Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20205

Hankkeen nimi: Energiaopintojen elinkaaripolku

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.10.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö

Y-tunnus: 2221859-6

Jakeluosoite: Paraatikenttä 4

Puhelinnumero: 0206152710

Postinumero: 45100

Postitoimipaikka: Kouvola

WWW-osoite: http://www.kinno.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ville Räty

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.raty(at)kinno.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0206156368

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet

Uusiutuvat energialähteet ja energiatehokkuus ovat entistäkin enemmän sekä Suomessa että EU:ssa huomion keskipisteessä pyrittäessä vähentämään riippuvuutta fossiilisista tuontipolttoaineista, tavoiteltaessa uusia työpaikkoja sekä hillittäessä ilmastonmuutosta.

Rakennemuutoksen jatkuessa on etsittävä keinoja, joilla olemassa olevat resurssit voidaan tehokkaasti hyödyntää. Maakuntaohjelmassa mainitaan mm. ”maaseutuyrittäjyyden kehittäminen esim. bioenergiantuotannon osalta on keskeistä” sekä ”tulee kehittää hajautetun bioenergian tuotantoa”. Koulutuksen rooli on tässä erittäin tärkeä: energiantuotannon hajauttaminen edellyttää yrittäjiltä osaamista miten energiaa tuotetaan turvallisesti ja laillisesti.

Tavoitteena on koulutuksen tarjonnan, laadun ja tehokkuuden parantaminen energia-alalla. Nuorten sijoittuminen tutkintoon johtavaan koulutukseen ja erityisesti koulutuksen loppuunsaattaminen ovat haasteita, joiden ratkaisuksi on etsittävä uusia keinoja. Tavoitteena on lisätä opiskelumotivaatiota kehittämällä selkeät toiminta- ja opetusmallit koko koulutusketjun osalta.

Opiskelijoiksi pyritään saamaan tasapuolisemmin molempia sukupuolia luomalla polku perustutkinnoista insinööriopintoihin. Toisaalta markkinoimalla koulutuspolkua lukioissa voidaan saada enemmän miehiä ammattiopintojen pariin, kun on tiedossa selkeä tie insinööriopintoihin tai työllistymiseen esim. yrittäjänä.

Uusiutuva energia toteuttaa kestävää kehitystä. Hanke on suunniteltu huomioiden rakennerahasto-ohjelman erityisteemat kestävän kehityksen tavoitteista sekä toimenpiteistä vähähiilisemmän yhteiskunnan toteutumiseksi.

Toimenpiteet

Hankkeessa selvitetään tarpeet ja mahdollisuudet eri koulutusorganisaatioiden yhteistyölle energia-alan koulutustoiminnan osalta.

Yritysten halukkuutta, tarpeita ja mahdollisuuksia osallistua tutkimus- ja koulutusyhteistyön kehittämiseen ja toimintaan selvitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien hankkeiden osalta.

Kehitetään opintopolkumahdollisuuksia erityisesti siirtymävaiheisiin eri koulutustasoilta toisille ja työelämään.

Selvitetään mahdollisuudet luoda Kouvolassa sijaitsevan KSAOn Biosammon yhteyteen uusi oppimis- ja tutkimustutkimusympäristö eri koulutustasojen energiakoulutuspolun/siltaopintojen konkretisoimiseksi.

Siirretään yliopistoissa luotua tietoa työpajojen avulla entistä vahvemmin alueen opetus- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten käyttöön. Vahvistetaan kouluttajien osaamista ajantasaisella ja tulevaisuussuuntautuneella tutkimustiedolla innovaatio- ja energia-alasta.

Tulokset

Koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö on vahvistunut. Uutta materiaalia on tuotettu kouluttajien käyttöön. On tieto energia-alan opintopoluista ja uusista tulevaisuuden työmahdollisuuksista. Yrityksillä on paremmat mahdollisuudet kehittää uusia tuotteita ja palveluita. Alueella on kattava koulutustarjonta kaikilla koulutustasoilla ja niiden väliset siirtymät on suunniteltu. Yritysten mahdollisuus saada pätevää henkilökuntaa on kehittynyt. Mielenkiinto energia-alan yrittäjyyttä kohtaan on lisääntynyt.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat oppilaitokset ja niiden energia-alan henkilöstö. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat myös Kouvolan seudun ja Kymenlaakson energia-alaan liittyvät yritykset: laitevalmistus, suunnittelu, asennus, kunnossapidon yritykset, energiayhtiöt, lämpöyrittäjät, energiaosuuskunnat, polttoainetoimittajat, maatilat...

