Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20190

Hankkeen nimi: Kunteko 2020 - Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Suomen Kuntaliitto ry

Organisaatiotyyppi: Työmarkkinajärjestö

Y-tunnus: 0926151-4

Jakeluosoite: KT Kuntatyönantajat/Kunteko, Toinen linja 14

Puhelinnumero: 09 771 2025

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.kt.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaanu Anna-Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmapäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna-mari.jaanu(at)kt.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 572 4620

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kunta-ala Suomessa elää parhaillaan keskellä historiallisen suuria muutoksia. Kuntarakenne uudistuu, kuntalakia, valtionosuusjärjestelmää ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennetta uudistetaan. Samanaikaisesti on pystyttävä vastaamaan julkistalouden kestävyyden ja väestön ikääntymisen haasteisiin. Siihen tarvitaan Euroopan parhaita kuntatyöpaikkoja ja tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun pitkäjänteistä kehittämistä. Työelämän kehittäminen on tapa rakentaa tulevaisuuden kuntatyöyhteisöjä.


Kunta-alan työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020 on suomalaisia kuntatyöpaikkoja varten valmisteltu mittava kehittämisohjelma. Se tarjoaa kuntien työelämän kehittämis- ja tuloksellisuustyön tueksi tuloksellisuustyöverkoston, oppimisverkostoja, kehittämisverkostoja, sisäisten kehittäjien koulutusta, kehittämistyön tukea ja sparrausta, vaikuttavien käytäntöjen hyödyntämistä sekä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Kehittämisen lähtökohtana on kunkin kuntaorganisaation tai yksikön omat kehitystarpeet. Tavoitteena on, että ohjelma jatkuu vuoteen 2020.


Hankkeella tehdään näkyväksi kuntakentällä tehty kehitystyö, levitetään vaikuttavia käytäntöjä, parannetaan kehittämisosaamista kuntakentässä, käynnistetään uutta kehittämistoimintaa kuntatyöpaikoilla, syvennetään oppimista kuntakentästä nousevien teemojen ympärillä ja tuotetaan kunta-alalle läpimurtoinnovaatioita työelämään.

Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan EU-rahoitukseen liittyvät horisontaaliset tavoitteet eli sukupuolten tasa-arvo ja kestävä kehitys. Toimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan sitä, onko sukupuolinäkökulma tai kestävän kehityksen eri osa-alueet merkityksellisiä toimenpiteen kannalta. Mikäli merkitystä on, asia huomioidaan toimenpiteen sisällössä. Esimerkiksi kehittämisverkostoissa osallistujia kannustetaan huomioimaan tasa-arvonäkökulma ja kehittämisen sukupuolivaikutukset. Lisäksi kestävän kehityksen teemojen ympärille suunnitellaan oppimisverkostoja, liittyen esimerkiksi kestävään kehitykseen tai moninaisuuden johtamiseen. Vaikuttavien käytäntöjen keräämisessä, arvioinneissa ja levittämisessä otetaan huomioon molemmat horisontaaliset periaatteet, samoin kuin muissa ohjelman aikana toteutetuissa arvioinneissa.

Tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun määrätietoisella ja pitkäjänteisellä kehittämisellä parannetaan kuntalaisen palveluja ja niiden vaikuttavuutta, edistetään henkilöstön hyvinvointia ja mahdollisuuksia pidempiin työuriin ja parannetaan toiminnan taloudellisuutta. Ohjelman onnistumista mitataan sillä, miten hyvin kuntatyöpaikat onnistuvat tässä ja kykenevät myös jatkossa uudistamaan ja kehittämään toimintaansa. Ohjelmalla edistetään kestävää työelämää.


Suomalaisessa työmarkkinakentässä Kunteko on uudenlainen tapa toimia. Ohjelman toteuttavat yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ry ja Kunta-alan unioni. Toimialajärjestöjen vahvuus on, että ne tavoittavat kattavasti koko suomalaisen kuntakentän, kunnat, kuntayhtymät, kuntakonsernit ja niiden eri toiminnot, tulosyksiköt ja henkilöstön.


Suomella ja kunta-alalla on pitkät perinteet työelämän yhteistoiminnallisesta kehittämisestä. Kunteko 2020 -ohjelma eroaa aiemmista hankkeista mittakaavansa ja tavoitellun vaikuttavuutensa kautta. Sen kohderyhmänä on koko kuntakenttä. Vuonna 2013 noin viidesosa kaikista palkansaajista, yhteensä 432 000 työskenteli kunta-alalla. Kuntia oli Suomessa 320 ja kuntayhtymiä 134.


