|
|
|
Hankekoodi: S20195
Hankkeen nimi: Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.3.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D, PL 181
Puhelinnumero: 0153 5561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaija Villman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kaija.villman(at)mamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401764667
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
Hankkeen pääteema on yritysten palveluliiketoiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen avulla tuottaa pohjoissavolaisiin mikro- ja pk-yrityksiin uutta, kannattavaa liiketoimintaa ja tukea vahvasti työn tuottavuuden ja tuloksellisuuden strategiaa. Hankkeella vastataan pohjoissavolaisten pk-yritysten tarpeeseen kehittää uusia, kannattavia ja innovatiivisia palvelukonsepteja kasvun ja markkinoille pääsyn varmistamiseksi ja/tai muokata jo olemassa olevia konsepteja huomioiden jatkuvasti muuttuva toimintaympäristö.
Tulevaisuudessa yritysten kasvumahdollisuus, tuottavuus ja tuloksellisuus löytyy palveluliiketoiminnasta. Se edellyttää määrätietoista kehitystyötä koko yrityksessä ja henkilöstön sitoutumista. Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakennemuutosten seurauksena perinteiset rajat teollisuuden ja palveluelinkeinojen välillä ovat menettämässä merkitystään. Kilpailukyky perustuu yritysten tuottamaan lisäarvoon. Parhaiten lisäarvon tarjoaminen onnistuu kehittämällä yritysten johdon ja henkilöstön palveluajattelua ja asiakasymmärrystä yrityksen toimialasta riippumatta. Palveluajattelun muutos vaatii yritysten prosessien kehittämistä ja uudenlaisia painotuksia palvelusuunnitteluun. Palveluajattelun lisäksi immateriaalinen pääoma nousee merkittäväksi tuotannon tekijäksi materiaalisen pääoman rinnalle - teollinen tuotanto ja pääomamarkkinat "henkistyvät". Eri alojen hyödyntäminen monialaisissa verkostoissa liiketoiminta-aktiviteetteina, tuotteina, palveluina ja osaamisena nähdään merkittäväksi mahdollisuudeksi lisäarvon tuottamisessa yhteiskunnan eri sektoreilla. Kun tämä yhdistetään palveluliiketoimintaosaamisen kasvuun, varhaiseen kokeiluun, ketterään kehittämiseen ja yhteistyöhön käyttäjien ja asiakkaiden kanssa, vähennetään merkittävästi yritysten investointiriskiä ja maksimoidaan hyödyn mahdollisuus.Etlan tutkimuksen (Uutta arvoa palveluista/ETLA B256) mukaan palveluliiketoiminnan merkitys yritysten tulevaisuuden kasvulle nousee keskeiseen rooliin. Palveluliiketoimintaan luetaan kuuluvan perinteisten palvelualojen lisäksi tuotannollisten yritysten kasvavat palvelutoiminnot (mm. huolto, ohjaus ja opastus).
Hanke tukee rakennerahasto-ohjelman investointiprioriteetilla tuettavia toimia, joiden tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta mm. johtamiseen, työn orgaisointiin, työhyvinvointiin sekä haasteiden ennakointiin liittyen. PaKe Savo -hankkeessa keskitytään ensisijaisesti kilpailukyvyn parantamiseen tukemalla kokonaisvaltaista palveluliiketoiminnan kehittämistä yrityksissä johdon ja henkilöstön osaamista lisäävillä menetelmillä.
Hankkeen toimilla tuetaan pk-yritysten palveluliiketoiminnan kehittämistä siten, että yrityksissä syntyy tiimejä, jotka yhdessä kehittävät ja innovoivat uusia tuotteita ja palveluja. Toimenpiteet toteutetaan Pienyrityskeskuksen ja Savonian yhteistyönä.
Tavoitteena on antaa työkaluja löytää tai kehittää uusia tai olemassa olevia palveluinnovaatioita hankkeen toimiin osallistuvien pk-yritysten liiketoiminnan uudistamiseksi, kasvattamiseksi ja kilpailuedun löytämiseksi asiakasymmärrystä lisäten ja hyödyntäen.
1.) Palvelukehitysfoorumin synnyttäminen paikallisiin tarpeisiin sovellettuna.
