yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen ja yhteisöjen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 2
Kehittämällä maatilojen palvelutoimintaa voidaan välillisesti vaikuttaa myönteisesti maatilojen toimintaedellytyksiin ja tätä kautta ylläpitää elävää maaseutua ja monimuotoisia maaseudun kulttuuriympäristöjä.
Ympäristöosaaminen 0 3
Luonto- ja eläinavusteisen toiminnan kehittämisessä keskeistä on ihmisten luontosuhteen vahvistaminen. Kehittämistyön myötä vahvistuu myös ympäristöosaaminen, kuten erilaisten luontoympäristöjen monimuotoisuuden, hyvinvointivaikutusten sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattavan hyödyntämisen mahdollisuuksien tunnistaminen kehittämistyössä. Maatiloilla toteutuvassa päivä- ja avotyötoiminnassa keskeinen tekijä on oppiminen luonnossa ja luonnosta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteina oli luontolähtöisen päivä- ja työtoiminnan kehittäminen erityisryhmille eteläsavolaisilla maatiloilla ja hoiva-alan yrityksissä, kehittää toimintaan soveltuva asiakkaiden toimintakykyä mittaava mittari sekä tutkia luontolähtöisen toiminnan maaseutuvaikutuksia tila- ja aluetasolla.

Pidemmän aikavälin tavoitteina oli vahvistaa Green Care – osaamista hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, ostamisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä asiakastyössä. Niin ikään hankkeella tavoiteltiin hyvinvointipalvelujen monipuolistumista maakunnassa, luontolähtöisiin palveluihin liittyvän koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja verkostoitumisen rakenteiden vakiinnuttamista sekä parantaa toiminnassa olevien henkilöiden toimintakyvyä ja sosiaalista osallisuutta.

Kolmella maatilalla kehitettiin maatila-avusteisia hoivapalveluja: Lenjuksen tilalla kehitysvammaisten perhehoitoa, Asikaisella kehitysvammaisten työpainotteista päivätoimintaa ja Tuhkulan tilalla mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa. Palvelutuotteet ovat valmiita, palvelukuvaukset ovat olemassa ja tuotteet on hinnoiteltu. Palvelutuotteet ovat tuotannossa ja ne ovat tiloille liiketoimintaa. Lenjuksen maatilalla on lyhytaikaisessa perhehoidossa 4 kehitysvammaista nuorta poikaa ja tilalla suunnitellaan uutta tuotetta; tuetun asumispalvelun tarjoamista kehitysvammaisille. Asikaisen emolehmäkarjatila on jatkanut määräaikaista sopimusta Juvan kunnan kanssa kahden kehitysvammaisen miehen työpainotteisen päivätoiminnan tuottamiseksi ja Asikaisellakin harkitaan uusia palvelutuotteita. Tuhkulan maatilalla on käynyt asiakkaita säännöllisesti Kotilo ry:stä yhden päivän joka toinen viikko reilun vuoden ajan ja toiminta jatkuu.

Senioreiden/mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tuottavissa yksiköissä (Juvakoti, Kuharanta, Onnenhelma) on tehty puutarha- ja pihasuunnitelmia, jotka on osin jo toteutettukin sekä rakennettu kesäkanaloita ja kasvihuoneita sekä aloitettu luontolähtöinen toiminta em. ympäristöissä.

Hankkeessa kehitettiin maatilatoimintaan soveltuva toimintakykymittari. Mittarin pohjana on asiakkaan yhdessä ohjaajan kanssa täytettävä kyselylomake, joka toimii asiakkaan toimintakyvyn seurannan ja arvioinnin tukena. Mittarin avulla voidaan seurata asiakkaan toimintakykyä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia luontolähtöisen työskentelyn aikana.

Kysely hoivamaatalouden kiinnostavuudesta, kasvupotentiaalista, kasvun ehdoista ja esteistä toteutettiin. 44 % kyselyyn vastanneista tiloista oli ainakin jossain määrin kiinnostunut alasta ja maatiloilla on ainakin jossain määrin hoivamaatalouden laajenemispotentiaalia Etelä-Savossa. Laajanemisen resurssina tuli esille olemassaolevat luonto- ja ympäristötekijät ja sekä toimintatilat. Vastaajien parissa tunnistettiin kysyntää ja tarjontaa lisääviä tekijöitä, joskin myös toiminnan rajoitteita. Alalla jo toimivista useimmat aikoivat kasvattaa asiakasmääriä ja kehittää uusia tuotteita; yksikään ei suunnitellut alan yritystoiminnan lopettamista. Maatila-avusteisten palveluiden kehittämisen motiivina korostui halu vaalia elävää maaseutua ja ympäristöä sekä eettinen toiminta yli taloudellisten perusteiden. Tärkeimmäksi kehittämisen edistäjäksi nähtiin käytännön apu yhteistyösuhteiden rakentamisessa palvelujen ostajiin, mutta jäykän byrokratian pelättiin toimivan vastakkaiseen suuntaan.

Luontolähtöisten palveluiden kehittämiseen liittyvän toiminnan rakenteiden vakiinnuttamisessa onnistuttiin koulutuksen osalta. Mikkelin kampus tarjoaa ensimmäisenä Suomessa mahdollisuutta suuntautua sosionomiopinnoissa Green Care -toimintaan. Uudessa opetussuunnitelmassa (1.1.2017 alkaen) luontolähtöisyys on osana sosiaalialan koulutusohjelmaa syventävien opintojen vaiheessa (15 op). Tähän saakka ja jatkossakin kaikille sosiaali- ja terveysalan ryhmille niin Mikkelissä kuin Savonlinnassakin käydään läpi Green Care – toiminnan perusteet joko infoissa tai osana pakollista opintojaksoa. Lisäksi luontolähtöisen toiminnan perusteita ja menetelmiä on ollut tarjolla verkko-opintoina vapaasti valittavina opintoina sekä avoimen amk:n kautta ja kysyntä on ollut suurta. Opiskelijat ovat tehneet Green Care -teemaan liittyviä harjoitteluja (myös ulkomaisia), pro-jektiopintoja ja opinnäytetöitä.

Asiakkaita lähettävien tahojen rekrytointi hankkeeseen on ollut haasteellista. Toisaalta hankkeen loppua kohti kiinnostus hankkeeseen ja hoivamaatalouden kehittämiseen on ollut kovasti nousussa ja maatiloja eri puolelta Suomea on lähestynyt hankehenkilöstöä ja pyytänyt konsultointia palveluidensa kehittämiseen. Toisaalta tämä on varsin luontevaa, sillä tällä hetkellä Etelä-Savo on hoivamaatalouden edelläkävijä Suomessa.

Hanke oli näkyvästi esillä. Mediaosumia kertyi hankkeen aikana radiossa ja lehdistössä lähes 30 kertaa, joista näkyvimmät Maaseudun Tulevaisuudessa ja RAY:n Inhimillisissä Uutisissa. Hankehenkilöstö esiintyi ja tiedotti toiminnasta aktiivisesti esimerkiksi erilaisissa seminaareissa. Hankkeessa tuotettiin 2 videota ja käytännönläheinen opas, jotka toimivat jatkossakin yrittäjien tukena Hoivafarmi-palvelujen kehittämisessä ja markkinoinnissa.

Hanke on herätellyt omalta osaltaan yhteiskunnallista keskustelua hyvästä hoidosta ja hoivasta ja ollut luomassa muutosta. Green Care -ajattelu on lisääntynyt koko Suomessa ja kiinnostusta erityisesti hoivamaataloutta kohtaan on tullut Etelä-Savon ulkopuoleltakin.