Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20194

Hankkeen nimi: Rakentamistekniikan erilliskoulutus RAKSA 2

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 30.4.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Puhelinnumero: 0294 480 000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi/yliopisto

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LIEDES HANNU TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannu.liedes(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358-40-1801488

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen teknillinen yliopisto, 2286106-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oulun yliopiston rakentamistekniikan osaston lakkauttaminen johti valtakunnalliseen pulaan rakennustekniikan diplomi-insinööreistä. Oulun seudulla jää lähivuosina eläkkeelle n. 600 alan ammattilaista. Pohjois- Suomessa rakennusalan diplomi-insinöörien tarve on ollut vuositasolla noin neljäkymmentä ja se kasvaa lähivuosina käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien seurauksena mm. vahvistuvalla kaivosalalla ja ydinvoimalarakentamisessa. Lisäksi rakennusala elää monien muutosten aikaa, minkä seurauksena koulutus- ja tutkimustoimintaa tulee kehittää jatkuvasti. Oulun yliopistossa tehtyjen selvitysten mukaan opiskelijat jäävät valmistuttuaan töihin seudulle, missä ovat opiskelleet. Näin ollen muilta korkeakoulupaikkakunnilta Etelä-Suomesta ei ole helposti saatavissa alalla tarvittavaa työvoimaa.

Oulun alueella meneillään oleva elinkeinoelämän rakennemuutos on johtanut satojen työsuhteiden päättymiseen, minkä seurauksena Oulu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen paikkakunnaksi. Hankkeessa toteutettava koulutus edesauttaa osallistujien työllistymistä hankkeen vaikutusalueella. Koulutettavat saavat viimeisimpään tutkimustietoon perustuvan opetuksen ja koulutuksen. Yliopistojen yhteistyön syventäminen ja mahdolliset uudet yhteiset tutkimus- ja kehityshankkeet ja niiden tulokset ovat opiskelijoiden ja sitä kautta yritysten saatavilla. Hanke vastaa Oulun seudun strategiassa 2007 - 2015 esitettyyn koulutusjärjestelmän kehittämis- ja kohdentamishaasteeseen, jossa asiantuntijoiden osaaminen varmistetaan ja tuotetaan kysyntää vastaavaa sekä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän muutoksiin reagoivaa koulutusta.

Rakennusalan diplomi-insinööreillä on 2000-luvun alkupuolella ollut erinomainen työllisyystilanne. Rakennustekniikka kehittyy muun teknologian tavoin nopeasti. Uudenlaiset rakennusmateriaalit, rakentamisen teollistuminen sekä tietoteknisten ratkaisujen kehittyminen tuovat rakennusalalle jatkuvasti uusia, positiivisia haasteita. Myös yhdyskuntien perusrakenteiden ylläpito sekä kasvava rakennuskanta työllistävät alaa ja tarjoavat diplomi-insinööreille monipuolisia tehtäviä. Yrityselämän toiveiden mukaisesti tässä hankkeessa toteutettavan rakennustekniikan DI-koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdoksi valittiin Rakennustuotanto sivuaineena Infrarakentaminen.

Projektissa suunnitellaan ja toteutetaan diplomi-insinöörin tutkintoon tähtäävät rakennustekniikan opintojen teoriaopintojen opintojaksot ja DI-työt. Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat muiden kuin rakennusalojen DI-tutkinnon suorittaneet ammattilaiset. Sisäänotto on 30 opiskelijaa.

Tampereen teknillinen yliopisto vastaa opiskelijavalinnasta,opintojen sisällöstä ja opiskelijat saavat TTY:n opiskelijastatuksen ja TTY myöntää DI-tutkinnot. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat Oulun yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdessä. Opinnot järjestetään Oulussa. Hankkeen hallinnoijana toimii Oulun yliopisto, koska koulutus tapahtuu Oulussa ja hankkeessa vastataan alueelliseen elinkeinoelämän tarpeeseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä pääsääntöisesti ovat työttömät ja työttömyysuhan alaiset muiden kuin rakennusalojen DI:t.
Mikäli ryhmää ei saada täyteen DI-tutkinnon suorittaneista henkilöistä , sitä voidaan täydentää rakennusalan opisto- ja AMK-insinööritutkinnon
suorittaneilla. Kaikilta valituilta edellytetään sitoumusta kokopäiväiseen opiskeluun eli opiskelu ei ole mahdollista työn ohessa.