Tavoitteena on monialaisten yritysverkostojen syntyminen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Verkostoissa osaamiset kohtaavat monialaisesti ja kehittyy uutta lisäarvoa yritysten hyödynnettäväksi, kun toimialarajoja ylitetään ja löydetään toisiaan täydentäviä osaamisalueita huomioiden myös kulttuurialojen tarjoamat mahdollisuudet.
2.) Palveluliiketoiminnan tutkimus- ja kehitystoiminnan ajankohtaistiedon käyttäminen ja tuottaminen esille nousevista teemoista osana hanketta niin, että tietoa voidaan soveltaa yritysten kehitystyöhön.
3.) Hankkeella tuetaan pohjoissavolaisissa yrityksissä toimivan henkilöstön osaamisen kehittymisen avulla henkilöstön työhyvinvointia ja motivointia. Sen myötä turvataan yrityksen menestyminen muuttuvassa toimintaympäristössä. Kehitystoimiin sitoutunut henkilöstö toimii tavoitteellisemmin ja on motivoituneempi. Toimilla edesautetaan työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä muuttuvissa tilanteissa.
Keskeiset toimenpiteet:
1)
Kehitystoiminta mikro- ja pk-yritysten tueksi. Toteutetaan yhdessä Pienyrityskeskusken ja Savonia-ammattikorkeakoulun osaajien toimesta.
Palveluliiketoiminnan kehitystoiminnan ajankohtaistiedon käyttäminen ja tuottaminen asiakkaiden esille nostamista teemoista osana hanketta niin, että tietoa voidaan soveltaa yritysten kehitystyöhön.
2)
Palvelukehitysfoorumi yritysten/yhteisöjen asiantuntijoiden palveluinnovaatioiden ja palveluratkaisujen kehittämiseen. Foorumin toimissa hyödynnetään molempien toteuttajien osaajat ja laajat verkostot kussakin aihealueessa. Palvelukehitysfoorumi tarkoittaa tietoiskuja, johdantoja ja workshopit hankkeen aikana esille nousevista teemoista ja tarpeista. Workshopien tavoitteena on synnyttää uusia liiketoimintaan johtavia kumppanuuksia ja verkostoja. Tomintatapa tuo yhteen asiantuntijat, opsikelijat ja yrittäjät ja tilasuudet toimivat paikkana, jossa voidaan yhdessä mylyttää ideoita. Osallistuja saa uusia verkostoja ja jo testattuja ideoita. Toimintapa yhdistää pitkäkestoisen kehittämisen (syventävä valmennusohjelma) ja tiiviin myllytyksen.
3)
Palveluiden kehittämisen syventävä valmennusohjelma
Laajassa ohjelmakokonaisuudessa yritykset kehittävät asiakastarpeita vastaavaa palveluliiketoimintaa henkilöstön osaamisen kehittymisen ja käyttäjälähtöisten palveluratkaisujen kautta. Jokaisessa osallistujaorganisaatiossa tehdään omaan organisatioon liittyvä palveluliiketoiminnan kehittämisen projekti. tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen.
4)
Evaluoidaan saatuja tuloksia ja niiden pohjalta tehdään esityksiä palveluliiketoiminnan kehittämismalleista. (Savonia-ammattikorkeakoulu ja Pienyrityskeskus)
Tulokset:
Osallistujayritysten/-yhteisöjen kannattavuus paranee, kun tunnistetaan uusia kohderyhmiä ja palveluiden kehittämisellä saadaan tehokkuutta toimintaan.
Hankkeen tuloksena asiakasyritysten kyky toimia luovasti, proaktiivisesti ja kokonaisuuksia halliten kehittyy. Ne saavat konkreettisia toimintamalleja ja työkaluja yrityksensä liiketoiminnan uudistamiseen kannattavammaksi sekä kilpailuedun löytämiseksi asiakasymmärrystä hyödyntäen.
Palveluliiketoiminnan, palvelumuotoilun ja palveluajattelun osaaminen paranee osallistujayrityksissä, toimijoilla ja kouluttajilla (parannetaan innovaatiovalmiuksia).
- Testatut menetelmät tukevat toiminnan kehittämistä ja toimintamallit paranevat.
- Yritysten ja muiden toimijoiden kasvu- ja kilpailukyky paranee henkilöstön ammattitaidon ja palvelukehittämisen osaamisen myötä.
- Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kehittyy, lisääntyy ja tulee osaksi organisaatioiden arkea.
