Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20197

Hankkeen nimi: OSUMA - Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 28.2.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: PL 12

Puhelinnumero: 040 5789621

Postinumero: 00510

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PÄTYNEN PIRKKO

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pirkko.patynen(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 5789621

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Pieksämäen kaupunki, 2048903-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pirstaleinen palvelujärjestelmä vaikeuttaa asiakkaiden ja tarvittavien tukitoimien kohtaamista ja teettää päällekkäistä työtä eri alojen työntekijöille. Palvelujen tuotannossa ei systemaattisesti hyödynnetä olemassa olevia kolmannen sektorin ja yksityisten toimijoiden tuottamia palveluja julkisen palvelutuotannon rinnalla. Seurauksena on päällekkäistä työtä, työntekijöiden työmotivaation laskua, asiakkaiden inhimillistä kärsimystä ja välillisesti syrjäytymistä, heikkoja tuoksia ja kulujen kasvua.

OSUMA-hankkeessa selvitetään NEET-nuorten palvelutarpeet, hyvät käytännöt sekä palveluiden aukkopaikat. NEET-nuorilla (Not in Employment, Education or Training) tarkoitetaan tässä hankkeessa niitä Pieksämäellä asuvia nuoria, jotka eivät ole opinnoissa, työelämässä eivätkä aktivointitoimenpiteiden piirissä. Iältään he ovat 16-24-vuotiaita. Tähän ryhmään kuuluvia nuoria arvellaan Pieksämäellä olevan noin 200. Heistä n. 150 on etsivän nuorisotyön asiakkaita.

Hankkeessa kootaan kattava tietopohja paikallisista julkisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin tuottamista hyvinvointipalveluista. Kartoitus tuottaa sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen johdolle välineitä innovatiivisten, saumattomien palvelukokonaisuuksien luomiseksi ja niiden jalkauttamiseksi uudenlaisten palvelupolkujen muodossa. Kokonaisvaltainen hyivnvointipalvelujen ja -tuottajien kartoitus tukee johtamista nykyisessä tilanteessa, jossa tarvitaan monimuotoisempaa yhteistyötä sekä yksityisten palveluntuottajien kuin III sektorin toimijoiden kanssa. OSUMA-hankkeessa raja-aitoja kaadetaan johdon suunnitelmallisella yhteistyöllä. Saatua tietoa hyödynnetään erityisesti työelämän ulkopuolella olevien NEET-nuorten sekä työttömien ja osatyökykyisten kuntalaisten tukemiseksi. Monia yhtäaikaisia tuki- ja palvelumuotoja tarvitsevien ryhmien palveluohjauksellisten tarpeiden ratkaiseminen moniammatillisessa ja -sektorisessa yhteistyössä selkeyttää myös vähemmän tukea tarvitsevien asiakkaiden palvelua. Hankkeessa pilotoitava palveluohjauksen malli raportoidaan ja arvioidaan sosiaali- ja terveystaloudellisin menetelmin. Saatuja tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muille kohderyhmille ja muilla paikkakunnilla.

Toimenpiteet etenevät NEET-nuorten tilannekartoituksesta monitoimijaisiin ja monisektorisiin työpajoihin ja uudenlaisten palvelupolkujen pilotointiin. Mallissa huomioidaan työntekijöiden väliset rakenteelliset suhteet ja kokeillaan uusia keinoja nuorten väliinputoamisen ehkäisemiseksi ja tuen painopisteen siirtämisen varhaiseen vaiheeseen. Kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen ja osallisuuden lisääminen ovat keskeisiä tekijöitä. Tuloksena on inklusiivinen palvelujärjestelmä, jossa huomioidaan uudella tavalla julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden saumaton ja koordinoitu yhteistyö.