Kunteko 2020:n avulla pyritään varmistamaan, että suurten talous- ja muutospaineiden keskellä ponnisteleva kunta-ala saadaan kansallisen työelämän kehittämisstrategian toteutuksen piiriin ja toisaalta osalliseksi siihen liittyvää ESR-rakennerahastotoimintaa ohjelmakaudella 2014 - 2020.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kunta-ala ja sen henkilöstö Suomessa.

Kehittämisen kohteena voi olla esimerkiksi koko kunta tai kuntayhtymä, tai niiden yksittäinen toiminto, tulosyksikkö tai työyhteisö. Myös kuntaomisteiset yhtiöt voivat osallistua ohjelman toimenpiteisiin. Tavoitteena on, että ohjelmaan osallistuu vuosina 2015-2017 mukaan yhteensä noin 210 kunta-alan organisaatiota.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntalaiset, kuntapalveluiden käyttäjät ja alueella toimivat yritykset sekä kolmannen sektorin organisaatiot.

Muut työelämätoimijat, esimerkiksi toimintalinjan muut hankkeet sekä muut suomalaiset työmarkkinaosapuolet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 850 126

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 842 722

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 920 925

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 883 184

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1920

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Kunta-ala on naisvaltainen. Henkilöstöstä 79 % oli naisia ja 21 % miehiä vuonna 2013. Karkeasti ikäryhmittäin tarkasteltuna tässä ei ole juuri eroja. Tasa-arvonäkökulmasta tärkeää on, että iso ja naisvaltainen kunta-ala saadaan työelämän kehittämisstrategian toteutuksen piiriin. Ohjelma voi onnistuessaan luoda edellytyksiä myös naisvaltaisen alan palkkojen nousulle, kun esimerkiksi tehtävien vaativuus ja sen perusteella maksettava palkka nousee tai työpaikoilla maksetaan nykyistä enemmän tulosperusteisia lisiä. Naisten ja miesten osuus sopimusaloittain lokakuu 2013 Sopimusala Naisia % Miehiä % KVTES 89,2 10,8 Opetusala 69,3 30,7 Tekniset 20,5 79,5 Lääkärit 63,1 36,9 Muut 41,8 58,2 Tuntipalkkaiset 14,0 86,0 Niin sanotuista tasa-ammateissa, joissa työskentelee kutakuinkin yhtä paljon miehiä ja naisia, työskentelee vain 7,7 % kunta-alan henkilöstöstä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Kunteko-kehittämisverkostojen osallistujaorganisaatioita ja jäseniä kannustetaan ottamaan kehittämistyössään huomioon tasa-arvonäkökulma ja kehittämisen sukupuolivaikutukset. Ohjelman toimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan, onko sukupuolinäkökulma niiden kannalta merkityksellinen ja tarvitseeko se ottaa erityisesti huomioon esimerkiksi ohjeistuksessa. Ohjelmaa arvioidaan sukupuolinäkökulmasta (suvaus) myös arviointitutkimusten yhteydessä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole. Työmarkkinaosapuolet ovat jo ennestään mukana useissa hankkeissa, joiden päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 6
Kunnan perustehtävä on edistää kestävää kehitystä alueellaan: Kuntalain 1§: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi 1§: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden paraneminen parantaa välillisesti esimerkiksi luonnonvarojen käytön kestävyyttä. Kunteko käynnistää erikseen kestävän kehityksen oppimisverkoston, jossa työyhteisöt voivat tarkastella toimintansa kestävyyttä. Tällä pyritään välittömään myönteiseen vaikutukseen kestävässä kehityksessä. Oppimisverkoston tuloksista kerrotaan myös oppimisverkostoa laajemmin. Kestävän kehityksen alueelta kerätään myös vaikuttavia käytäntöjä, joita muut työpaikat voivat hyödyntää.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 6
Ks. edellä Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että kunnat ovat valtavia energian kuluttajia mutta myös tuottajia Suomessa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 4
Ks. edellä
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 6
Ks. edellä
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Ks. edellä
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Ks. edellä. Ohjelman ydin on julkisen talouden kestävyysvajeen kurominen tuottavuutta lisäämällä. Kestävän kehityksen oppimisverkostossa kootaan ja ylläpidetään myös Top 10 -vaikuttavien käytäntöjen listaa eri näkökulmista omilla ja muilla työpaikoilla käytettäväksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 6
Ks. edellä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 8