- Ketterästä kehittämisestä tulee luontainen tapa toimia osallistujayrityksissä.
- Tiimipohjainen ja monialainen työskentely palveluiden kehittämisessä lisää henkilöstön motivaatiota ja työtyytyväisyyttä -> organisaatioista tulee kasvukykyisempiä.
Evaluoituja esityksiä palvelutoiminnan kehittämismalleista ja oppilaitosverkoston roolista kyseisessä prosessissa.
- Tietoisuus palveluliiketoiminnan mahdollisuuksista ja kasvupotentiaalista lisääntyy.
- Palvelutoiminnan kehittäminen ja kannattavuuden kasvattaminen ammattimaistuu.
Toiminnallinen koulutusmalli-pilotti.
- Tavoitellaan pysyvää yrityskehittämisen mallia
- Syntyy innovatiivisesti kaupallistettuja palvelutuotteita, palvelukokonaisuuksia ja verkostoitunutta liiketoimintaa sekä liiketoimintasuunnitelmia.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pohjoissavolaiset mikro- ja pk-yritykset, yrittäjät ja yritysten henkilökunta Pohjois-Savon painopistealoilta, mutta myös muiden alojen yritykset ja ammatinharjoittajat sisältäen sekä tuotannollisia että palveluajojen yrityksiä ja julkisyhteisöjä. Lisäksi kohderyhmää ovat myös julkiset organisaatiot ja työnantajat.
Palveluliiketoiminnan kehittämisen teemalla on järjestetty tietoisku Kuopiossa 4.11.2014 "Business Breakfast - Palveluja kehittämällä lisää myyntiä".
Tilasuuteen osallistui 20 henkilöä 12 eri yrityksestä. (23 ilmoittautunutta) Osallistujista 15 henkilöä allekirjoitti nimensä listaan hankkeen toimenpiteisiin osallistumisesta. Osallistujalista ja tilaisuuden palautteiden koonti on liitteenä. Lisäksi liitteenä on alustava osallistujasitoumus yhdestä yrityksestä, joka ei päässyt mukaan tilaisuuteen.
Yritykset ovat sekä tuotannollisia että palveluyrityksiä laajasti eri aloilta ja kooltaan ne ovat mikro- ja pk-sektorilta.
Klassisen Service Dominant Logic -ajattelun (Vargo & Lusch, 2004) mukaan kaikki yritykset voidaan nähdä palveluyrityksinä – myös perinteiset tuotantoteollisuusyritykset. Näissä palveluyrityksissä tuotannon keskiössä ovat palvelut ja ratkaisut joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Muiden kuin ensisijaisten toimialojen yrittäjät ja toimijat sekä palveluiden ja tuotteiden nykyiset käyttäjät ja tulevat käyttäjät muilta sektoreilta.Toisena kohderyhmänä ovat kehitystyön
verkostot eli alueen kehittäjät: alueelliset toimijat, innovaatiopolitiikan toimijat, oppilaitokset, yritysneuvojat, elinkeinojen kehittämisorganisaatiot sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Yritysten ja yhteisöjen lisäksi projekti vahvistaa alueen tutkimusta ja oppilaitosten mahdollisuuksia palveluliiketoiminnan kehityspalveluihin omissa yksiköissään sekä tuottaa uusia tuote- ja palveluinnovaatioita laajasti hyödynnettäväksi.
Koulutushenkilöstö ja opiskelijat voivat osallistua kaikille avoimiin ja yrityksille suunnattuihin valmennuspäiviin, avoimiin kehittämispäiviin, yritysyhteistyöhön ja uudenlaiseen oppimisen kehittämiseen ja näin vahvistaa omaa osaamistaan ko aiheesta. Yritysten, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden kohtaaminen parantuu ja opetushenkilöstön asiantuntemus lisääntyy hankkeen ansioista.