Tavoitettavilla, suunnitelmallisilla ja koordinoiduilla palveluilla hyödynnetään erilaisten toimijoiden paras osaaminen yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteisiä prosesseja ja vastuita selkeytetään, keskinäistä koordinaatiota lisätään ja luodaan kommunikatiivinen toimintatapa, jonka tuloksena päällekkäinen työpanos vähenee ja asiakkaat eivät joudu kulkemaan työntekijältä toiselle. Vahvistuneen vuorovaikutuksen tuloksena ongelmat tunnistetaan ennen niiden vaikeutumista. Tämä nopeuttaa tarvittaviin tukitoimiin pääsyä ja vähentää korjaavien ja kalliiden interventioiden tarvetta. Tätä tukee myös palvelu- ja toimintakartoituksen pohjalta laadittava mobiilisovellus. Eri toimijoiden aito yhteistyö tuottaa uudenlaisia palveluinnovaatioita ja lisää yritystoiminnan mahdollisuuksia. Paikallisten toimijoiden roolin vahvistaminen lisää osallisuutta ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa. Inklusiivinen, mukaan kutsuva lähiyhteisö lisää kohtaamista ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksia. Tarvittavan tuen ja avun saaminen lisää myös halua tukea muita vastavuoroisesti. Tämä vahvistaa solidaarisuutta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on kahtalainen; toisaalta NEET-nuoret ja tehtyjen rakenteellisten muutosten ansiosta sosiaali- terveydenhuollon- ja sivistystoimen sekä muut paikkakunnan hyvinvointiin liittyvät työntekijät ja toimijat. Hankkeessa pilotoitavan uudenlaisen työtavan kautta myös kaikki palveluiden piiriin tulevat asiakkaat. Lähtökohta on parantaa haastellisimmissa tilanteissa olevien, useista yhtäaikaisista ongelmista kärsivien asiakkaiden palveluohjausta, joten NEET- nuorten lisäksi palvelujärjestelmän uudistaminen tukee eniten työmarkkinoiden ulkopuolella olevia asiakkaita, kuten osatyökykyisiä ja työttömiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat palvelujärjestelmän toimijat, Hiekanpään alueen oppilaitokset, kolmannen sektorin eli järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan sekä seurakunnan toimijat sekä päätöksentekijät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 233 147

