Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20207

Hankkeen nimi: Nuoret Duuniin 2017

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Siilinjärven kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0172718-0

Jakeluosoite: Kasurilantie 1

Puhelinnumero: 017-401111

Postinumero: 71801

Postitoimipaikka: Siilinjärvi

WWW-osoite: http://www.siilinjarvi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kantanen Kati

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Sosiaali- ja terveysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kati.kantanen(at)siilinjarvi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7401951

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorten työllistyminen ja kiinnittyminen avoimille työmarkkinoille on iso yhteiskunnallinen haaste. Huolimatta lukuisista toimista nuorisotyöttömyys on Suomessa merkittävästi suurempi kuin yleinen työttömyys.
Hankkeen tavoitteena on yhdessä muiden toimijoiden kanssa puolittaa maakunnan nuorisotyöttömyys vuoden 2014 loppuvuoden tasosta vuoden 2017 loppuun mennessä.
Hankkeeseen ovat sitoutuneet yhtä lukuunottamatta kaikki maakunnan kunnat ja sillä on työntekijöitä Iisalmessa, Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Varkaudessa. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta.
Hanke tulee suorittamaan yhteistyöverkoston kanssa nuoriin sekä yrityksiin ja yhteisöihin kohdentuvia toimenpiteitä, joita ohjaa näkemys ennaltaehkäisevyydestä ja ryhmätasoisuudesta. Systemaattinen jalkautuminen maakunnan yrityksiin, oppilaitoksiin, välityömarkkinatoimijoiden tiloihin, kuntiin, vastaanottokeskuksiin ja muihin kohderyhmien kannalta tarpeellisiin paikkoihin on keskeinen osa hankkeen toimintaa.
Jalkautumalla yrityksiin sinne voidaan toimittaa kaikki nuorten työllistämistä edistävä tieto käytettävissä olevista taloudellisista ja muista tukimuodoista sekä hankkeen kautta tulevista kannustimista. Lisäksi jalkautumalla voidaan aktivoida laajaa piilotyöpaikkapotentiaalia erityisesti alueen mikro- ja pk-yrityksissä. Hanke tulee jalkautumaan vuosittain 2000 yritykseen siten, että työnjaosta TE-palveluiden ja muiden toimijoiden kanssa on sovittu etukäteen.
Systemaattisen 2. asteen oppilaitoksiin ja yliopistolle jalkautumisen yhteydessä nuorille välitetään innostavaa, mutta realistista kuvaa avoimien työmarkkinoiden ensisijaisuudesta, infotaan keinoista edistää omaa työllistymistä sekä tuodaan yrittäjyyttä esiin myönteisenä mahdollisuutena. Ei-ammatillisissa oppilaitoksissa nostetaan esille työllistäviä mutta vähemmän suosittuja aloja kannustavasti.
Yhdessä TE-palveluiden, yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja muiden yt-tahojen kanssa järjestetään säännöllisesti alueellisia ja eri teemoilla olevia rekrytointitapahtumia, joiden avulla saatetaan yhteen työvoimaa etsivät yritykset ja työtä hakevat ammattikoulutetut ja akateemiset nuoret. Toiminnasta on jo Pohjois-Savosta hyviä kokemuksia ja sitä on tarkoitus laajentaa merkittävästi. Myös hankkeen sähköinen palvelin toimii merkittävänä työnhakua kokonaisvaltaisesti palvelevana väylänä.
Vahvalla yrittäjäyhteistyöllä, 2.asteelle ja yliopistolle jalkautumisella ja säännöllisesti järjestettävillä rekrytointitapahtumilla tuetaan koulutettujen ikäluokkien välitöntä siirtymistä avoimien työmarkkinoiden käyttöön.
Hankkeeseen ohjautuu Te- palveluiden kautta vuosittain 300-450 alle 30-vuotiasta nuorta asiakasta, jotka ohjataan hankkeen koko maakunnassa järjestämiin työnhakuvalmennuksiin ja myöhemmin aloittavan rinnakkaishankkeen työvoimapoliittisiin toimiin. Toimenpiteiden jälkeen nuoria ohjataan eri tavoin avoimille työmarkkinoille.
Hanke viestii monikanavaisesti eri osapuolia aktivoiden sekä toimijoiden luottamusta lisäävästi ja niitä kannustaen. Toimiva sisäinen ja ulkoinen viestintä on keskeinen osa hankkeen toimintaa.
Hanke järjestää kerran vuodessa ratkaisukeskeisen nuorisotyöllisyyteen liittyvän teemapäivän, josta tavoitellaan konkreettia työvälinettä työllisyystoimijoiden konsensuksen ja vaikuttavuudeltaan hyvien työllisyystoimien vahvistamiseksi Pohjois-Savossa.
Hankkeen ja muiden työllisyystoimijoiden toimenpiteiden seurauksena alueen nuorille, yrityksille ja yhteisöille tuleva työllisyyteen vaikuttava hyöty maksimoituu.
Erilaisten rekrytointitapahtumien kautta työllistyy vuosittain useita satoja pohjoissavolaisia nuoria erityisesti pk-yrityksiin.
Ennakoivista, ryhmätasoisista ja monitoimijaisesti tuotetuista työllisyyttä tukevista toimista tulee alueelle vallitseva toimintatapa. Hankkeen aikana toteutettu laaja yrityksiin ja oppilaitoksiin jalkautuminen ja moninaiset rekrytointitapahtumat ovat siirtyneet osaksi useiden työllisyyteen vaikuttavien toimijoiden työtä. Toimien ansiosta alueen nuoret työllistyvät opintojen jälkeen nopeasti ja nykyistä selvästi harvempi nuori tarvitsee työllistymisen tueksi raskaampia tukitoimia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat:
1) Pohjois-savolaiset 17-29-vuotiaat avoimilta työmarkkinoilta työttömät nuoret. Pääpaino on ammatillisessa ja tutkintoon tähtäävässä koulutuksessa olevissa sekä ammattiin ja tutkintoon kouluttautuneissa nuorissa. Toimenpiteitä voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti myös ammatinvalintaa tekeviin nuoriin (esim.9-luokkalaiset) sekä nuoriin, joiden osaamisesta ei ole varmuutta (esim. maahanmuuttajat).
2) Pohjois-Savossa hankkeeseen osallistuvien kuntien alueella toimivat yritykset ja yhteisöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella on lukuisa määrä yhteistyökumppaneita, jotka voidaan ainakin osin nähdä välillisenä kohderyhmänä. Monet hankkeen toimet vaikuttavat vähintään epäsuorasti yhteistyökumppaneiden toimintaan.