Yritysten ja opiskelijoiden kohtaaminen parantuu hankkeen ansioista:
- Hankkeen toimenpiteenä yrityksen todellinen kehittämisen tarve selvitetään paremmin ja tarkemmin yhdessä yrityksen kanssa. Tämän analyysin perusteella löytyy opiskelijoille oppimisen kannalta mielekkäitä tehtäviä opinnäytetöitä, harjoitteluna tai muina oppimiseen liittyvinä kokonaisuuksina. Tehtävän tulee palvella sekä yrityksen asiaa että opiskelijan kehittymistä. Valmistelua tehdään yhdessä yrityksen että opiskelijoiden kanssa. Yhteistyötehtävät voivat käytännössä olla markkinoihin ja kuluttajakäyttäytymiseen tai esim. lainsäädäntöön liittyviä selvityksiä sekä palveluiden tai tuotteiden muotoiluun liittyviä tehtäviä (alustavia konsepteja tai vaihtoehtoja malleista). Selvitykset voivat olla myös tuotannollisia ja teknisien mahdollisuuksien selvittämisiä (IT).
Yritysten ja opiskelijoiden kohtaaminen parantuu hankkeen ansioista – tässä opiskelijat tutustuvat alueen yrityksiin ja yritysten tarpeisiin laajemmin ja yrityksille tulee tutuksi millaisia nuoria osaajia tulee avoimille markkinoille. Opiskelijoille tulee käsitys millaista osaamista yrityksen tarvitsevat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 204 144
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 174 620
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 135
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 088
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Lapinlahti, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Tervo, Varkaus, Leppävirta, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Pyritään käyttämään digitaalista aineistoa paperiaineistojen sijaan, etäkokoukset hanketoimijoiden välillä sekä mahdollisuuksien mukaan kohderyhmän etäohjaus. Julkisten kulkuneuvojen käyttö. Ratkaisujen löytyminen ympäristöongelmiin vaatii uudenlaisten ajattelu- ja toimintatapojen löytämistä. Tämän hankkeen kautta syntyvät palveluinnovaatiot voivat osaltaan tuoda ratkaisuja näihin ongelmiin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Hanke toteutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti viestintäteknologiaa hyödyntäen ja materiaaleja harkiten käyttäen. Myös osallistujia kannustetaan toimimaan vastaavasti. Palveluinnovaatioissa kannustetaan kehittämään ratkaisuja, jotka edistävät materiaalien hyötykäyttöä. Yritykset ja hankeorganisaatiot: kierrätysmahdollisuuksien hyödyntäminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen perustehtävä. Hanke luo taloudellista kestävyyttä alueelle luomalla pohjaa palvelujen kehittämiselle siten, että ne työllistävät enemmän ja ovat taloudellisesti vakaita. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen perustehtävä. Hankkeessa kehitetään uutta palveluliiketoimintaa ja näinollen tuotetaan myös aineettomia tuotteita ja palvelua sekä lisäarvoa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Julkiset kulkuvälineet Digitaalisuus vähentää liikkumisen tarvetta; etäkokoukset. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 3 |
| Henkilökohtainen ja työilmapiiri: osallistujayritysten hyvinvoinnin kehittäminen ja osallistujayritysten kohdeasiakkaiden kokema hyvinvoinnin lisääntyminen. Tutkimuksin on todettu (Kyrö 1999, Yrittäjyys, talous ja kestävä kehitys, Tutkimuksia Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden laitos), että yrittäjyydellä ja kestävällä kehityksellä on yhteisiä piirteitä mm. inhimillinen valinnan vapaus ja vastuullisuus. Projektissa pyritään vaikuttamaan ohjaukseen sekä työpajoissa että kehiteltävissä yhteistyöpajamalleissa siten, että pedagogiset valinnat tukevat kestävää kehitystä ja hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Hankkeen avulla vahvistetaan monialaista kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja näin lisätään vertaioppimista ja sosiaalista kestävyyttä. Tilaisuuksien järjestämisessä pyritään huomioimaan etäosallistumisen mahdollisuus sekä viemään toimintaa tarvittaessa sinne, missä osallistujat ovat. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Hankkeen avulla tuetaan monialaista ja -kulttuurista kehitystä. Tämä tasa-arvoistaa eri aloja ja lisää eri alojen arvostusta. Nuorten huomioiminen toimissa tukee jatkuvuutta ja hyvinvointia niin yksilön kuin alueenkin näkökulmasta. Monialaisuus ja -kulttuurisuus edistävät innovaatioajattelua. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristön huomioiminen palveluiden muotoilussa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeen luonteen vuoksi toimet eivät kohdistu suoraan tähän. | ||