4.2 Välilliset kohderyhmät

Tutkimus- ja koulutusyksikköjen sekä oppilaitosten opiskelijat, jotka hyödyntävät luotuja opintopolkuja. Energian kuluttajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 191 035

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 172 820

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 272 906

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 247 272

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kouvolan

Kunnat: Kouvola

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 18

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 25

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen mukaan (julkaisu Naiset ja miehet Suomessa 2014) Esimerkiksi teknillistieteellisen yliopistotutkinnon on suorittanut vain 24 % naisista, kun miesten osuus on 76 %. Osatoteuttajina toimivat oppilaitokset ovat arvioineet mies- ja naisopiskelijoiden määriä ja jakaumia hankkeen lähtökohdiksi. Energiainsinööri-opiskelijoista on selvästi suurempi osa miehiä kuin naisia, kun taas luonnonvara-alalla tilanne on päinvastoin (esim. KSAOssa olevilla aloilla (luonto- ja ympäristöalan pt. ja maatalousalan pt.) opiskelevista naisia on valtakunnallisesti yli 60% (OKM Vipunen, tilastot v. 2012). Opiskelijamääriin pyritään saamaan tasapuolisemmin molempia sukupuolia luomalla polku perustutkinnoista insinööriopintoihin. Toisaalta markkinoimalla koulutuspolkua lukioissa, voidaan saadaan miehiä enemmän myös ammattiopintojen pariin, kun on tiedossa selkeä tie sitä kautta myös insinööriopintoihin tai työllistymiseen esim. yrittäjänä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke toteuttaa valtavirtaistamisen tavoitetta koulutusmahdollisuuksien ja –kokonaisuuksien suunnittelulla siten, että naisten ja miesten tasa-arvoisuus toteutuu aiempaa paremmin. Oppilaitokset ovat sisällyttäneet valtavirtaistamisen omiin hankesuunnitelmiinsa, esimerkiksi kaikissa koulutus- ja ammattinimikkeissä tullaan käyttämään ensisijaisesti sukupuolten kannalta tasa-arvoisia nimikkeitä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Ei ole päätavoite

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 8
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamisen kehittymisen ansiosta hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen; fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvilla ja energiansäästö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 8
Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden osaamisen kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; fossiilisia polttoaineita kulutetaan vähemmän -> kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 7
Uusiutuvien luonnonvarojen hallittu käyttö fossiilisten uusiutumattomien energialähteiden sijasta turvaa luonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 8
Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät korvattaessa fossiilisia polttoaineita ja säästettäessä energiaa. Riskit esim. polttoaineiden kuljetuksissa vähenevät korvattaessa öljyä uusiutuvalla energialla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Kotimaisen, uusiutuvan energian käytön lisääntyminen sekä energiatehokkuuden paraneminen vähentävät tuontipolttoaineiden käyttöä. Fossiilisten polttoaineiden vähenevä kuljetus Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 7
Uusiutuviin polttoaineisiin ja energialähteisiin perustuva energiantuotanto sekä energiatehokkuuden kehittyminen vähentävät eri vaiheissa materiaalimenekkiä ja jätteiden määriä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 10
Hanke kohdistuu nimenomaan uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen systemaattisen tuottamisen ja käytön edistämiseen, joten sillä on arvioitavaan kohtaan erittäin merkittävä myönteinen vaikutus; taloudellisen kestävyyden ja Suomen kansantalouden kannalta on erittäin paljon parempi käyttää entistä enemmän kotimaisia, uusiutuvia energialähteitä kuin olla fossiilisten tuontipolttoaineiden ja tuontisähkön varassa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 5
Hanke edistää paikallisen yritystoiminnan kilpailukykyä edistämällä energiatehokkuutta. Elinkeinorakennetta on mahdollista monipuolistaa tuottamalla uutta tietoa, osaamista, liiketoiminta- ja uranäkymiä opiskelijoiden ja lähialueen yritysten tarpeisiin. Biosampo on erinomainen Kouvolassa sijaitseva tukikohta, jota yritysten on helppo lähestyä mitä moninaisimmissa kehitys-, tutkimus- ja koulutustarpeissa. Liiketoiminta on kestävällä pohjalla perustuessaan uusiutuvaan energiaan (esim. lämpöyrittäjyystoiminta, yrityksille asetettavat velvoitteet esim. asiakkaiden suunnalta).
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 5
Uusituvan energian ja energiatehokkuuden edistämisen osalta opiskelijoilla ja yrityksissä on paremmat valmiudet kehittää uusia palveluja kaikkiin elinkaariketjun vaiheisiin; selvitykset, mittaukset, analyysit, suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtävät.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Polttoaineiden ja energian lähituotanto sekä energiatehokkuus vähentävät fossiilisten polttoaineiden ja energian siirtotarpeita ja kuljetusta. Energiatehokkuuden kehittyminen mahdollistaa yritysten paremmat toimintamahdollisuudet ja säilymisen lähialueella.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 2
Kotimaisten, uusiutuvien energiamuotojen lisääntyvä käyttö on sosiaalisesti hyväksyttävää pitkälläkin tähtäimellä – se ei mene pois muodista. Kotimaisten energialähteiden lisääntyvä käyttö vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista, parantaa Suomen omavaraisuutta ja lisää myös suomalaisten perusturvallisuutta eli henkistä hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 10 2
Hanke edistää miesten ja naisten tasa-arvoa; oppilaitokset ovat analysoineet mies/naisnäkökulmaa ja –määriä eri opiskelijaryhmissä, tiedostavat tilanteensa ja ottavat analyysien tiedot huomioon opinto-ohjelmien suunnittelussa ja yhteistoiminnassaan. Ammatti- ja koulutusnimikkeissä käytetään sukupuolten kannalta tasa-arvoisia nimikkeitä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 2
Hanke on erittäin syrjimätön mahdollistaessaan kaikkien henkilöryhmien tasa-arvoisen osallistumisen eri koulutusohjelmiin.
Kulttuuriympäristö 10 3
Hanke parantaa suomalaisen kulttuuriympäristön säilymismahdollisuuksia edistäessään mm. maaseutuyrittäjien toimintaedellytyksiä ja maaseudun elinvoimaisuutta.
Ympäristöosaaminen 10 5
Hanke edistää ympäristön kannalta erittäin keskeiseen toimialan eli energiaan liittyvän osaamisen kehittämisen ja osaamisen lisääntymisen; kaikkien koulutustasojen yhteistoiminta aiheen osalta on uutta Suomessa ja mahdollistaa poikkitieteellisen/käytännöllisen osaamisen teoreettisen ja käytännönläheisen osaamisen lisäämisen kaikkien hankkeeseen osallistuvien toimijoiden ja sidosryhmien osalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke on toteutettu yhteistyössä viiden toimijan kesken. Päätoteuttaja oli Kouvola Innovation Oy ja osatoteuttajia olivat Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy (Kyamk), Kouvolan kaupunki/Kouvolan seudun ammattiopisto (KSAO), Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) sekä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut HY+ Oy. Keskinäinen yhteistyö sujui hyvin ja toimenpiteitä toteutettiin hyvässä yhteistyössä.