Ks. edellä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 6
Ks. edellä Kysymys on myös keskeisestä tuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisen keinosta, esimerkiksi kun puhutaan digitalisaation soveltamisesta terveyspalveluihin ja hallintopalveluihin. Kerätään ja levitetään tähän liittyviä vaikuttavia käytäntöjä. Myös omassa toiminnassaan Kunteko edistää aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä.
Liikkuminen ja logistiikka 6 4
Ks. edellä Kuntapalveluiden saatavuuden (lähipalvelut eri muodoissaan) ja logistiikan parantaminen (esimerkiksi kotipalveluissa) ovat merkittäviä tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantamisen keinoja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Tuottavuuden, tuloksellisuuden, työelämän laadun ja työhyvinvoinnin parantuminen kuntatyöpaikoilla on Kuntekon ydin ja sitä pyritään edistämään kaikilla hankkeen toimenpiteillä. Kuntekolla vaikutetaan olennaisesti suomalaisen työelämän parantumiseen. Tuloksellisuutta mitattaessa ohjelmassa noudatetaan muun muassa hallitusohjelman tavoitteiden mukaista kestävän kuntatuottavuuden ja -tuloksellisuuden mittaristoa, joka kattaa vaikuttavuuden, tuottavuuden, palvelun laadun ja työelämän laadun. Kunteko tarjoaa keinoja ja tukea näiden tavoitteiden saavuttamiseksi käytännössä.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Tasa-arvonäkökulmasta tärkeää on, että kunta-ala saadaan työelämän kehittämisen piiriin. Ohjelmaa myös arvioidaan sukupuoli- ja ikänäkökulmasta arviointitutkimusten yhteydessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 8
Yhdenvertaisuus on kuntatyössä keskeinen palvelujen järjestämiseen, tuottamiseen, jakamiseen ja laatuun liittyvä tavoite. Se paranee, kun kuntatyön tuloksellisuus paranee. Yhdenvertaisuus on tärkeä tavoite myös kuntatyöyhteisöille. Hyvin toimivassa yhteisössä erilaisuus on voimavara. Yhteistoiminnallinen kehittäminen edistää yhdenvertaisuuden näkökulmasta työyhteisöjen toimivuutta. Moninaisuuden johtamisen oppimisverkostossa käsitellään konkreettisesti erilaisuuteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Ohjelma kannustaa ratkaisuihin, joilla kaikkien työyhteisöjen jäsenten osaaminen ja yksilölliset ominaisuudet saadaan käyttöön. Oikeudenmukaisuuden kokemus on tärkeä työelämän laatuun liittyvä tavoite, johon pyritään yhdenvertaisella kohtelulla.
Kulttuuriympäristö 1 6
Moni tämän tavoitteen kohdalla lueteltu seikka kuuluu kuntien tehtäviin. Tuloksellisuustyö parantaa välillisesti kulttuuriympäristöä. Kuntekolla ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 2 4
Ks. kestävän kehityksen vastaukset edellä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Kunteko-ohjelman tavoitteena oli tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen kunta-alalla. Ohjelman läpileikkaavana periaatteena oli yhteistoiminnallinen kehittäminen eli se, että kehittämistyötä tehdään johdon ja henkilöstön yhteistyönä. Ohjelma tarjosi kuntaorganisaatioille asiantuntija-apua, sparrausta ja neuvontaa, sisäisten kehittäjien koulutuksia sekä mahdollisuuden osallistua oppimis- ja kehittämisverkostoihin. Lisäksi ohjelmalla oli internetsivut ja käytössä monipuoliset viestintäkanavat. Internetsivuilla on Tekojen Tori, jonka kautta onnistuneita käytäntöjä ja vaikuttavan kuntatyön esimerkkejä tehdään näkyväksi.

Ohjelman suunnittelun viitekehyksenä oli kansallinen työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Strategiassa luodaan tulevaisuuden työpaikkoja seuraavien teemojen avulla: Innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, osaava työvoima sekä työhyvinvointi ja terveys. Näitä teemoja edistettiin kaikissa Kuntekon toimenpiteissä.

Kunteko oli uudenlainen tapa toimia suomalaisessa työmarkkinakentässä. Ohjelman toteuttivat yhteistyössä KT Kuntatyönantajat, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo ry ja Kunta-alan unioni (nykyinen Julkisen alan unioni). Toiminnan vahvuutena oli KT:n ja järjestöjen monipuoliset yhteydet kuntakenttään. Kunteko-ohjelmaa toimeenpani kolmihenkinen hanketiimi. Sen lisäksi ohjelman toteutuksessa olivat mukana KT:n ja pääsopijajärjestöjen asiantuntijoista koostuva valmisteluryhmä, ohjelmaryhmä ja viestintäryhmä. Kuntaorganisaatioiden ja tutkijoiden edustajista muodostunut neuvonantajisto tuki ohjelman toteuttamista ja kokoontui neljä kertaa.

