|
|
|
Hankekoodi: S20196
Hankkeen nimi: Nilakan ja Iisalmen seudun työllisyyshanke / ETAPPI työllisyyspalvelut
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.6.2014 ja päättyy 3.1.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Iisalmen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 9086071-6
Jakeluosoite: Pohjolankatu 14 (PL 10)
Puhelinnumero: (017) 272 31
Postinumero: 74100
Postitoimipaikka: Iisalmi
WWW-osoite: http://www.iisalmi.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Savolainen Terho
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: elinkeinojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terho.savolainen(at)iisalmi.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 630 5328
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Nilakan ja Iisalmen seudun työllisyyshanke on työllisyyden yhteispalvelua tukeva ja sen paikallisia käytäntöjä täydentävä hanke, joka toteutetaan kahdessa vaiheessa aikavälillä 16.6.2014 - 31.8.2017. Hankkeen kohderyhmiä ovat lisähenkilöstöön investoivat yritykset (erityisesti mikro- ja pk -yritykset), työttömät työnhakijat, joiden työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti yli kuusi kuukautta ja sellaiset henkilöt, jotka ovat oleet työttömänä yhdenjaksoisesti tai rinnasteisesti yli 12 kuukautta.
Hanke tunnetaan palvelutuotteena ETAPPI työllisyyspalvelut -nimellä. Sen toiminta-alue on säteeltään satakaksikymmentä kilometriä ja kahdeksan kuntaa (Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto ja Vieremä) kattava työssäkäynti- ja asiointialue Ylä- ja Sisä-Savossa. Maakunnan kokonaispinta-alasta toiminta-alue kattaa 40 prosenttia. Alueen yhteenlaskettu väkiluku on 50 000 ja työikäisten osuus näistä 46 prosenttia. Työttömyysaste on alueella 15 prosentin luokkaa ja työttömien työnhakijoiden keski-ikä lähenee 50 -vuotta. Pitkäaikaisesti työttömiä kaikista työnhakijoista on joka kolmas.
Trendin mukaan väkiluku vähenee alueella vuoteen 2020 mennessä 6 prosenttia nykyisestä tasostaan ja nykyisestä työvoimasta tulee työmarkkinoilta poistumaan 60 prosenttia. Väestörakenne yhdessä investoitihakuisen, monipuolisen ja suhteellisen vireän elinkeinoelämän kanssa muodostaa kriittisen uhkatekijän alueen tulevaisuudelle.
ETAPPI työllisyyspalvelujen tavoitteena on tuoda paikallisiin työllisyydenhoidon yhteispalvelukäytäntöihin sellaisia elementtejä, joilla rakenteellinen työttömyys minimoituu. Päätavoitteen hanke lunastaa seuraavan viiden toimintaulottuvuuden kautta:
1. Työllistymisen edistäminen moniammatillisella yhteispalvelulla ja työllisyystoimijoiden tehtävien määrittäminen osana avoimille työmarkkinoille työllistymistä tukevaa paikallista palveluprosessia.
2. Yritysten henkilöstöinvestointeja koskevien palvelutarpeiden ja piilotyöpaikkaluonteisten työtilaisuuksien kartoittaminen, sekä tekijäkandidaattien valmentaminen kartoutusten kautta avautuviin työtilaisuuksiin.
3. Työllistämistä ja työllistymistä tukevan lisäohjauksen järjestäminen työpaikoille työnantaja- ja työnhakija-asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
4. Työkalujen kehittäminen asiakasvaikutusten todentamiseksi ja verkostomaisesti toteutettujen työllisyyspalvelujen tueksi.
5. Yhteispalvelukäytäntöjen vertaileva kehittäminen ja pysyviksi paikallisiksi käytännöiksi jalostaminen keskeisten yhteistyökumppanien kanssa.