Hankeen toimenpiteet tähtäsivät työelämälähtöiseen koulutuksen kehittämiseen energia-alalla. Tässä ESR-hankkeen kehitystyössä vahvistettiin erityisesti ammattiopisto-ammattikorkeakoulu -koulutusketjun toiminta- ja opetusmalleja huomioiden yritysten esille nostamat kehitystarpeet. Kinno vastasi työelämäyhteydestä, LUT ja HY+ vastasivat koulutuksien järjestämisestä ja uusimman tiedon välittämisestä, Kyamk ja KSAO vastasivat koulutusyhteistyön ja koulutuksen kehittämisestä.

Hankkeessa selvitettiin yritysten tarpeita ja näkemyksiä koulutuksen kehittämiseen energiaan liittyvien koulutusten osalta. Siirrettiin tietoa hankkeessa järjestettyjen työpajojen avulla entistä vahvemmin alueen opetus- ja koulutusorganisaatioiden sekä yritysten käyttöön. Vahvistettiin kouluttajien osaamista ajantasaisella ja tulevaisuussuuntautuneella tutkimustiedolla innovaatio- ja energia-alasta.

Hankkeessa selvitettiin tarpeet ja mahdollisuudet eri koulutusorganisaatioiden yhteistyölle energia-alan koulutustoiminnan osalta. Kehitettiin opintopolkumahdollisuuksia erityisesti siirtymävaiheisiin eri koulutustasoilta toisille (siltaopinnot).

Selvitettiin mahdollisuudet luoda Kouvolassa sijaitsevan KSAOn Biosammon yhteyteen uusi oppimis- ja tutkimustutkimusympäristö eri koulutustasojen energiakoulutuspolun/siltaopintojen konkretisoimiseksi (etäopetus ja laitteiden etäseuranta/-käyttö Kyamk:n ja KSAO:n välille).

Tuloksena koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyö on vahvistunut. Uutta materiaalia on tuotettu kouluttajien käyttöön. On luotu tietoa energia-alan opintopoluista ja sovittu siltaopinnoista. Yritykset ovat päässeet vaikuttamaan koulutuksen kehittämiseen, jonka vastineeksi yritykset saavat tulevaisuudessa osaavampaa työvoimaa. Alueella on kattava koulutustarjonta eri koulutustasoilla ja niiden väliset siirtymät on suunniteltu.