Kuntekon tavoitteet olivat:
• Tehdä näkyväksi kunta-alan kehittämistyö
• Levittää vaikuttavia työelämän kehittämisen käytäntöjä ja kiinnostavia ratkaisuja
• Parantaa kehittämisosaamista
• Käynnistää ja tukea uutta kehittämistoimintaa
• Syventää oppimista kuntakentästä nousevista teemoista
• Tuottaa kunta-alalle työelämän läpimurtoinnovaatioita

Tavoitteet saavutettiin hyvin. Kuntekon ulkoisen arvioinnin (Tempo Economics 2017) mukaan Kuntekon toteutus oli suurilta osin onnistunutta ja ohjelmassa edettiin käytettävissä oleviin resursseihin nähden varsin hyvin suunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa todettiin, että ohjelmalla oli vähintään jonkinasteisia vaikutuksia kuntaorganisaatioissa suhteessa ohjelman tavoitteisiin. Työelämän kehittämisen hyvien käytäntöjen levittämisessä ja kehittämistyön ja ajankohtaisten teemojen näkyvyyden edistämisessä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Ohjelmalla vaikutettiin uuden kehittämistyön käynnistymiseen ja aktivoitiin yhteistoiminnallista kehittämistä. Oppimisen syventämiseen sekä kunta-alan työelämän läpimurtoinnovaatioiden tuottamiseen oli myös vaikutettu, mutta niiden suhteen vaikutukset eivät olleet muihin tavoitealueisiin verrattuna yhtä vahvoja.

Arvioinnin mukaan ohjelmassa tulisi jatkossa rohkeammin tuoda esille nk. läpimurtoinnovaatioista. Läpimurtoinnovaationa voitaisiin pitää esimerkiksi Tekojen toria monitoimialasaine kuntatyön kehittämistä näkyväksi tekevänä portaalina. Myös parhaita ja tuloksellisia kehittämisesimerkkejä voisi nostaa yhä enemmän esille.

Kunteko-ohjelman viestintä oli laajamittaista ja hyödynnetyt viestintäkanavat olivat toimivia. Kanavat olivat moninaiset: internetsivut, uutiskirje, sosiaalinen media ja erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet. Lisäksi tuotettiin artikkeleita ja tehtiin työelämän kehittämisestä kunta-alalla kertova digitaalinen julkaisu Tekoja ja tekijöitä. Tekojen Torille saatiin 238 kehittämistekoa eri puolelta Suomea, lisäksi kiinnostavia ratkaisuja eri toimialoilta ja teemoista julkaistiin yli 50.

Ohjelman viestinnässä esiteltiin useita hyviä esimerkkejä johdon ja henkilöstön yhteistyössä toteuttamasta kehittämistyöstä. Esimerkkejä on runsaasti. Esimerkiksi Kemin kaupunki hyödynsi Kuntekon sisäisten kehittäjien koulutusta ja sparrausta edistäessään laajaa Viisas Kemi -ohjelmaa. Kemissä syntyi kymmeniä kehittämishankkeita henkilöstölähtöisellä kehittämisellä. Varkauden kaupungissa oli sisäisten kehittäjien koulutus ja Kuntekon sparrausta hyödynnettiin eri toimialoilla. Tavoitteena oli edistää kaupungin yhteistä, 100 tekoa varkautelaisten hyväksi, kampanjaa. Kampanja ja työyksiköissä tehty kehittämistyö on tuottanut useita kehittämistarinoita Kuntekon Tekojen torille kaikkien hyödynnettäväksi.