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 220 819

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 287 924

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 268 227

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmän toimintaympäristöä on selvitetty olemassaolevien tutkimusten ja selvitysen pohjalta. Hankkeeseen osallistuviin NEET -nuoriin kuuluu kummankin sukupuolen edustajia, joista enemmistö on miehiä. Hankkeeseen osallistuviin palvelujärjestelmän toimijoihin kuuluu kummankin sukupuolen edustajia, joista enemmistö on naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on palvelujärjestelmän kehittäminen, missä sukupuolten välisiä eroja huomioidaan samoin kuin muitakin yksilöllisiä eroja palvelujen käyttäjien välillä. Sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi palvelujen käyttäjien sukupuoli ja mahdolliset sukupuoleen liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon toimintamallien ja -tapojen pilotoinnissa mm. samaa tai eri sukupuolta olevan työntekijän valinta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 4
Hankkeessa kehitetään moniammatillista yhteistyötä ja palvelumalleja, mikä vähentää sekä hallinnollista työtä että palvelun käyttäjien liikkumista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeessa kehitetään vaihtoehtoja palvelun käyttäjien ja palvelutuotannon toimijoiden liikkumiselle.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 6
Hankkeessa kehitetään palveluja, joiden tuottamiseen myös paikalliset toimijat kuten yhdistykset, yhteisöt ja yritykset voivat osallistua.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hankkeen tavoitteena on kehittää palvelujärjestelmää entistä asiakaslähtöisemmäksi ja asiakkaiden hyvinvointia tukevaksi. Hankkeessa kehitettävien palvelujemallien kustannuksia ja vaikutuksia arvioidaan ja tehdään toimenpide-ehdotuksia kustannustehokkaiden toimintamallien käyttöönotosta.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankkeessa selvitetään myös sähköisten palvelujen käytön mahdollisuuksia liikkumisen korvaamiseksi ja ajankäytön tehostamiseksi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeessa kehitetään palvelujärjestelmää, moniammatillista yhteistyötä ja palveluohjausta palvelun käyttäjien ja tarvittavien tukitoimien kohtaamiseksi ja kohderyhmään kuuluvien henkilöiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeella edistetään kohderyhmään kuuluvien henkilöiden tasa-arvoa, palvelujen saatavuutta ja valinnan mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 8
Hankkeen kehittämistoimenpiteillä vastataan osaltaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen palvelujen toteuttamiseksi uudella tavalla. Hankkeessa tuotettavat palvelumallit mahdollistavat kohderyhmään kuuluvien henkilöiden toimimisen omissa asuin- ja kulttuuriympäristöissään palvelujen tarpeesta huolimatta, mikä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 6
Hankkeessa tuotettavat palvelumallit mahdollistavat kohderyhmään kuuluvien henkilöiden asumisen omissa asuin- ja kulttuuriympäristöissään palvelujen tarpeesta huolimatta, mikä edistää heidän oman kulttuuriympäristönsä hyödyntämistä ja kehittymistä.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pieksämäellä toteutetun OSUMA-hankkeen tavoitteena oli rakentaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden välille koordinoitu ja tavoitteellinen yhdessä tekemisen toimintamalli, jossa 16–24 -vuotias opintojen, työelämän tai aktivointitoimenpiteiden ulkopuolelle jäänyt tai ulkopuolelle jäämisen riskissä oleva nuori ei putoa turvaverkosta tai palvelujärjestelmästä. Hankkeen kohderyhmään kuuluvia NEET-nuoria (Not in Employment, Education or Training) arvellaan olevan Pieksämäellä noin 200 nuorta.
Hankkeen konkreettiset tavoitteet olivat:
1. Julkisen, yksityisen ja III sektorin toimijoiden välille luodaan koordinoitu ja tavoitteellinen yhdessä tekemisen toimintamalli
2. Kehitettyä toimintamallia pilotoidaan, arvioidaan ja toteutetaan uuden toimintamallin kustannusten tarkastelu
3. NEET-nuorille tarkoitetut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalvelut ja tukimuodot kootaan mobiilitietokantaan nuorten, ammattilaisten, nuorten läheisten ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön
4. Kuvataan nuorten palvelujen yhteensovittavaa johtajuutta, jolla koordinoidaan suunnitelmallisesti hyvinvointipalveluja sekä ohjataan uusien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentumista.

Kehittämistyön lähestymistapana oli toimintatutkimukseen perustuva osallistava työelämän tutkiva kehittäminen. Menetelmänä käytettiin työpajatyöskentelyä. Kuuteen työpajaan osallistui työntekijöitä ja esimiehiä Pieksämäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, mielenterveys- ja päihdepalvelu, perhepalvelut, terveyskeskuksen vastaanotot, vammaispalvelut, kuntouttava työtoiminta), sivistystoimesta (nuorisotyö, yläkoulu ja lukio), ammatillisista oppilaitoksista, Kelalta, TE-toimistosta, nuoria sekä kolmannen sektorin toimijoita. Työpajatyöskentelyn ja sitä täydentävien työkokousten tuloksena syntyi nuoren elämän kolmeen kriittiseen nivelvaiheeseen kehitetty monialaisen työskentelyn toimintamalli. Toimintamallissa on kuvattu yläkoulusta II asteelle siirtyvän nuoren prosessi, opintojensa keskeyttämistilanteessa olevan nuoren prosessi ja tukiverkon/palvelujen ulkopuolella olevan nuoren prosessi.

Toimintamalliin sisältyvissä asiakasprosesseissa on tehty näkyväksi nuoren kokonaistilanteeen kartoittamisen tärkeys, toimijoiden rooleja, moniammatillisen yhdessä tekemisen paikkoja ja palveluohjauksellisen työotteen sisältöä. Asiakasprosessien kuvaukset ovat auttaneet työntekijöitä hahmottamaan omaa rooliaan osana laajempia nuoren palvelukokonaisuuksia. Päävastuulliset toimijat on kuvattu kolmen nivelvaiheen asiakasprosesseissa sekä Pieksämäen kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelmassa. Kehitetty toimintamalli on hankkeen esimiesryhmän ja kaupungin sivistys- ja perusturvajohtajien hyväksymä.

