|
|
|
Hankekoodi: S20199
Hankkeen nimi: Polku 55
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2015 ja päättyy 31.8.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kuntoutuspolku ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2355331-0
Jakeluosoite: Hatanpään valtatie 34 B
Puhelinnumero: 0408200201
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.kuntoutuspolku.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Elina Karppanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: polku55(at)kuntoutuspolku.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408682531
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tampereen työttömyysprosentti on Pirkanmaan maakunnan suurin. Kesäkuun 2014 lopussa tampereella oli työttömiä 19 400, joista rakennetyöttömiä oli 11 800 ja pitkäaikaistyöttömiä 6 300. Pelkästään vähintään 1 000 päivää työmarkkinatukea saaneita yli 55 -vuotiaita on 2 000. Tämän lisäksi aktivointitoimenpiteistä poluttumattomat pudokkaat, osatyökykyiset eläkeläiset ja muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat muodostavat merkittävän joukon. Kuntoutuspolku ry:n hanke Polku 55 vastaa palveluvajeeseen kevyempien palveluiden (esim. kuntouttavan työtoiminnan sosiaalisen kuntoutuksen ryhmien) ja vaativampien työllisyydenhoidon palveluiden välillä.
Kuntoutuspolku ry:n hankeella Polku 55 tarjoaa sosiaalityön viitekehyksessä matalan kynnyksen valmennus- ja tukipalvelua yli 55 -vuotiaille yhteiskunnasta syrjään joutuneille tamperelaisille pajatoiminnan keinoin. Hankkeen toimintamalli on kehitetty projektivetoiseksi, jolla pystytään tarjoamaan erilaisia pajatoiminnan sisältöjä työkyvyn ja työelämävalmiuksien teemoilla kurssimuotoisesti. Toimintamallin tuottamaa muutosta tarkastellaan yksilön kohdalla Kykyviisarin avulla. Tasa-arvon toteutumista hankkeessa seurataan jatkuvasti. Osallistujat suunnittelevat hankkeen pajatoimintaa ja siinä kuten toimintatiloissa yms. huomioidaan tasa-arvon toteutuminen.
Pajalla olevien kohdalla täyttyy yksi tai useampi seuraavista tunnuspiirteistä:
- työnhaku on katkennut
- työttömyys ja toimettomuus ovat pitkittyneet
- tarpeenmukaisia palveluja ei ole järjestetty
- pajalaisella ei ole toteuttamiskelpoista suunnitelmaa
- pajalainen on pitkäaikaistoimeentulotukiasiakas
- pajalainen on vailla vakituista asuntoa
- pajalainen on asiakkaana päihde- ja/tai mielenterveyspalveluissa
Työttömät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet voivat hakeutua Polku 55:n toimintapajalle joko itse tai muiden ohjaamina. Pajalla käyminen perustuu pajalaisen ja pajan henkilökunnan väliseen sopimukseen eikä pajalla käymiseen tarvita TE-toimiston tai sosiaalityöntekijän päätöstä. Pajatoiminnan tavoitteena on sekä ylläpitää että kasvattaa pajalaisten osallisuutta, sosiaalisia valmiuksia ja työelämätaitoja ja näin tukea heidän siirtymistään heille hyödyllisten palveluiden piiriin ja lähemmäs työelämää. Projektin työelämäyhteistyötahona on Tammerkosken yrittäjät ry, joka toimii projektin linkkinä 1 300 eri tamperelaiseen yritykseen. Hankkeen kesto on kolme vuotta (1.9.2015-31.8.2018) ja sen aikana pyritään tarjoamaan pajatoimintaa 110 henkilölle. Pajalaisten pajajakson kestolle ei ole ennaltamäärättyä aikaa vaan eteneminen suunitellaan yksilöllisesti.
Projekti esittelee saavutuksiaan seminaarissa.
Kohderyhmänä ovat 55 vuotta täyttäneet tamperelaiset, jotka ovat vaarassa joutua yhteiskunnasta syrjään tai ovat jo joutuneet yhteiskunnan ulkopuolelle sekä vastaavassa tilanteessa olevat maahanmuuttajat ja romanit. Asiakkaat koostuvat muun muassa työelämän ja aktivointitoimien ulkopuolelle jääneistä, pitkäaikaistyöttömistä, osa-aikaeläkkeellä olevista ja aikuissosiaalityön asiakkaista.