Opiskelijoita valitaan kaksivaiheisesti:
Todistusvalinta diplomi-insinööreille, joiden tutkinnon opintopisteillä/opintoviikoilla painotettu keskiarvo on vähintään 3,0. Keskiarvon mukaisessa paremmuusjärjestyksessä valitaan enintään 10 opiskelijaa.
Valinta, johon osallistuvat todistusvalinnan ulkopuolelle jääneet hakijat.
Valintaperusteina ovat tutkinnon opintopisteillä/viikoilla painotettu keskiarvo sekä tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu työkokemus. Opiskelijavalinta tehdään valintapisteiden perusteella paremmuusjärjestyksessä pohjatutkinnoittain.
Valintapisteet lasketaan seuraavasti:
Tutkinnon opintoviikoilla painotettu opintojen keskiarvo kerrottuna kahdella (ka x 2)
Tutkinnon suorittamisen jälkeen hankitusta työkokemuksesta voi saada enintään 3,6 pistettä (1,2 pistettä/vuosi). Pisteitä laskettaessa otetaan huomioon täydet työkuukaudet (0,1 pistettä/kk).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toteuttamisen lähtökohtana on pyrkiä Win-Win periaatteen toteutumiseen siten, että sekä
hankkeen toteuttaja yliopistot että rakennusalan yritykset hyötyvät siitä. Hankkeeseen osallistuvien sekä
yliopistojen rakennustekniikan osaamisen taso nousee, osaamisvahvuudet kehittyvät, samoin kehittyvät
tehokkaasti ja tuloksellisesti toimivat yhteistyömallit yritysmaailman kanssa. Yrityskontaktit lisäävät
yliopistojejn herkkyyttä reagoida lähialueiden koulutus- ja tutkimustarpeisiin. Yliopistoille hyöty
heijastuu myös yhteistyön tiivistymisenä ja asiantuntijuuden jakamisena, jotka luovat pohjaa yhteisen
brändin rakentamiselle.
Oulun seudulle ja sen elinkeinoelämälle hyötya tulee koulutuksen myötä työllistyvien ihmisten,
veronmaksajien kautta sekä rakennusalan yritysten perustamisen kautta, joihin saadaan hankkeen avulla
myös ammattitaitoista akateemisesti koulutettua työvoimaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 774 850

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 750 222

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 966 774

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 849 705

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Oulunkaaren, Haapavesi-Siikalatvan, Oulun, Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Koillismaan

Kunnat: Siikajoki, Merijärvi, Taivalkoski, Oulainen, Lumijoki, Kalajoki, Ylivieska, Tyrnävä, Oulu, Alavieska, Sievi, Kärsämäki, Ii, Reisjärvi, Utajärvi, Muhos, Hailuoto, Siikalatva, Raahe, Kempele, Pyhäjärvi, Kuusamo, Pyhäjoki, Pyhäntä, Pudasjärvi, Liminka, Haapajärvi, Nivala, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Pentti Kaiteran katu 1

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 34

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Rakennustekniikan yliopistokoulutuksessa opiskelijarekisterien mukaan naisten osuus on ollut n. 20% ja meneillään olevassa Raksa- koulutushankkeessa toteutuma on n. 30% opiskelijoista. Nykyisin rakennusalan korkeakoulututkinnon suorittaneista työssä olevista naisten osuus on n. 5% (lähde Tilastokeskus, TEK ja UIL) Koska odotettavissa on että tähän koulutukseen hakeutuu n. 30% naisia, niin hanke edistää tasa-arvon toteuttamista ko. alalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa ei rajoiteta opiskelijapaikkoja sukupuolen mukaan vaan ainoastaan valinnat suoritetaan opintomenestyksen ja työkokemuksen mukaan. (valintakriteereissä)
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on toteuttaa koulutusta riippumatta siitä kumpaa sukupuolta kohderyhmän opiskelijat ovat tai mihin kulttuuri tai etniseen ryhmään opiskelija(t) kuuluu.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 6
Koulutuksen avulla parannetaan tietämystä materiaalien kierrätyksestä ja uudelleen käytöstä ja näin säästetään luonnonvaroja.Kehitetään systeemejä purettavien rakennusten materiaalien täydelliseen hyötykäyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Koulutukseen kuuluu uusien energiamääräysten koulutus jolloin edistetään niiden käyttöön ottoa ja näin ehkäistään sekä ilmaston muutosta että niistä aiheutuvien riskien vähentämistä.Uusien energiaa säästävien rakenteiden ja LVI-systeemien kehittäminen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Ei välitöntä vaikutusta.Välillisesti YVA-menettelyyn tutustuminen koulutuksessa auttaa tunnistamaan kasvillisuuden , eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tärkeyden. Suunnittelussa huomioidaan ko. tekijät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Koulutusessa annetaa tietoa (esim. geomekaniikka) pinta- ja pohjavesien käyttäytymisestä.Väylät ja maarakenteet taas maaperästä. Kasvihuonekaasujen väheneminen tulee esille esimerkiksi väylärakentamisessa, talonrakentamisessa ja korjausrakentamisessa materiaalien säästönä, uudiskäyttönä sekä energian säästönä.Suunnittelussa huomioidaan ko. tekijät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Ei välitöntä vaikutusta koska hanke on koulutusta.Välillisesti koska Natura ja ympäristölainsäädäntö sisältyy YVA-menettelyn koulutukseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 5
Korjaus- ja talonrakentamisessa keskitytään materiaalien säästöön ja uudiskäyttöön ja kuinka jätteiden osuutta voidaan minimoida.Kehitetään uusiaa menetelmiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 8 8
Koulutuksesa käydään laajaalaisesti läpi talonrakennuksen talotekniset järjestelmät ja niiden osana uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkosähkö ja-lämpö sekä maalämpö, käyttö ja varastointi sekä energian varastointi. Tieto on hyödynnettävissä heti koulutuksen jälkeen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Välitön vaikutus paikalliseen elinkeinoelämään tapahtuu harjoitustöiden ja lopputöiden kautta.Välillinen vaikutus uuden syntyvän yritystoimiminnan kautta kun opiskelijat mahdollisesti perustaa uusia yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Koulutus antaa tietotaitoja uusista tutkimusmenetelmistä ja sitä kautta voi kehittämään uusia palveluja yrityksille.
Liikkuminen ja logistiikka 7 5
Välillinen vaikutus tulee koulutuksen kautta kun opitaan käyttämään uusia menetelmiä,laskentamalleja ja optimointitapoja energiatehokkuuden maksimoinnissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 5
Koulutuksen avulla pystytään lisäämään tietotaitoa terveiden rakenteiden suunnittelusta ja rakentamisesta.Välillisesti edistetään myös hyvinvointia kouluttamalla osallistujat uuteen työllistävään ammattiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää tasa-arvoa, koska kaikille on samat valintakriteerit eikä kiintiöpaikkoja ole.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää tasa-arvoa, koska kaikille hakukelpoisille hakijoille on yliopistolain ja -säännöstön mukaan samat valintakriteerit eikä kiintiöpaikkoja eri sukupuolille tai etnisille ryhmille sallita, joten hanke edistää yhdenvertaisuuden periaatteen toteutumista antamalla kaikille samat yhteiskunnalliset oikeudet.
Kulttuuriympäristö 8 9
Koulutuksessa käsitellään rakennuskannan korjausrakentamista ja rakenteiden/rakentamisen historiaa ja sen säilyttämistä.Koulutukseen sisältyy opintojaksoja mm. historiallista rakennuksista ja niiden korjaustekniikoista.
Ympäristöosaaminen 7 5
Ympäristöosaaminen on osana väylät ja maarakenteet sekä georakenteiden kurssia.Ympäristöjärjestelmät taas on osana taloteknisiä järjestelmiä.Teema toistuu myös YVA-menettelyn koulutuksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