Kehitettyä toimintamallia pilotoitiin seitsemän kuukauden ajan kehittämisen kohteina olleissa organisaatioissa. Uuteen toimintamalliin liittyvä taloudellinen analyysi oli kustannuksen tarkastelua, joka tehtiin aikaisempien palveluprosessien ja uuden toimintatavan kustannusten tarkasteluna tapausesimerkkien avulla. Taloudelliseen arviointiin ei ollut edellytyksiä, sillä kehitettävän uuden toiminnan asiakastason vaikutuksiin ei päästy riittävän uskottavasti kiinni toimintamallin kokeilun rajallisen keston sekä arviointiin käytettävissä olleiden resurssien vuoksi. Yksi kustannusten tarkastelun tulos on voimavarojen tarkoituksenmukaisen kohdentamisen ja oikea-aikaisuuden merkityksen esiin tuominen nuoren omaehtoisen toiminnan tukemisessa. Joidenkin nuorten osalta on tarkoituksenmukaista käyttää runsaasti resursseja juuri siinä vaiheessa, kun pulmia ilmenee, eikä jättää tilannetta vain seurannan varaan. Pitkään jatkuva ja määrältään vähäinen palvelujen käyttö ei läheskään aina johda tavoiteltuun tulokseen. Kehitetystä toimintamallista on tärkeä koota jatkossa tutkimuksellista tietoa kaikilta osapuolilta ja tuottaa se arvioitavaan muotoon johtoa ja päätöksentekijöitä varten. Hankkeen arvioinnista ja kustannusten tarkastelun tuloksista ilmestyy syksyllä 2017 oma julkaisu (Piirainen ja Pehkonen-Elmi, jossa avataan tarkemmin vanhan ja kehitetyn uuden toimintavan mukaisia nuoren kolmen nivelvaiheen asiakasprosesseja.

Hankkeen aikana pyrittiin laajentamaan palveluohjauksellista työotetta kaikkien nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden työhön. Eri työryhmissä, juurruttamisvaiheen toimipistekäynneillä sekä toukokuusa 2017 pidetyssä hankkeen seurantatapaamisessa toimijat ovat tuoneet esille, että nuorten kanssa pidetään nykyisin enemmän verkostopalavereja ja kokonaiskoordinaatiovastuusta sovitaan nyt monialaisemmin. Siilomaisuudesta on siirrytty monitoimijaiseen asiakaslähtöiseen työskentelyyn, ja palvelu-ohjauksellinen työote työtapana on laajenemassa.

Hankkeen tuloksena tehtiin näkyväksi nuorten palvelujen tämänhetkistä yhteensovittavaa johtamista, jonka avulla koordinoidaan suunnitelmallisesti hyvinvointipalveluja sekä ohjataan uusien asiakaslähtöisten palvelukokonaisuuksien rakentumista. NEET-nuorten palvelujen kehittämisen kannalta keskeisimmät monialaiset työryhmät saatiin näkyviksi ja vastuunjakoa täsmennettiin. Hankkeen aikana tehtiin näkyviksi yhteisen johtamisen ja yhdessä tehtävien päätösten paikat. Johdon suunnitelmallinen yhteistyö toteutuu Lasten ja nuorten Pieksämäki -työryhmässä, jonka jäseninä ovat opetusjohtaja, lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori (nuorisotoimi), perhepalvelujohtaja ja kaupungin hyvinvointikoordinaattori. Lasten ja nuorten Pieksämäki -työryhmä nimettiin yhteensovittavan johtamisen vastuutyöryhmäksi. Kehitetty toimintamalli viedään kaupungin strategioihin (esim. Lasten ja nuorten Pieksämäki –hyvinvointisuunnitelma), toimintasuunnitelmiin (esim. Pieksämäen kaupungin opiskeluhuoltosuunnitelma), ja vastuutahoksi on sovittu Lasten ja nuorten Pieksämäki -työryhmä.

