Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20187

Hankkeen nimi: Koordinaatio - Työvoimapoliittiset toimet Pohjois-Pohjanmaalla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: Veteraanikatu 1

Puhelinnumero: 0205038000

Postinumero: 90130

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOSKELA TUOMAS

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.koskela(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 038 506

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sekä 1.1.2016 alkaen Vaalan kunnan alueella. Mikäli ESR:n osarahoittama alueellinen toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluonteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapalveluita ovat: työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki.

Hankkeen tavoitteena on myös tukea yhteistyötä ja synergiaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusen yhteisellä suuralueella ja hahmottaa työvoimapalveluiden kokonaisuutta yhteistyössä suuralueen ELY-keskusten ja TE- toimistojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä suuralueen eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamisessa.

Rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työvoiman saatavuuteen.

Hankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat: koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta, yhteistyö kehittämishankkeen, kouluttajien sekä TE-toimiston kanssa sekä yhteistyö ja yhteensovitus kansallisen hankinnan (työvoimakoulutus ja valmennukset) kanssa.

Hankkeen tulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluiden tuloksena vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, työvoiman saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt).

Jokaisessa rinnakkaishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle työvoimapalveluita kohdennetaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmälle palveluita tarjoavat tahot ja työnantajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 288 850

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 265 516

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 516

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Oulun, Ylivieskan, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Tyrnävä, Alavieska, Kärsämäki, Ii, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Ylivieska, Pyhäjärvi, Kempele, Kalajoki, Oulu, Oulainen, Muhos, Raahe, Siikalatva, Lumijoki, Taivalkoski, Merijärvi, Hailuoto, Utajärvi, Liminka, Nivala, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki, Haapajärvi, Vaala, Kuusamo, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Analyysit eri toimialojen sukupuolipainotuksesta saadaan tilastokeskuksen ja työnhakijoiden osalta työnvälitystilastojen avulla. Rinnakkaishankkeiden osalta voidaan sukupuolisidonnaisuutta verrata valtakunnallisiin tilastoihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeesssa vaikutetaan segragaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Koska koordinointihanke toimii tiiviissä yhteistyössä rinnakkaishakkeiden ja niiden kehittämishankkeiden sekä TE-toimiston kanssa, voidaan hankkeen toimissa havaitut hyvät käytännöt sukupuolinäkökulmasta valtavirtaistaa kansalliseen työvoimapalvelujen hankintaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Päätavoite on työllisyyden lisääminen, jossa sukupuolisidonnaiset ammatit ovat osana mutta eivät päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 3
Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Myös hankinnan perusteisiin päästään vaikuttamaan tässä suhteessa jatkossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 2
Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Työllistämishankkeet voivat kohdentua luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan ennallistamiseen tai kestävään kehittämiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 3
Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Hankkeella vaikutetaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Työllisyyshankkeiden kohdentaminen haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymistä ja yhdenvertaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Hyödynnetään sähköisiä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta).
Liikkuminen ja logistiikka 1 1
Työllisyyden parantuminen ja työttömien osaamisen edistäminen lisää alueellista liikkuvuutta ja julkisten liikenneyhteyksien kehittymistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Hankkeessa vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työvoiman saatavuuteen. Kansalaisten työllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta.
Tasa-arvon edistäminen 4 6
Hankkeessa vaikutetaan segregaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Hankkeella vaikutetaan välillisesti myös tasa-arvoa edistäviin asenteisiin. Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paraneminen edistää yhteiskunnallista kulttuurista tasavertaisuutta. Tähän hanke vaikuttaa vahvasti, koska tuemme kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen työllistämistoimien avulla.
Kulttuuriympäristö 2 4
Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta ei vain työelämässä mutta myös kansalaistoiminnassa.
Ympäristöosaaminen 3 4
Ympäristön huomioiminen toiminnassa ja koulutuksissa ja tehtävien hoitamisessa saadaan myös hankinnan perusteisiin jatkossa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-