RAKSA2 koulutushanke toteutettiin Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä vuosina 2015-2018. Hanke toteutettiin ESR-hankkeena. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä muun kuin rakennusalan diplomi-insinööreistä ja siten helpottaa yritysten työvoimapulaa Pohjois-Suomessa. Lisäksi hankkeen avulla annettiin mahdollisuus rakennusalan yrityksille ja organisaatioille kehittää toimintaansa koulutettujen henkilöiden avulla. Hankkeeseen osallitui ulkopuolisina rahoittajatahoina Rakennustuotteiden Laatu Säätiö,Talonrakennusteollisuus Ry:n Oulun piiriyhdistys,Talonrakennusteollisuus Ry ja Oulun kaupunki.

Hankkeen hallinnoijana toimi Oulun yliopisto, koska koulutus järjestettiin Oulussa ja hankkeen vaikuttavuusalueena oli Oulun talousalue. Tampereen teknillinen yliopisto myönsi DI-tutkinnot, vastasi opiskelijavalinnasta, opintojen sisällöstä ja diplomitöiden ohjauksesta. Opiskelijoille myönnettiin opiskelu oikeus Tampereen teknilliseen yliopistoon tutkintonimikkeellä rakennustekniikan diplomi-insinööri. Suuntautumisvaihtoehtona oli rakennustuotanto ja sivuaineena infrarakentaminen.
Opintoihin liittyvistä opinnoista 70% antoi Oulun yliopisto ja loput 30% Tampereen teknillinen yliopisto. Opiskelijoita oli mukana 30 opiskelijaa. Koulutukseen valittiin muun kuin rakennusalan diplomi-insinöörejä ja rakennusalan opisto- AMK-insinöörejä suorittamaan rakennusalan diplomi-insinöörin tutkintoa.

Hankkeen päättyessä kymmenen opiskelijaa on valmistunut. Kahdeksalla opiskelijalla on enää diplomityö kesken ja neljällä opiskelijalla on diplomityö vielä aloittamatta. Näillä opiskelijoilla on mahdollisuus vielä valmistua, koska heidän opiskeluoikeus jatkuu normaalisti Tampereen teknillisessä yliopistossa. Opiskelijat ovat työllistyneet erinomaisesti rakennusalan yrityksiin ja organisaatioihin sillä opiskelupaikkansa vastaanottaneista ja opintonsa loppuun jatkaneista opiskelijoista (22 kpl) kaikkiaan 18 on työllistynyt rakennusalalle, kaksi on työllistynyt takaisin ICT-alalle ja kahden opiskelijan tilanne on tuntematon.

Hankkeen aikana kehitettiin opetusta ja toimintatapoja. Tuloksina oli kaksi uutta opintojaksoa, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen jälkeen Oulun yliopiston perusopetuksessa. Matemaattisten tehtävien automaattista tarkistamista (STACK tehtävät) kehitettiin muutamissa olemassa olevassa kursseissa.