Palveluiden kehittäminen pk-yritysten kilpailukyvyn tukena: PaKe Savo –hanke
PaKe Savo -hankkeen (TL 3, 7.1.) tavoitteena on parantaa työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta mm. johtamisessa, työn organisoinnissa, työhyvinvoinnissa sekä haasteiden ennakoinnissa
PaKe Savo -hankkeen perustehtävä oli tuottaa pohjoissavolaisiin mikro- ja pk-yrityksiin uutta, kannattavaa liiketoimintaa. PaKe Savo -hankkeessa keskityttiin ensisijaisesti kilpailukyvyn parantamiseen tukemalla kokonaisvaltaista palveluliiketoiminnan kehittämistä yrityksissä johdon ja henkilöstön osaamista lisäävillä menetelmillä. Hankkeessa pureuduttiin erityisesti asiakasymmärrystä lisääviin palveluinnovaatioihin liiketoiminnan uudistamiseen. Tähän keskeiseen tavoitteeseen vastattiin pilotoimalla 3-4-portaisia PaKe Savo –valmennuskokonaisuuksia, joissa pureuduttiin osallistujien aitoihin ongelmiin. Lisäksi järjestettiin, lyhytkestoisia, kaikille avoimia tilaisuuksia sekä tuotettiin tietoperustaa vahvistavia julkaisuja. Sähköiset julkaisut palvelevat yritysten jatkuvaa uudistumista ja niitä voidaan käyttää opetusmateriaalina koulutuksissa.
- Palvelukehittämisen caseja : PaKe Savo julkaisu, XAMK Kehittää sarjassa: Eskelinen, T., Rajahonka, M. ja Villman, K. (toim.) 2017. Palvelukehittämisen caseja PaKe Savo. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-030-2
- PaKe Savo casekuvaukset, Xamk kehittää –sarjassa, sisältää videokoosteen https://www.youtube.com/watch?v=ExoLbF0Llq4
- Palvelukehittämisen teemajulkaisu, Xamk kehittää –sarjassa: Rajahonka, M. (toim.) 2017. Palvelukehittämisen teemajulkaisu PaKe Savo. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. WWW-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-029-6
- Katsaus Aalto Service Factoryn toimintaan
- Eskelinen, T., Rajahonka, M., Santti, U. ja Villman, K. 2017. Improving Internal Communication Management In SMEs: Case Study, The Proceedings of The 2017 ISPIM Forum, Toronto, Canada, 19-22 March 2017. ISBN 978-952-335-019-9.
- Eskelinen, T., Rajahonka, M., Villman, K. and Santti, U. 2017. Improving Internal Communication Management in SMEs: Two Case Studies in Service Design, Technology Innovation Management Review, Volume 7, Issue 6, pp. 16-25, 5/2017 https://timreview.ca/article/1081
Osallistujille suunnatun kyselyn mukaan PaKe Savo hanke on vaikuttanut tai tulee vaikuttamaan yrityksessä seuraavasti (% vastaajista):
Palveluliiketoimintaosaaminen paranee 95 %
Saadaan konkreettisia toimintamalleja/työkaluja liiketoiminnan uudistamiseen 90 %
Toiminta kehittyy ja toimintamallit paranevat 85 %
Palveluliiketoiminnan kehittämisen merkitys yrityksen strategiassa vahvistuu 85 %
Asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta lisääntyy ja tulee osaksi arkea 71 %
Osallistujien sanomaa:
"Palvelun ymmärtämisen kautta opit rupeavat näkymään muussakin tekemisessä, koska oikeastaan joka ikisessä hommassa on palvelu mukana."
PaKe Savo -hankkeen palveluiden kehittäminen -teema on ajankohtainen ja aito kasvun mahdollisuus pk-yrityksille. Palveluista on tullut uusi kauppatavara ja etenkin vientituote kovaa vauhtia digitalisoituvassa maailmassa. Aineettoman tuotannon avulla eli palvelullistamalla tuottavuus kehittyy oikeaa reittiä: uudistamalla, työllistämällä ja asiakkaan tarpeet huomioon ottamalla. Aineeton tuotanto on taloudelle tärkeätä, sillä palvelulähtöinen asiakassuhde on syrjäyttämässä tuotantolähtöisen ajatusmallin. PaKe Savo –hankkeessa onnistuttiin hyvin vastaamaan tähän kasvun mahdollisuuteen ja löydettiin uusia yrityskehittämisen malleja.