Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20203

Hankkeen nimi: SOKU - Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Rauni Räty

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rauni.raty(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3109356

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto)

Tuen siirronsaajat

Seita-säätiö, 2022924-0
Meri-Lapin Työhönvalmennus- säätiö, 1570156-3
Lapin Yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tarkoitus on kehittää lappilaista toimintatapaa nuorten sosiaalisen kuntoutuksen edistämiseksi, lisätä asiakaslähtöisyyttä nuorten ohjauksessa, edistää uuden sosiaalihuoltolain mukaisten aktiivisuussuunnitelmien tekemistä ja toteuttamista sosiaalisen kuntoutuksen paikallisissa monialaisissa verkostoissa sekä kehittää tätä systeemiä koordinoivaa kokonaisjärjestelmää.
Ensimmäisenä päätavoitteena on kehittää yhdessä hankkeessa mukana olevien seutukuntien toimijoiden kanssa nuorten työelämäosallisuutta sekä muuta osallisuutta tukevia sosiaalisen kuntoutuksen toimintatapoja. Toisena päätavoitteena on tehostaa nuorten tarpeiden mukaista neuvontaa ja palveluohjausta. Nuoria tuetaan yksilöllisesti sosiaalisen kuntoutuksen prosessissa, jonka maalina on koulutus- ja työelämäpolkujen löytyminen nuorelle. Kolmantena päätavoitteena on tukea nuorten henkilöiden osallisuutta vertaistukitoimintaa kehittämällä sekä edistämällä uudenlaisia osallisuusmalleja ja työmuotoja kuten vastuuhenkilömallia. Neljäntenä päätavoitteena on ammattilaisten osaamisen ja tieto-taidon vahvistaminen toteuttaa tehostettua nuorten koulutusohjausta ja ammatinvalinnanohjausta. Jokaista nuorta autetaan asiakassuunnitelmien toteutumisen varmistamiseksi rakennettavan tukiverkoston hankkimisessa.

Toimintatapojen kehittämisessä hyödynnetään alueellisia olemassa olevia verkostoja ja luodaan tarvittaessa asiakaslähtöisesti uusia verkostoja. Näin pyritään kumppanuuden kautta identifioimaan nuorten poluilla olevia esteitä ja poistamaan niitä tarkoituksenmukaisella yhteistyöllä. Keskinäisellä avoimella dialogilla varmistetaan asiakassuunnitelmien toteutumisen joustava eteneminen.
Hankkeen toiminnan kohderyhminä ovat 18-30-vuotiaat sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat nuoret, joiden elämänkulkuun liittyy koulutuksen ja/tai työn puute, työ- ja toimintakyvyn vajeita, huono-osaisuutta, itsenäistymiseen ja elämänhallintaan liittyviä pulmia, kulttuuritaustasta johtuvia kiinnittymättömyysongelmia sekä osallistumattomuutta yhteiskunnan toimintaan. Hankkeessa tehdään yhteistyötä edellä mainittujen asiakasryhmien kanssa toimivien julkisen ja yksityissektorin ammattilaisten sekä järjestötoimijoiden ja viranomaistahojen kanssa. Hankkeessa osatoteuttajina ovat Kemissä Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö, Sodankylässä Seitasäätiö ja Lapin Yliopisto. Lapin Yliopisto osatoteuttajana osallistuu hankkeessa järjestettävän koulutuksen ja arviointitutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hankkeessa perustetaan Kemiin ja Sodankylään matalan kynnyksen periaatteella toimivat POTKURI-palvelupisteet, joiden toimintaa koordinoivat hankkeeseen palkattavat projektityöntekijät. Nuoret osallistuvat palvelujen ja POTKURI-palvelupisteiden toiminnan toteutukseen ja kehittämiseen ja näin toiminta rakentuu nuorten tarpeiden ja kiinnostuksen suuntaisesti. POTKURI-palvelupisteissä haetaan paikallisia ratkaisuja nuorten aktivoitumisen ja osallistumisen edistämiseksi sekä luodaan asiakkaan tarpeista lähtevä vastuuhenkilömalli. Vertaistukitoimintaa ja work shop - työskentelyä toteutetaan perustamalla nuorten toiminnallisia vertaistukiryhmiä nuorten tarpeiden, intressien ja harrastusten mukaisesti.
Hankkeen teknisenä osana toteutetaan työelämäosallisuutta parantava, osallistava ja valmennuksen osa-alueita tukeva web-järjestelmä. Järjestelmän tavoitteena on saada mobiilijärjestelmän kautta näkyviin mahdollisia pientöitä, joita ei viranomaistoiminnan tai rekrytoinnin kautta välitetä esimerkiksi 1-2 päivän mittaisia työtehtäviä kodeissa, järjestöissä. Pientöiden välittämisen lisäksi mobiilialusta tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden kehittää nuorille suunnattuja palveluohjaus- ja kuntoutuspalveluja.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- 18-30-vuotiaat sosiaalista kuntoutusta tarvitsevat nuoret, joiden elämänkulkuun liittyy koulutuksen ja/tai työn puute, työ- ja toimintakyvyn vajeita, huono-osaisuutta, itsenäistymiseen ja elämänhallintaan liittyviä pulmia, kulttuuritaustasta johtuvia kiinnittymättömyysongelmia sekä osallistumattomuutta yhteiskunnan toimintaan
- edellä mainittujen asiakasryhmien kanssa työtä tekevät ammattilaiset (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon ja sivistystoimen ammattilaiset, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat ja valtion viranomaiset)