Kunteko oli mukana myös toimialakohtaisessa kehittämisessä. Esimerkiksi Jämsän kaupungin liikelaitoksessa (ateria-, puhdistus- ja tekstiilipalvelut) innostettiin henkilöstöä ja esimiehiä kehittämään omaa työtään Kuntekon sisäisten kehittäjien koulutuksella. Koulutuksen aikana syntyi monia oivalluksia, esimerkiksi siitä miten digitaalisia välineitä voi hyödyntää omassa työssä ja miten omaa työtä kehittämällä voidaan olla mukana luomassa tulevaisuuden kuntatyöpaikkoja. Kehittäminen jatkui koulutuksen jälkeen. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä oli mukana Kuntekon Lean-oppimisverkostossa, jossa tavoitteena oli kehittää valittua prosessia henkilöstön ja johdon yhteistyönä. Suupohjassa kehitettiin laskutusprosessia. Mukana ollut työyhteisö innostui kehittämisestä, levitti ideaa organisaatiossa ja teki videon kehittämistyöstään. Laukaan kunnassa puolestaan vanhuspalvelujen henkilöstö pohti sisäisten kehittäjien koulutuksessa omaa työtään, työn tulevaisuutta ja parempaa asiakaspalvelua. Tavoitteena oli myös innostaa henkilöstö tekemään kehittämisen nopeita kokeiluja. Ammatillisen koulutuksen puolella esimerkiksi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä hyödynsi Kuntekon sparrausta kun haluttiin osallistaa koko henkilöstö (700 henkilöä) pohtimaan oppilaitoksen tulevaisuutta.

Ohjelman palveluista saatu palaute oli lähes poikkeuksetta erinomaista. Sparraus ja sisäisten kehittäjien koulutus olivat suosittuja ja arvioinnin mukaan ohjelman parhaita palveluja. Sen sijaan kehittämisverkostot, joita oli tarkoitus luoda kuntaorganisaatioiden toiveiden pohjalta ja koordinoida kilpailutettujen asiantuntijoiden johdolla, osoittautuvat haasteellisiksi tavaksi toimia ja kehittää kuntatyötä. Vain muutama yli kymmenestä perustetusta teema- tai toimialakohtaisesta kehittämisverkostosta jäi elämään sen jälkeen, kun ohjelman tuki verkostoston kokoamiselle päättyi. Kuntaorganisaatioita ei saatu sitoutettua verkoston jatkoon, aina ei myöskään löydetty yhteistä tavoitetta jatkotyölle.

Oppimisverkojen osalta Kuntekon verkostoissa onnistuttiin paremmin: esimerkiksi Lean-oppimisverkostoon ja Ikäjohtamisen-verkostoon saatiin mukavasti osallistujia ja verkostot koettiin hyödyllisiksi ja omaa kehittämistyötä edistäviksi. Myös henkilöstölähtöisen tuloksellisuuden pilottiverkosto onnistui ja siitä saatu palaute oli erinomaista. Näitä esimerkkejä on tuotu esiin Kuntekon internetsivuilla ja uutiskirjeissä.

Määrälliset tavoitteet ylittyivät: ohjelman eri palveluissa ja toimenpiteissä oli mukana osallistujia yhteensä 187 kuntaorganisaatiosta. Osallistujia sparrauksessa ja sisäisten kehittäjien koulutuksissa oli 2824. He toimivat työyhteisöjensä edustajina. Osallistujista 75,5 % oli naisia. Osallistujien koulutustaso oli varsin korkea, kuten kunta-alalla yleensäkin: noin 65 prosentilla oli alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Vain kahdella prosentilla osallistujista oli pelkästään perusasteen tutkinto. Yli neljäsosa osallistujista toimi opetusalalla (26,8%), terveydenhuollossa ja hoivapalveluissa puolestaan yli viidesosa (21,2%). Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöitä oli noin 7,4 % ja muita työntekijöitä noin 8 prosenttia. Ikäjakauma oli seuraava: yli 54-vuotiaita oli kaikista osallistujista lähes kolmannes, kun alle 30-vuotiaita oli vain kuusi prosenttia.

Ulkoisessa arvioinnissa todettiin ohjelman lisäarvona:
• Parantanut kehittämistyön kannalta tarpeellisen tiedon saatavuutta ja näkyvyyttä
• Lisännyt työelämän kehittämisen painoarvoa ja ymmärrystä sen merkityksestä ja tärkeydestä
• Lisännyt kunta-alalla kehittämishenkeä ja myös suunnannut sitä
• Ohjelman erityislaatuisuus: Parantanut yhteistä näkemystä työnantaja- ja työntekijäosapuolten välillä kehittämisen suunnasta.

Myös jatkokehitettävää löytyi. Kehittämissuositukset on huomioitu jatkohakemuksessa. Arvioinnin mukaan kehittämiskohteita olivat:
• Ohjelman palveluiden markkinointi ja kuntien (ja tulevien maakuntien) aktivoiminen kehittämistyöhön
• Prosessien kehittäminen
• Verkosto-osion kehittäminen
• Ohjelman sisältöjen kehittäminen
• Kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen kuntaorganisaatioissa ohjelman jälkeen

Ohjelmalle haettiin jatkoa vuosille 2018-2020 ja jatkorahoitus saatiin.