Lopputuloksena työllistymistä edistävän yhteispalvelun oheen saadaan hankkeen myötävaikutuksella sidottua elementtejä, jotka mahdollistavat mahdollisimman monen pitkään työttömänä olleen hakeutumisen kuntouttavista ja tuetuista palveluista kohti avoimia työtilaisuuksia ja työpaikkoja. Yhteispalvelukäytäntöihin on lakisääteisesti ja julkisilla varoilla ylläpidettävien viranomais- ja asiantuntijatehtävien lisäksi tuotu sisään erityisiä tehtäväalueita, joiden ylläpidosta ja erityisiin tarpeisiin pureutuvasta tarjonnasta vastaavat paikallisiin verkostoon kuuluvat toimijat työpaja-, hanke - ja kansalaistoimijoiden kautta aina varsinaiseen ostavaan asiakastahoon, eli yritysasiakkaisiin asti. Työllistymistä tukevasta yhteispalvelusta on muodostunut kokonaisvaltainen, paikallisia työllisyys- ja elinkeinopolitiikan sovelluksia palveleva käytäntö, jonka toimeenpano on koordinoitua, suunnitelmin ja sopimuksin vahvistettua sekä asiakasvaikutuksia tuottavaa.
Nilakan ja Iisalmen seudun työllisyyshankkeella on kaksi varsinaista kohderyhmää: pidempään työttömänä olleet työnhakija-asiakkaat ja ensimmäisiä henkilöstöinvestointipäätöksiä tekevät yritysasiakkaat mikro- ja pk-yrityksissä.
Työnhakija-asiakkaissa kohderyhmänä ovat työttömät, joiden työttömyys on jatkunut yhdenjaksoisesti yli kuusi kuukautta ja sellaiset henkilöt, jotka ovat olleet työttömänä yhdenjaksoisesti tai rinnasteisesti yli 12 kuukautta. Työnhakija-asiakkaat tulevat hankkeeseen eri instansseista käsin, mutta Pohjois-Savon TE -toimisto vahvistaa hankkeen asiakkuuden kohderyhmämäärittelyn mukaisesti. Vuositasolla työttömiä työnhakija-asiakkaita tulee hankkeeseen vähintään 225 henkilöä.
Työnantaja-asiakkaista varsinaista kohderyhmää edustavat yritykset, joiden kanssa on edetty palvelutarpeiden kartoituskontaktista varsinaiseen asiakkuuteen, eli työllistymisjaksojen järjestämiseen yrityksessä konkreettisen rekrytointitarpeen mukaisesti. Näitä ns. "Kummiyrityksiä" on hankkeen vuositasolla kartoittamista 240 yrityksestä kolmasosa eli noin 80. Hankkeen yritysasiakaskontaktit painottuvat vahvasti mikro- ja pk-yrityksiin.
Hanketta toteutetaan pääsääntöisesti kohderyhmäkriteerin mukaisesti. Tiettyjen työllistämisen edistämiseen pureutuvien pilottien/kokeilujen kohdalla kohderyhmäkriteeriä voidaan kuitenkin väljentää yhteistyössä vastuuviranomaisen, eli TE-hallinnon kanssa mikäli yleinen työllisyystilanne ja sen heikkous sitä edellyttää. Hankkeen projektisuunnitelmassa ja tämän hakemuksen kohdassa 6\6.1\5 "Työllistämisen tukipalvelut" on varaus pilottiluonteiselle Uudelleen työllistymisen rekrytointi- ja markkinointikampanjalle, jonka kohdalla kohderyhmäkriteerin määräaikainen väljennys tulee kyseeseen, mikäli kampanja toteutetaan erikseen perustelluista syistä.