Hankkeessa osatoteuttajina ovat Kemissä Meri-Lapin työhönvalmennussäätiö, Sodankylässä Seitasäätiö ja Lapin Yliopisto. Lapin Yliopisto osatoteuttajana osallistuu hankkeessa järjestettävän koulutuksen ja arviointitutkimuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyötä tehdään useiden eri tahojen kanssa mm. ammattiopisto Lappian, Lapin ammattiopiston, TE-toimiston, työvoiman palvelukeskusten, EDUROn, KELAn, järjestöjen ja yritysten kanssa.

Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä Rovaseudulla toteutettavaksi suunnitellun ESR-hankkeen ”Yksilöllistä ohjausta ja tukea nuorille matalan kynnyksen asiointipisteestä - Nuorten ohjaamo (100209)” kanssa. Lapin ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen hankkeet tukevat matalan kynnyksen ohjaamon/palveluohjaus- pisteen toimintamallin sisältöjen rakentamista, sosiaalisen kuntoutuksen tehostamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä. Tarkoituksena on vaihtaa kokemuksia työelämäosallisuutta, toimintakykyä, osaamista ja osallisuutta vahvistavista toimintatavoista ja palveluista.

Hankevalmisteluvaiheessa on keskusteltu Meri- Lapin Majakka ry:n kanssa yhteistyöstä sen hakeman ja hallinnoiman "Hyvinvointia yhteistyöllä Meri-Lapissa (100407)" hankkeen kanssa. Hankkeen tarkoituksena on kehittää nuorten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja työkykyä vahvistavia palveluita järjestöjen, julkisen sektorin ja koulutusorganisaatioiden yhteistyönä täydentämään toisiaan sekä asemoida sitä, miten järjestöjen osaaminen ja niiden tarjoamat tuen muodot asettuvat luontevalla tavalla osaksi rakentuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta Meri-Lapissa. Hankkeen käynnistyessä käydään vielä tarkemmat keskustelut yhteistoiminnasta.

Yhteistyökumppaneina ovat myös
-Kemiläinen työllistämishanke/TEM
-Rovaseudun Monet-työllistämishanke/TEM
- Lapin nuorisopoliittinen kehittämisohjelma. (ELY 11/2012 Heli Niemi)
- Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnat ja Perusterveydenhuollon yksiköt
-Lapin yliopisto ja Lapin AMK/Nuoret kokemusasiantuntijoina - esiselvityshanke
- SOHVI II - Turun AMK:n koordinoima eri ammattikorkeakoulujen yhteistyöhanke. Lapin AMK:n osaprojektissa kehitetään alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa yli 30-vuotiaiden sosiaalista kuntoutusta. (valmisteluvaiheessa oleva hanke)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 485 167

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 481 558

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 558 861

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 557 497

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Pohjois-Lapin

Kunnat: Sodankylä, Simo, Keminmaa, Tervola, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 177