1) Useat maakunnan alueella toimivat yrittäjäjärjestöt ja kehitysyhtiöt. Erikseen voidaan mainita Savon Yrittäjät ja heidän paikallisjärjestöt, Kuopion alueen kauppakamari, Pohjois-Savon MTK ja heidän paikallisyhdistykset, Maaseutuammattiin ry, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus, muita mahdollisia työnantajajärjestöjä ja erikokoisia tunnettuja veturiyrityksiä eri puolilta maakuntaa. Kehitysyhtiöitä ovat ainakin Ylä-Savon kehitys, Kuopion Uusyrityskeskus, kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja Navitas Kehitys Oy.
2) Nuorisotyöllisyyden kanssa toimivat viranomaiset, joista yhteistyökumppanin ominaisuudessa mainittaakoon TE-palvelut, hankekuntien kunnanjohtajat, elinkeinoasiamiehet, työllisyystoimijat sekä nuorisotoimet, ohjaus- ja palveluverkostot sekä muut mahdolliset työllisyyteen liittyvät viranomaistahot.
4) Muut työllisyyshankkeet ja välityömarkkinatoimijat, joista hanke tulee tekemään yhteistyötä ainakin Etappi- ja Tuupataan hankkeiden ja Kuopio pilotin sekä Tukeva- ja Toimi-työvalmennussäätiöiden kanssa.
5) 2. asteen kouluttajat, joista ammatillisesti suurimpia ovat Sakky ja Ysao. Muita ammatillisia kouluttajia ovat ainakin Savonia AMK, Ingmanin ja Portaanpään oppilaitokset sekä Pohjois-Savon opisto. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat Itä-Suomen yliopisto ja mahdollisuuksien mukaan maakunnan lukiot ja 9.-luokat.
6) Työntekijäjärjestöt, joista mukaan kuuluvat ainakin SAK, PAM ja Akava
7) Maakunnan keskeiset luottamushenkilöt kuten kunnan-/ kaupunginvaltuustojen ja sote-lautakuntien puheenjohtajat sekä kansanedustajat, joita informoidaan säännöllisesti hankkeen kulusta.
8) Hankekummit, veturiyritykset ja hankkeen suojelija