Hankkeessa koottiin Pieksämäen nuorisotoimen käytössä olevaan sähköiseen Po1nt-portaaliin tietoa ja yhteyslinkit nuorille suunnatuista opiskeluun, terveyteen, asumiseen, taloudelliseen tilanteeseen sekä vapaa-aikaan liittyvistä palveluista. Sivustolle lisättiin tietoa myös III sektorin nuorille tarjoamista tuki-, harrastus- ja palvelumahdollisuuksista. Sivusto on tarkoitettu nuorten sekä heidän läheistensä, ammattilaisten ja vapaaehtoistoimijoiden käyttöön.

Uuden toimintamallin kehittämisessä oli mukana seitsemän järjestöä. Hankkeen toteuttamassa järjestökyselyssä tuli esille, että kolmannen sektorin mahdollisuuksiin tarjota tukea NEET-nuorille vaikuttaa järjestöjen taloudellinen tilanne sekä vapaaehtoisten määrä. Pieksämäellä on haasteena löytää riittävästi vapaaehtoisia, jotka voivat sitoutua säännölliseen toimintaan järjestöissä. Järjestöt ovat halukkaita tiiviimpään yhteistyöhön eri tahojen kanssa, mutta yhteistyöhön tarvitaan koordinointia. Järjestöjen mahdollisuutta palkata työntekijöitä esim. palkkatuella tulisi helpottaa.

Työpajatyöskentely loi rakenteelliset edellytykset kehittämistyössä mukana olleiden toimijoiden yhteisen oppimisprosessin toteutumiselle. Työpajatyöskentelyn menetelmät kannustivat avoimeen ja pohdiskelevaan keskusteluun, aktiiviseen osallistumiseen, toisiin toimijoihin tutustumiseen, konkreettiseen yhdessä tekemisen kehittämiseen sekä reflektoivaan otteeseen. Keskinäinen ymmärrys, vuorovaikutus ja luottamus vahvistuivat monialaisessa työskentelyssä. Hankkeen tuella tapahtunut kehittämistyö oli dialogista. Työpajoista kootussa kirjallisessa palautteessa osallistujat pitivät tärkeänä moniammatillista ja – alaista ryhmissä työskentelyä. Palautteissa tuli esille oman näkemyksen avartuminen, toisten työn tuleminen tutuksi ja sen ymmärtäminen, uusien yhteistyökanavien löytyminen ja yhteistyökuvioiden kehittäminen, yhteydenoton helpottuminen sekä monialaisen työskentelyn hyödyllisyyden näkeminen. Nämä ovat auttaneet yhteisen näkemyksen ja tavoitteen löytämisessä eri organisaatioissa toimivien kesken. Johdon sitoutuminen kattavasti OSUMA – hankkeen kehittämisprosessiin ja kehitetyn toimintamallin viemiseen pysyviin toimintakäytäntöihin oli olennaista. Johto myös mahdollisti henkilöstön osallistumisen kehittämistyöhön, mikä taas lisäsi osallisuuskokemusta, työtyytyväisyyttä ja vahvisti toinen toisilta oppimista. Kaikkien toimijoiden innostus ja tahto yhdessä kehittämiseen on ollut kantava voimavara hankkeen tavoitteiden konkretisoitumisessa ja tavoiteltujen tulosten syntymisessä.

Nuorten ja vanhempien osallisuus kehittämistyöhön on toteutunut pääsääntöisesti asiakas informanttina -osallisuutena heidän toimiessa tiedonantajina kyselyissä ja haastatteluissa. Työpajatyöskentelyn pohja-aineistoksi koottiin nuorten kokemuksia ja toiveita palvelutarpeistaan. Toimintamallin synnyttyä pilotoitavaksi nuorten edustajia osallistui muutamaan työpajaan pohtimaan sekä päättämään yhdessä kokeiltavien asiakasprosessien sisällöistä ja monialaisessa työskentelyssä huomioitavista asioista. Nuorilta koottiin palautetta myös pilotoinnin aikana ryhmähaastatteluissa ja asiakaspalautteina. Vanhempien osallistuminen haastatteluihin oli vähäisempää.

Paikallisten toimijoiden roolin vahvistamisella pyrittiin edistämään osallisuutta ja kansalaisyhteiskunnan vahvistumista Pieksämäellä.