|
|
|
Hankekoodi: S20187
Hankkeen nimi: Koordinaatio - Työvoimapoliittiset toimet Pohjois-Pohjanmaalla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: ELY-keskusten sekä TE-toimistojen KEHA-keskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 2296962-1
Jakeluosoite: Veteraanikatu 1
Puhelinnumero: 0205038000
Postinumero: 90130
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KOSKELA TUOMAS
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuomas.koskela(at)ely-keskus.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295 038 506
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella sekä 1.1.2016 alkaen Vaalan kunnan alueella. Mikäli ESR:n osarahoittama alueellinen toimintaan sisältyvä kehittämishanke edellyttää käytettäväksi työvoimapalveluita, hanke perustaa kehittämishankkeen yhteyteen teknisluonteisen rinnakkaishankkeen, jonka kautta hanke hallinnoi työvoimapalveluihin käytettäviä ESR-varoja. ESR-toiminnassa tukikelpoisia työvoimapalveluita ovat: työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki.
Hankkeen tavoitteena on myös tukea yhteistyötä ja synergiaa Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskusen yhteisellä suuralueella ja hahmottaa työvoimapalveluiden kokonaisuutta yhteistyössä suuralueen ELY-keskusten ja TE- toimistojen kanssa. Hankkeen tavoitteena on myös tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä suuralueen eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamisessa.
Rinnakkaishankkeiden tavoitteena on työvoimapalveluihin osallistuvien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen ja myötävaikuttaminen kohderyhmän työllistymiseen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäisemiseen ja työvoiman saatavuuteen.
Hankkeen hallinnollisten tehtävien lisäksi keskeisiä työvoimapalveluihin liittyviä toimenpiteitä ovat: koulutuksien ja valmennuksien suunnittelu ja hankinta, yhteistyö kehittämishankkeen, kouluttajien sekä TE-toimiston kanssa sekä yhteistyö ja yhteensovitus kansallisen hankinnan (työvoimakoulutus ja valmennukset) kanssa.
Hankkeen tulokset syntyvät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluiden tuloksena vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, työvoiman saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä edistetään ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.
Työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja etniset vähemmistöt).
Jokaisessa rinnakkaishankkeessa on tarkemmin määritelty kohderyhmä, jolle työvoimapalveluita kohdennetaan.
Kohderyhmälle palveluita tarjoavat tahot ja työnantajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 400
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 333 706
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 400
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 333 706
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan
Kunnat: Reisjärvi, Ii, Siikalatva, Alavieska, Hailuoto, Merijärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Kärsämäki, Muhos, Ylivieska, Tyrnävä, Kempele, Oulainen, Utajärvi, Sievi, Pyhäjärvi, Lumijoki, Raahe, Siikajoki, Oulu, Haapajärvi, Vaala, Pyhäntä, Nivala, Liminka, Kuusamo, Pudasjärvi, Haapavesi, Pyhäjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 3 |
| Lisätään sähköisten palveluiden käyttöä hankinnoissa ja tapaamisissa. Myös hankinnan perusteisiin päästään vaikuttamaan tässä suhteessa jatkossa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Matkustamisessa suositaan junaa lentokoneiden sijaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Työllistämishankkeet voivat kohdentua luonnonsuojelualueilla tapahtuvaan ennallistamiseen tai kestävään kehittämiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Vähennetään esitteiden ja muiden materiaalien määrää ja siirrytään sähköisiin palveluihin ja vuorovaikutukseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Kaikessa materiaalihankinnassa priorisoidaan uusiutuvat materiaalit. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeella vaikutetaan osaavan työvoiman saatavuuteen. Työllisyyshankkeiden kohdentaminen haasteellisessa työmarkkinatilanteessa oleviin henkilöihin lisää sosiaalisesti kestävän yhteisön kehittymistä ja yhdenvertaisuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Hyödynnetään sähköisiä palveluita jatkossa entistä enemmän (mm. sähköinen kilpailutusalusta). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Työllisyyden parantuminen ja työttömien osaamisen edistäminen lisää alueellista liikkuvuutta ja julkisten liikenneyhteyksien kehittymistä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Hankkeessa vaikutetaan työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen, rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen ja työvoiman saatavuuteen. Kansalaisten työllistymisen tukeminen lisää heidän ja heidän perheidensä hyvinvointia ja turvallisuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 6 |
| Hankkeessa vaikutetaan segregaation vähenemiseen koulutus- ja työmarkkinoilla. Hankkeella vaikutetaan välillisesti myös tasa-arvoa edistäviin asenteisiin. Miesten ja naisten tasa-arvo on sisäänkirjoitettu jo työllistämiseen liittyvissä ohjeistuksissa, jota levitetään myös hanketoimintaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 8 |
| Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paraneminen edistää yhteiskunnallista kulttuurista tasavertaisuutta. Tähän hanke vaikuttaa vahvasti, koska tuemme kansalaisia aktiiviseen toimijuuteen työllistämistoimien avulla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 4 |
| Työllistämistoimet voivat kohdentua myös kulttuurin ja luovien alojen toimialan tehtäviin, jotka puolestaan tukevat aktiivista toimijuutta ei vain työelämässä mutta myös kansalaistoiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Ympäristön huomioiminen toiminnassa ja koulutuksissa ja tehtävien hoitamisessa saadaan myös hankinnan perusteisiin jatkossa. | ||
Hanke perustettiin hallinnoimaan ESR-kehittämishankkeille myönnettyjä työvoimapalveluihin (työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki) käytettäviä ESR-määrärahoja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Hankkeen tavoitteena oli tukea alueella yhteistyötä sekä hahmottaa työvoimapalveluiden kokonaisuutta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hankeen tehtävä oli tukea verkostojen muodostumista ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä työllisyyden hoitamisessa.
Hankkeessa koordinoitiin vuosien 2015–2020 aikana yhteensä 35:ttä ESR-kehittämishanketta. Hankkeiden asiakkaille järjestettiin noin 100 erilaista työvoimakoulutus- ja valmennusryhmää. Valmennuspalveluita toteutettiin seitsemällä ja työvoimakoulutuksia yhdeksällä eri paikkakunnalla. Rinnakkaishankkeiden tarjoamiin palveluihin osallistui kaikkiaan 1539 asiakasta.
Valmennuspalveluina hankittiin mm. ICT- ja metallialalle suunnattuja uravalmennuksia, sähköiseen työnhakuun painottuvia työnhakuvalmennuksia sekä uravalmennuksia maahanmuuttajille ja osatyökykyisille asiakkaille. Valmennuspalveluiden sidonta-aste oli 71,5 %. Työvoimakoulutuksia hankittiin runsaasti rakennus- ja palvelualoille ja työvoimakoulutusmäärärahan lopullinen sidonta-aste oli 89,5 %. Rinnakkaishankkeiden kautta myönnettyä palkkatukea käytti lähes 800 asiakasta. Palkkatukimäärärahaa myönnettiin 33 hankkeelle yhteensä 7 445 500 € ja palkkatukimäärärahojen sidonta-aste oli 79 %.
Hankkeen tulokset syntyivät rinnakkaishankkeissa toteutettavien työvoimapalveluiden vaikuttavuuden kautta. Rinnakkaishankkeiden työvoimapalveluiden tuloksena vaikutettiin työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen paranemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Lisäksi vaikutettiin rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen, työvoiman saatavuuteen, segregaation vähenemiseen työ- ja koulutusmarkkinoilla sekä edistettiin ammatillista ja alueellista liikkuvuutta.