Lisäksi hankkeen välillisinä kohderyhminä voidaan nähdä ainakin seuraavat tahot:
1) Nuorten perhe, muut läheiset ja lähiympäristö
2) useat arkielämän sujuvuuden kannalta välttämättömät viranomaiset (mm. perusturvaan ja asumiseen liittyvät)
3) Elinkeinoelämä nuorten työllistymisen myötä laajemminkin
4) Maakunta- ja paikallismedia

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 059 560

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 027 555

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 324 450

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 290 754

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Tuusniemi, Keitele, Rautavaara, Kuopio, Vesanto, Tervo, Siilinjärvi, Lapinlahti, Rautalampi, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Vieremä, Leppävirta, Pielavesi, Varkaus, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kasurilantie 1

Postinumero: 71801

Postitoimipaikka: Siilinjärvi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 905

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 548

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1130

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on sukupuolineutraali.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 2
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Työllistynyt ja elämänhallinnan kanssa tasapainossa oleva nuori osaa suunnitella ja toteuttaa arkeen liittyvvät valintansa paremmin kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kuin syrjäytymisvaarassa oleva tai syrjäytynyt nuori. Työllisyyden mukana tuoma taloudellinen vakaus antaa myös mahdollisuuden tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hankkeella voidaan nähdä lukuisia suoria ja välillisiä elinkeinoelämän kestävään kehitykseen, mukaanlukien paikallisesta nuoresta työvoimasta huolehtiminen, liittyviä suoria ja välillisiä vaikutuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hanke pyrkii toiminnallaan edistämään nuorisotyöllisyyteen liittyvien toimijoiden halua, kykyä ja mahdollisuutta toimia yksin ja yhdessä niin, että nuorten työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi selkeästi nykyistä tuloksellisempaa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 2
Välittömästi hanke aiheuttaa lievästi myönteisiä vaikutuksia hankealueen liikkumista ja logistiikkaa ylläpitäville toimijoille, sillä hanketyöntekijät ja hankkeeseen osallistuvat nuoret ja yritykset tulevat liikkumaan hankealueella melkoisen runsaasti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää voimakkaasti molempien pääkohdekohderyhmien eli työttömien nuorten ja maakunnassa toimivien yrittäjien hyvinvointia osallistamalla heitä ikäluokkansa ns. normaalitoimintaan, työskentelyyn avoimilla työmarkkinoilla.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeella ei voida nähdä suoria tasa-arvon edistämiseen liittyviä tavoitteita, vaan työllistyminen avoimille työmarkkinoille on ensiarvoisen tärkeää sukupuoleen katsomatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kultuurista yhdenvertaisuutta osallistamalla nuoria työttömiä ns. valtavirtapalveluihin ja -toimintoihin eli koulutukseen ja työllisyyteen avoimilla työmarkkinoilla.
Kulttuuriympäristö 1 3