Pajalla olevien kohdalla täyttyy pääsääntöisesti yksi tai useampi seuraavista tunnuspiirteistä:
- työnhaku on katkennut
- työttömyys ja toimettomuus ovat pitkittyneet
- tarpeenmukaisia palveluja ei ole järjestetty
- henkilöllä ei ole vielä toteuttamiskelpoista suunnitelmaa
- pajalainen on pitkäaikaistoimeentulotukiasiakas
- pajalainen on vailla vakituista asuntoa
- pajalainen on asiakkaana päihde- ja/tai mielenterveyspalveluissa
Pirkanmaan TE-toimisto, Tampereen aikuissosiaalityö ja sosiaalinen kuntoutus, Tampereen työtoiminta, Tamperelaiset yritykset ja yhdistykset. Yritysten osuus on vähäinen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 324 222
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 553
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 405 726
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Tampereen
Kunnat: Tampere
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2
Suunniteltu: 110
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 2 |
| Hankkeen materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologiset lähtökohdat ja kierrätysmateriaaleja suositaan. Hankkeessa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan ja osallistujia myös kannustetaan siihen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten ne, joilla on vähiten resursseja sopeutua siihen. Tällaisia ryhmiä ovat esim. köyhät ja syrjäytyneet ihmiset. Ilmastonmuutos lisää tiettyjä sairauksia kuten esimerkiksi Suomessa harvinaisten, lämpimien maiden sairaudet lisääntyvät. Muutoksia oletetaan tulevan myös psyykkisissä sairauksissa, kun sateisuus ja pitkä pimeä kausi lisääntyvät ja myös sosiaalisten ongelmien odotetaan kasvavan (THL, Ilmastonmuutos). Hankkeella pyritään kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kasvuun, joka vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologiset lähtökohdat ja kierrätysmateriaaleja suositaan. Hankkeessa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Vaikutus vähäinen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeen materiaalihankinnoissa otetaan huomioon ekologiset lähtökohdat ja kierrätysmateriaaleja suositaan. Hankkeessa kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Vaikutus vähäinen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Kierrätys, ekologinen toiminta, materiaalin uusiokäyttö yms. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeessa uusiutumattoman energian kulutus pyritään pitämään mahdollisemman pienenä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen osallistujien työllistymistä yrityksiin pyritään tukemaan, mutta osallistujien tilanteista riippuen työllistyminen ei usein ole realistinen vaihtoehto. Hankkeessa kuitenkin kannustetaan osallistujia hyödyntämään heille tarjolla olevia palveluita ja yhdessä tutustutaan niihin. Hankinnat tehdään lähellä olevilta toimijoilta huomioiden hankkeen kilpailutusvaatimukset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Hankkeessa luodaan matalan kynnyksen toimintamallia, jolla yhteiskunnan ulkopuolelle joutuneita tuetaan takaisin tarvittavien palveluiden ja toimien piiriin. Tuloksia ja mallia esitellään seminaarissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeen pajatoiminnassa käytetään julkisia kulkuneuvoja esimerkiksi vierailuille ja tutustumisiin siirtymisessä. Osallistujia kannustetaan julkisen liikenteen käyttöön. Hankkeen jo alettua selvisi, että hankkeeseen kuuluvaksi kustannukseksi ei hyväksytä julkisen liikenteen kuluja. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 4 |
| Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kasvu vähentää terveysriskejä. Osallisuus toiminnassa ja osallistuminen sen toteutukseen, onnistumisen kokemukset ja haasteiden tunnistaminen lisäävät oman itsen arvostusta ja itsetuntemusta. Päivitetyn tiedon saaminen ja työllisyystilanteiden kartoittaminen antaa osallistujalle mahdollisuuden tarkkailla omaa tilannettaa realistisesti. Pajatoiminta mahdollistaa yksilön luovuuden toteuttamista. Osallistujia kannustetaan myös osallistumaan harrastuksiin yms. järjestötoimintaan. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 2 |
| Hankkeen toiminnan erilaiset vaikutukset eri sukupuoliryhmille huomioidaan ja kirjataan. Eri sukupuolia tuetaan ja valmennetaan taloudellisesti ja sosiaalisesti tasa-arvoisesti. Toiminnallisuutta eikä ohjauksia jaeta sukupuoliroolien mukaisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 2 |
| Hankkeen toimintaan osallistuvilla ihmisillä on erilaisia taustoja ja niitä kunnioitetaan pajalla. Pajatoiminnassa kaikki osallistujat ovat saman arvoisia ja heitä myös kohdellaan siten. Pajan osallistujia kannustetaan tutustumaan vieraisiin kulttuureihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kulttuuriympäristöön, mutta sitä mahdollisesti hyödynnetään ryhmätoiminnassa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 2 |
| Pajan valmentajilta odotetaan ympäristöosaamista. Tämä näkyy raaka-aineiden/materiaalien käyttönä, uusiokäyttönä ja kierrätyksenä. Toiminnassa käytetään työvälineitä tarkoituksenmukaisesti, säästetäänenergiaa, vältetään riskejä ja tuodaan esille parannuksia työpaikan käytäntöihin. Työntekijät myös opastavat toimintaan osallistuvia asiasta. | ||
Kuntoutuspolku ry:n hanke Polku55 tarjosi sosiaalityön viitekehyksessä matalan kynnyksen valmennus- ja tukipalvelua yli 55 -vuotiaille yhteiskunnasta syrjään joutuneille tamperelaisille pajatoiminnan keinoin. Hankkeen toimintamalli kehitettiin projektivetoiseksi tarkoituksena tarjota erilaisia pajatoiminnan sisältöjä työkyvyn ja työelämävalmiuksien teemoilla kurssimuotoisesti. Toimintamallin tuottamaa muutosta tarkasteltiin yksilön kohdalla Työterveyslaitoksen Kykyviisarin avulla ja mallin toimivuutta eri palveluihin sijoittumista koskevina tuloksina. Tasa-arvon toteutumista hankkeessa seurattiin. Osallistujat suunnittelivat hankkeen pajatoimintaa ja myös siinä huomioitiin tasa-arvon toteutuminen.