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Selvitetty työvoimatilastoista sukupuolten suhteellinen osuus työttömistä henkilöistä sekä koulutustaustan ja sukupuolen välinen yhteys.Nuorten työttömyysjakaumassa ei ole sukupuolieroja, mutta miespuolisilla henkilöillä esiintyy enemmän koulutusvajetta. Esimerkiksi kohderyhmässä on pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneista miehiä suhteellisesti naisia enemmän.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnoissa tulee olemaan mukana sekä miehiä että naisia ja pyritään erityisesti motivoimaan nuoret miehet mukaan.Hankkeen arviointitutkimuksessa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Ohjaus- ja työryhmissä sekä kouluttajina toimii miehiä ja naisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole päätavoitteena. Hankkeen päätavoite on nuorten sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen ja sitä kautta nuorten koulutustason parantaminen ja työllistymisen edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei koske suoranaisesti tämän hankkeen tavoitteita ja toimintamuotoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei koske tämän hankkeen toimintaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei koske tämän hankkeen toimintaa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei koske tämän hankkeen toimintaa.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei koske tämän hankkeen toimintaa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa hyödynnetään osatoteuttajien nykyistä hyvää toimintaa mm kierrätys, uusiokäyttö, purkaamot.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei varsinaisesti koske tämän hankkeen toimintaa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 1
Nuorten aktivointiasteen parantaminen lisää nuorten hyvinvointia, vähentää muiden palveluiden tarvetta parantaen kuntataloutta
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa luotavat ja kehitettävät toimintamallit ovat pääosin aineettomia, osittain perustuvat aineellisiin tuotteiiin ja tarvikkeisiin sekä energian käyttöön mm mobiilialusta.
Liikkuminen ja logistiikka 8 8
Hyödynnetään teknologiaa (sähköiset ja mobiilipalvelut, liikkuvat palvelut) erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla. Edistetään osallistumisen esteettömyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen: työllistymisen edistäminen, koulutus, tuki ja ohjaus. Nuorten koettu hyvinvointi lisääntyy ja elämänhallintataidot parantuvat.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Hanke on maakunnallinen ja hankkeen toiminta kohdistuu kaikkin alle 30-vuotiaisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin henkilöihin.Hankkeen eri toiminnoissa pyritään erityisesti huomioimmaan nuoret miehet. Ohjaus- ja työryhmissä sekä kouluttajina toimii myös miehiä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Osatoteuttajien toiminnoissa on mukana useista eri kulttuureista tulevia henkilöitä. Hanke parantaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten mahdollisuuksia osallisuuteen, koulutukseen ja yksilöllisten tukipalvelujen ja ohjauksen saantiin.
Kulttuuriympäristö 9 9
Nuoria tuetaan toteuttamaan kulttuuritarpeitaan aktiivisina osallistujina ja toimijoina. Vaalitaan pohjosta ja lappilaista elämäntapaa ja kuttuuria.
Ympäristöosaaminen 7 7
Nuoria kannustetaan kehittämään ympäristöosaamista esim säätiöiden toiminnoissa. Tietoisuus ja osaaminen lisääntyvät.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SOKU- Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen- hanke oli Euroopan sosiaalirahaston rahoittama, Lapin ammattikorkeakoulun, Kemissä toimivan Meriva SRn, Sodankylässä toimivan Seita-säätiön ja Lapin yliopiston sosiaalityön yksikön yhteinen hanke. SOKU- hankkeessa yhteistyökumppaneina hankepaikkakunnilla oli monia yhteistyötahoja, jotka toimivat nuorten kanssa, muun muassa etsivä nuorisotyö, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, mielenterveysasema, A-klinikka, Kemin työllisyyspalvelut, TE-toimistot, nuorisopsykiatrian poliklinikka ja monet yhdistykset ja järjestöt.

Toimintakokonaisuuksina hankepaikkakunnilla Kemissä ja Sodankylässä ovat olleet:
POTKURI- kohtaamispaikoissa ja ”TuPa” - Tulevaisuuspaja- toiminnassa
- nuorten ohjaaminen ja neuvonta
- nuoria osallistava ja kuntouttava monipuolinen harrastus- ja ryhmätoiminta,
- psykologinen tutkimus ja konsultaatio
- sosiaalisen tilanteen, työ- ja toimintakyvyn kartoitusta
- erilaiset opintopiirit ja työpajat

Hankkeessa on em toimintakokonaisuuksissa toteutettu ja kehitetty lappilaista nuorten ja nuorten aikuisten (18-30v) sosiaalisen kuntoutuksen toimintaa ja työkäytäntöjä yhdessä nuorten ja heidän kanssaan toimivien yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeessa on toteutettu erilaista nuorten ryhmä- ja työpajatoimintaa sekä monissa nuorten tavanomaisissa kohtaamispaikoissa, että hankkeen aikana perustetuissa Potkuri-kohtaamispaikoissa. Näissä on tarjo¬ttu projektityöntekijöiden ja verkostokumppaneiden kanssa yhteistyönä matalan kynnyksen palveluohjausta, neuvontaa ja tukea sekä osallisuutta lisääviä toimintoja. Valmennusta arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan on toteutettu järjestämällä viikoittaista säännöllistä toimintaa, jonka keskeisenä ytimenä on ollut nuorten omaehtoinen ja heidän intresseistään lähtenyt ryh¬mätoiminta. Hankkeessa on kehitetty ja toteutettu myös erityisesti sosiaalisen toi¬mintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvitystä, palveluohjausta ja neuvontaa sekä tarvit¬taessa koulutus- ja urasuunnittelua sosiaalityötekijän ja psykologin toteuttamassa niin kutsussa TuPa-TulevaisuusPaja -toiminnassa