Hankkeella ei voida nähdä vahvoja suoria vaikutuksia kulttuuriympäristön kannalta, mutta yhteiskuntaan hyvin integroitunut ja osallisuutta kokeva, myös taloudellisia resursseja omaava nuori, kykenee enemmän hyödyntämään, käyttämään ja muokkamaan kulttuuriympäristön eri muotoja kuten rakennettua ympäristöä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hanke ei suoraan paranna kohderyhmän ympäristöosaamista, mutta välillisesti nuori, jonka elämänhallinta mukaanlukien työ ja talous on tasapainossa, kykenee yleensä huolehtimaan hyvin myös lähi- ja kaukoympäristöstään.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella haettiin ratkaisuja, jotka lisäävät pohjoissavolaisten 17-29-vuotiaiden nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Nuorten työttömyys, erityisesti pitkittyessään, on merkittävä riskitekijä monille elämänhallinnan haasteille sekä inhimillinen, sosiaalinen ja taloudellinen haaste niin yksilölle kuin ympäröiville yhteisölle. Tavoitteeksi asetettiin moninaisin ja laajoin keinoin vaikuttaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tapahtuviin toimintatapoihin ja -kulttuuriin niin, että nuorisotyöllisyyden hoitoon olisi jatkossa entistä tehokkaampia ja vaikuttavampia välineitä ja parempi ymmärrys Pohjois-Savossa.
Hankkeen tavoitteisiin pyrittiin yksilö-, ryhmä- ja yhteisötasoisilla toimilla. Yksilö- ja ryhmätasoiset toimet ovat ns. perinteisiä työllisyystoimia, kun taas yhteisötasoiset toimet ainakin hankkeen toteuttamilla tavoilla, ovat selkeitä uusia avauksia työllisyydenhoidossa.
Hankkeen päätuotteet, maakunnallinen Työllisyysviikko sekä Suomen suurimmaksi rekrytointi-, yrittäjyys- ja koulutusmessuksi kasvanut Megatärskyt- kiertue, juurtuivat maakunnan vuosikalenteriin. Työllisyysviikon tavoitteena oli haastaa jokainen pohjoissavolainen organisaatio ja yksilö miettimään omia työllisyyttä, yrittäjyyttä ja uraohjausta lisääviä toimia. Työllisyysviikko juurrutettiin kuntiin ja tyolisyysviikkosavo.fi- sivusto siirtyi Pohjois-Savon Te- toimiston hallintaan. Osana Työllisyysviikkoa järjestettyjen Megatärskyjen päätoteutusvastuu siirtyi yksityiselle palveluntuottajalle Filysium Oy:lle ja osatoteutusvastuut maakunnan suurimmille kunnille ja oppilaitoksille.
Yksilötasoisina toimina hanke haastatteli 1018 asiakasta, joille tehtiin aktivoiva ja työllisyyttä tukeva henkilökohtainen alkuhaastattelu heidän kotikunnassaan. Haastattelut suoritettiin ns. motivoivan haastattelun menetelmin. Nuorille kerrottiin tavoista hakea tehokkaasti työtä, etsittiin avoimia ja piileviä työmahdollisuuksia sekä pohdittiin tarkoituksenmukaisia hankkeen tarjoamia koulutuksia. Haastattelun tehnyt suunnittelija oli kyseisen asiakkaan käytössä koko asiakkuuden ajan antaen henkilökohtaista tukea ja neuvoja.
Ryhmätasoisista toimista keskeisimmät olivat päivän mittaiset ammattitaitoa lisäävät korttikoulutukset sekä työnhakua tehostavat teemapäivät. Korttikoulutuksia oli kaikkiaan tarjolla seitsemää erilaista ja teemapäivien sisältö vaihteli hankkeen eri vaiheissa(mm. some työnhaun väylänä, oman osaamisen tunnistaminen ja markkinointi, video CV:n tekeminen). Yrittäjyyden edistämiseksi järjestettiin päivän mittaisia Minustako Yrittäjä- teemapäiviä sekä 20 päivän mittaisia, täydet yrittäjävalmiudet antavia Matkalla Yrittäjäksi -koulutuksia.
Hankkeen "päätuotteet" olivat kuitenkin ns. yhteisötasoiset toimenpiteet, joiksi voidaan katsoa erilaiset rekrytointitapahtumat, työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät teematapahtumat sekä maakuntatasoinen Työllisyysviikko. Esille voidaan nostaa hankkeen koordinoimat Syys- ja Megatärskyt, pienemmät Duunitärskyt, Koillis-Rekry- iltapäivä, Valmistujaislahjaksi työtä- teemaviikko, useat kuntakohtaiset rekry- ja työllisyysinfotapahtumat sekä yhdessä Te- toimiston kanssa pidetty myyntityön edistämiseen keskittynyt Myyntimatch -tapahtuma. Yrittäjyyttä edistettiin edellämainittujen rekrytointitapahtumien lisäksi mm. Työllistä itsesi- tapahtuma. Kaikkia näitä kokonaisuuksia olivat eri pinotuksin.