Nilakan ja Iisalmen seudun työllisyyshankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat ne paikalliset työllisyys- ja elinkeinotoimijat, jotka osallistuvat työllisyyden yhteispalvelua täydentäviin paikallisiin pilotteihin avoimille työmarkkinoille työllistymisen tukemiseksi. Tälläisiä toimijoita ovat mm. paikalliset kummiyritykset (ml. henkilöstövuokrausyritykset), kehittämisyhtiöt, kunnalliset elinkeinopalvelut, paikalliset yrittäjäyhdistykset, työpajaorganisaatiot, vertaishankkeet ja kolmannen sektorin toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 960 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 897 203
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 297 403
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 145 943
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Tervo, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 240
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 130
Suunniteltu: 700
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Hankkeen noudattaa palvelutarjonnassaan korkeaa ohjausalan ammattietiikkaa. Mikäli esim. asiakasyrityksen toiminnassa on havaittavissa kestämätön elementti luonnonvarojen käytön suhteen, ei hanke tarjoa palveluitaan tällaiselle yritysasiakkaalle | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Hanke aktivoi työvoimaa liikkumaan työn perässä. Käytännössä tämä tarkoittaa taajaan asutulla ja maaseutumaisella toiminta-alueella yhtäältä sitä, että liikkumiseen on käytettävä omaa autoa ja liikkua pitää työn perässä usein pitkiäkin matkoja. Toisaalta työ tuo rahallista resurssia työllistyville suunnata kuluttajakäyttäytymistään ja elämistää ekologisesti kestävämpien(ja usein kalliimpien) ratkaisujen suuntaan myös ilmastonmuutoksen huomioivasta näkökulmasta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Hankkeen yhtenä toimialakohtaisena painopistealueena on alkutuotanto- ja luonnonvara-ala. Esim. maatilayrityksiin suunnattujen tutustumikäyntien kohteena ovat pääsääntöisesti mallitilat, joista on tehty ympäristövaikutusten arvionti ja muut asiaan kuuluvat sertifioinnit | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Viittaus edelliseen kohtaan | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Mikäli esimerkiksi työnhakuryhmän kohderyhmänän ovat matkailualalle suuntautuvat työttömät työnhakijat on yhtenä keskeisenä painopisteenä luonnollisesti luontomatkailu ja luonnosuojelullisten arvojen huomioiminen | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 2 |
| Hanke ei ole materiaalinen luonteeltaan, joten hanke ei tuota ns. jätettä palveluillaan | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Bioenergia ja puuperäiset energiaratkaisut on yksi keskeinen elinkeinoelämän kehittämisen painopiste hankkeen toimialueella. Aktiivisen yritysyhteistyön ja -asiakaspinnan kautta hanke luonnollisesti tuo palveluillaan oman panoksensa tämän periaatteen vahvistamiseksi | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 10 |
| Hankkeen ennakoiva ote, linkittyminen alueen työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaan sekä yritysten verkottaminen esimerkiksi työnantajarinkien, ammattialakohtaisesti painottuvien lyhytkoulutusten ja teemapäivien kautta luo yhden lisäelementin yritysten väliselle lisäarvoa tuottavalle yhteistyölle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään konkreettisia tuotteita ja palvelukäytäntöjä avoimille työmarkkinoille työllistämisen ja työllistymisen tueksi. Hankeessa mallintaa helppokäyttöisiksi ja asiakaslähtöisiksi tuotteiksi neljä palvelua, kaksi konkreettista verkostotyökalua ja vähintää kaksi pysyvää työllisyyden yhteispalvelua täydentävää paikallista palvelukäytäntöä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hanke aktivoi työnhakijoita liikkumaan työn perässä ja työnantajia tulemaan työntekijöitä vastaan. Hanke neuvottelee ja tekee esityksiä kuntiin erilaisista tukiratkaisuista (esim. toimeentulotuen kautta) liikkumisen kannustimiksi. Logistiikkavajetta paikataan esim. työporukoiden ja koulutusryhymäläisten yhteiskyydityksen | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 8 |