Nuoret ovat ohjautuneet hankkeen toimintoihin kunnissa toimivien yhteistyökumppaneiden, toisten nuorten sekä oppilaitosten kautta. Toimintaa koordinoineen ja toteuttaneen projektihenkilöstön keskeisenä tavoitteena työssä on ollut myötävaikuttaa nuoren ammatillisen polun ja mielekkään tulevaisuuden rakentumiseen.

Tuloksia ja kokemuksia

Nuorten itsensä näkökulmasta SOKU-hankkeen kuntouttavat elementit voidaan kiteyttää vapaaehtoisuuteen, nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin, yhteisöllisyyteen ja työotteeseen, jota voi kuvata kanssakulkijuuteena. SOKU-hankkeen yksi keskeinen kokemus on se, että nuorten työelämäpolkujen vaikeudet eivät ole yksittäisen syyn seurausta, vaan monimutkaisen yksilöllisen kehityshistorian ja ajankohtaisen verkoston pulmien seuraamusta. Yksilölliset polulla kävelemisen pulmat ovat kerroksellisia ja samanaikaisia, kuten tässä hankkeessa havaitut nuorten oppimisvaikeudet, psykologiset pulmat, elämäntilanteeseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys sekä motivaatio-ongelmat. Johonkin palaseen puuttuminen voi vain osaltaan vaikuttaa kokonaisuuteen ja jonkin ulkopuolisen täytyy ottaa vastuu kokonaisuudesta jonkin matkaa asiakkaan kanssa.

Hankkeen toimintaa arvioitiin ns jatkuvan arvioinnin periaatteella. Nuorten kertomana kokemuksina ja palautteena on noussut esille positiivinen kokemus hankkeen toiminnasta. Voimaantuminen nuoren omassa elämässä sekä oikean hyödyn ja tuen saaminen elämän hallintaan liittyvissä kysymyksissä on ollut parasta palautetta hankkeelle.

Hankkeessa on osatoteuttajan, Lapin yliopiston tutkijan toimesta toteutettu myös kokonaisarviointi. Aineisto koostui kolmesta aineistokokonaisuudesta. Ensimmäinen aineisto kattaa 12 hankkeessa mukana olleen nuoren puolistrukturoidut teemahaastattelut. Haastatteluissa keskityttiin nuorten aikuisten sosiaalisen kuntoutuksen käyttökokemuksiin ja se merkitykseen sekä kokemukselliseen osallisuuteen ja toimijuuteen palveluissa ja arkielämässä. Toisen aineistokokonaisuuden muodostavan projektin työntekijöiden haastattelut ja kolmas aineisto koostuu hankkeen kahden yhteistyöryhmän ryhmähaastatteluista. Hankkeen kokonaisarvioinnista on laadittu erillinen artikkeli.

SOKU-hankkeen toiminta-aikana on käynyt yhä selvemmin ilmi, että nuorten palvelujärjestelmät ovat sirpaloituneet ja eri viranomaiset ja yhteisöt hoitavat pitkälti kukin oman osuutensa palveluista. Siten kokonaisvaltainen, asiakkaan tarpeista ja hänen asettamistaan tavoitteista lähtevä palvelun tuottaminen ja järjestäminen eivät aina toimi nykyisessä palvelujärjestelmässä. Sosiaalisen kuntoutuksen järjestämisessä olennainen kysymys on, saavatko kansalaiset ja erityisesti erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat sosiaaliseen kuntoutukseen osallistumisensa ansiosta pysyvästi parempaa elämää ja oikeita vaikuttamismahdollisuuksia.

Sosiaalinen kuntoutus on toimintavalmiuksia ja -mahdollisuuksia tukevaa kokonaisvaltaiseen työskentelyorientaatioon perustuvaa toimintaa, sommitelma, jossa on keskeistä pystyä kytkemään yhteen rakenteellisia ja yksilöllisiä tekijöitä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa yhdistyy neljä kuntoutusta ja sosiaalityötä yhdistävää teoreettista käsitettä: toimijuus, toimintavalmius, osallisuus ja valtaistaminen. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on tärkeää avoin yhteisöllinen toiminta, jossa nuorta tuetaan osana paikallisyhteisöään ja sosiaalisia verkostojaan. Monialaisen yhteistyön merkitys korostuu sosiaalisen kuntoutuksen toteuttamisessa