Pajalla olevien kohdalla täyttyi yksi tai useampi seuraavista tunnuspiirteistä:
- työnhaku on katkennut
- työttömyys ja toimettomuus ovat pitkittyneet
- tarpeenmukaisia palveluja ei ole järjestetty
- pajalaisella ei ole toteuttamiskelpoista suunnitelmaa
- pajalainen on pitkäaikaistoimeentulotukiasiakas
- pajalainen on vailla vakituista asuntoa
- pajalainen on asiakkaana päihde- ja/tai mielenterveyspalveluissa
Työttömät ja yhteiskunnasta syrjään joutuneet hakeutuivat Polku55:n toimintapajalle joko itse tai muiden ohjaamina. Pajalla käyminen perustui pajalaisen ja pajan henkilökunnan väliseen sopimukseen eikä pajalla käymiseen tarvittu TE-toimiston tai sosiaalityöntekijän päätöstä. Pajatoiminnan tavoitteena oli sekä ylläpitää että kasvattaa pajalaisten osallisuutta, sosiaalisia valmiuksia ja työelämätaitoja ja näin tukea heidän siirtymistään heille hyödyllisten palveluiden piiriin ja lähemmäs työelämää. Hankkeen kesto oli kolme vuotta (1.9.2015 – 31.8.2018) ja sen aikana pyrittiin tarjoamaan pajatoimintaa 110 henkilölle. Pajalaisten pajajakson kestolle ei ollut ennalta määrättyä aikaa vaan eteneminen suunniteltiin yksilöllisesti. Lopulta hankkeeseen osallistui 100 asiakasta.
Hanketta käytiin esittelemässä Tampereen kaupungin eri yksiköissä ja muissa kolmannen sektorin toimintapaikoissa. Tampereen seurakunnan Ruokanysse sekä Babtismiseurakunta jakoivat esitteitä ruokajaon yhteydessä ja muutenkin esitteitä jaettiin laajasti mm. kaupoissa, kirjastoissa terveysasemilla ja yhteistyökumppaneiden toimipisteissä eli paikoissa, joissa kohderyhmä arjen toiminnoissaan usein asioi. Suurelta osin hankkeeseen osallistuvat olivat olleet vuosia työttömänä ja useilla oli päihdetaustaa tai mielenterveydenhäiriöitä. Lehtimainonnan avulla hankkeeseen tavoitettiin entistä enemmän osallistujia ja myös sellaisia, joilla ei ollut merkittävää päihde- tai mielenterveysongelmaa ja työttömyys oli kestänyt vähemmän aikaa.
Osallistujien pajajakson pituus vaihteli muutamasta kuukaudesta vuoteen. Osallisuus vaihteli päivittäin, osa asiakkaista kävi jopa viisi kertaa viikossa, osa muutaman kerran kuukaudessa.
Osallistujia jatkopoluttui mm. palkkatukityöhön, avoimille työmarkkinoille, työkokeiluun, sosiaaliseen kuntoutukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan. Osallistujia, joiden työkyvyn katsottiin oleellisesti heikentyneen, lähetettiin Tampereen kaupungin pitkäaikaistyöttömien eläkeselvittelyyn. Tätä kautta useampi asiakas pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle.
Osallistujilla teetettyjen mielipidekyselyjen mukaan hankkeen toiminnalla oli positiivista vaikutusta:
- Fyysiseen kuntoon
- Arjen hallintaan
- Osaamiseen tai ammattitaitoon (uusien taitojen oppiminen)
- Mielen hyvinvointiin
- Ihmissuhteisiin
- Harrastamiseen tai osallistumiseen
- Taloudelliseen tilanteeseen
- Päihteiden käyttöön tai muihin riippuvuuksiin (mm. peliriippuvuus)
- Työllistymiseen
Näistä selkeästi eniten vaikusta asiakkaat kokivat olleen arjen hallintaan, mielen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja harrastamiseen tai osallistumiseen.
Hankkeen tuloksia esiteltiin loppuseminaarissa.