| Hanke luo toimillaan ja yhteistyöverkostoillaa mahdollisuuksia osallisuuteen niin työmarkkinoilla kuin paikallisyhteisöissäkin | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 3 |
| Hanke tasoittaa työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia tasa-arvoiseen kohteluun iästä, sukupuolesta ja kulttuuritausta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 5 |
| Hanke kohdentaa palveluitaan vahvasti myös erityiskohderyhmille, kuten työperäiset maahanmuuttajat ja pakolaistaustaiset työnhakija. Yhteistyö on konkreettista kulttuurisen ohjaustyön asiantuntijatahoihin, kuten Itä-Suomen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu, ammatilliset oppilaitokset, seudullinen maahanmuuttoneuvonta (vakinaistettu palvelu Ylä-Savossa) ja pakolaisia Ylä-Savoon vastaanottava Uusi Koti -hanke | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 2 |
| Hanke luo paikallisiin yhteisöihin jalkautuvalla palveluillaan vuorovaikutteisen foorumin, joka rikastuttaa näkyvyydelään paikallista kulttuuria ja ehkä näin tuo oman pienen lisänsä myös kulttuuriympäristöön | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 2 |
| Ympäristöosaaminen on kriteeri joka on huomiotava, kun hankkeelle rekrytoidaan henkilöstöä. Ympäristöosaaminen näyttäytyy hieman eri tulokulmasta riippuen siitä, minkä toimi- ja ammattialan realiteetteja ja toimintaympäristöä tarkastellaan. Ympäristöosaamisen kantajina ovat hankkeen ammattitaitoiset työntekijät. Tässä vaihessa tätä kriteeriä ja sen toteutumista on hieman vaikeaa arvioida koska henkilöstörekrytointeihin ei ole vielä ryhdytty hankkeen toteuttajan toimesta | ||
Aikävälillä 16.6.2014-31.8.2017 toteutettu Nilakan ja Iisalmen seudun työllisyyshanke tavoitti pääosan niistä alueen hieman pitempään työttömänä olleista työnhakijoista, jotka kokivat työllistymisen avoimiin työpaikkoihin edellyttävän apua työtilaisuuksien etsimiseen, työnhakua koskevien suunnitelmien täsmentämiseen sekä työllistymisen kynnystä madaltavien lyhytkoulutusten, kamppanjoiden ja palkkatuen hyödyntämiseen.
Yritysten suuntaan hanke tarjosi kustannustehokkaita ja joustavia rekrytointiratkaisuja tilanteessa, jota leimasi vuosi vuodelta kiristyvä pula sopivista työntekijöistä. Hankkeen tarjoamien ns. Etappi-työllisyyspalvelujen toimintaperiaatteena oli etsiä potentiaalisia tekijöitä, sopia työtehtävän haltuunottoa tukevien sisällöllisten elementtien tuomisesta työpaikoille yhdessä yrittäjän kanssa ja hyödyntää työllistämiseen suunnattuja tukia vakinaisluonteisemman työsuhteen solmimiseksi jatkossa.
Laajan työssäkäynti- ja asiointialueen - Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Pielavesi, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto ja Vieremä - kattaneen hanketoiminnan kautta alueelle kanavointiin EU:n ja valtion myöntämää rahallista kehittämisresurssia vuositalolla lähes 1 miljoonaa euroa. Tällä rahalla ja jalkautuvalla asiakaspalveluotteella pitkittynyt työttömyys saatiin katkaistua joka toiselta hankkeen palveluiden piiriin hakeutuneelta työnhakijalta.
Yritysten työvoima- ja muita palvelutarpeita hankkeessa kartoitettiin vajaalla kuudellasadalla henkilökohtaisesti toteutetulla vierailukäynnillä. Läheisempään ja pääasiassa rekrytointiin liittyvään yhteistyöhön yrittäjien kanssa näistä kartoituskäynneistä johti joka toinen tapaaminen. Yrityksissä ilmenneistä työvoimatarpeista joka kolmanteen onnistuttiin tarjoamaan asiakasta tyydyttänyt henkilöratkaisu.