Hankkeen tavoitteiden voidaan katsoa toteutuneen hyvin tai erinomaisesti. Numeeriseen päätavoitteesen, nuorisotyöttömyyden puolittamiseen Pohjois- Savossa vuoden 2014 päätöstasosta vuoden 2017 loppuun, ei kuitenkaan saavutettu. Nuorisotyöttömyys aleni joulukuusta 2014 joulukuuhun 2017 2326 nuoresta 1877 työttömään nuoreen eli noin 20 prosenttia. Ajanjaksona 1.9.2015- 31.5.2017, jolloin hankkeen suunnittelemat ja toteuttamat toimenpiteet olivat aktiivisesti käytössä, maakunnan nuorisotyöttömyys aleni 26 prosenttia, mikä on merkittävästi enemmän kuin naapurimaakunnissa. Hankkeelle tehdyn ulkoisen arvioinnin mukaan se onnistui toiminnassaan mm. saattamalla yhteen huomattavan määrän työllisyyden hoitoon aiemmin löyhästikin sitoutuneita toimijoita ja luomalla maakuntaan työllistämisen uuden ekosysteemin. Arvioinnin suorittaneen Ajatustalo Oy:n mukaan hankkeen kehittämät yhteisötasoiset toimet tulisikin saada käyttöön kansallisesti.
Nuoret Duuniin tulokset pähkinänkuoressa
ENNENNÄKEMÄTTÖMÄN LAAJA JA AKTIIVINEN TOIMIJAVERKOSTO
Hankkeen verkostossa toimivat aktiivisesti yhteistyössä mm. 17 pohjoissavolaista kuntaa, Savon Yrittäjät, Kuopion alueen kauppakamari, TE-palvelut ja ELY-keskus, Pohjois-Savon MTK, Rakennusteollisuus, Teknologiateollisuus, SAK, STTK ja Akava, Sakky, Savonia AMK, Itä-Suomen yliopisto, Oppisopimuskeskukset ja Pohjois-Savon liitto, Suomen 4H- liitto sekä huomattava määrä maakunnassa toimivaa mediaa. Laaja verkosto mahdollisti vaikuttavuudeltaan erinomaiset työllisyyttä edistäneet yhteisötasoiset toimenpiteet ja toimintakulttuurin muutoksen.
HENKILÖKOHTAISTA TYÖNHAKUSPARRAUSTA
Nuoret Duuniin -tiimi haastatteli 1014 nuorta pohjoissavolaista työnhakijaa. haastatelluista nuorista työllistyi 58 %:a. Työttömäksi jäi 17 prosenttia. Hankkeen palkkatuella työllistyi yli 350 työnhakijaa. Tukijakson jälkeen työsuhde jatkui joka toisella työntekijällä.
VALMENNUKSIA, KOULUTUKSIA, UUSIA YRITYKSIÄ
Hankkeen palveluihin kuului työnhakuvalmennuksia sekä kortti- ja yrittäjyyskoulutuksia. Nuoret suorittivat 264 ammattitaitoa lisäävää ja työllistymisen kannalta välttämätöntä korttia. Päivän mittaisiin työnhakuvalmennuksiin ja yrittäjyysinfoihin osallistui yhteensä 405 nuorta. Matkalla Yrittäjäksi -koulutuksiin (20pv) osallistui 55 nuorta, joista 13 nuorta aloitti yritystoiminnan heti koulutuksen päätteeksi.
YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN JATKOSSA
Hankkeen järjestämässä Hulluna Duuniin -päivässä Savon Yrittäjien tj. Arto Nykänen haastoi Savonia AMK:n kehittämään opinnäytetöiden arviointia. Savonia vastasikin haasteeseen. Nykyään opinnäytetöissä
arvioidaan myös mahdollisuus aloittaa yritystoimintaa näytetyön aiheeseen liittyen.
SATOJA TYÖPAIKKOJA JA TUHANSI TYÖHAASTATTELUJA rekrytointi- ja koulutusmessuilla
Hanke järjesti seutukunnallisia messuja (mm. Siilinjärvellä ja Koillis-Savossa) sekä laajoja messukiertueita. Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa toteutettiin 1.2.2015–30.11.2017 mm. Mega- ja Syystärskyt kahdesti. Tärskyillä vieraili noin 20 000 kävijä. Mukana olleet 800 näytteilleasettajaa tarjosivat yli 5000 työpaikkahaastattelua tai muuta jatkokontaktia!
Megatärskyt saivat jatkoa keväällä 2018, kun yksityinen palveluntuottaja otti päävastuun tapahtumasta. Hankkeen toimijaverkostolla oli yhä tärkeä rooli messujen järjestelyissä.
MAAKUNNALLINEN TYÖLLISYYSVIIKKO
Vuonna 2017 järjestettiin maakunnallinen Työllisyysviikko, jonka alullepanijana, innostajana sekä markkinointiyhteistyökumppanina toimi Nuoret Duuniin 2017-hanke. Päätoteuttajina toimivat pohjoissavolaiset kunnat ja muut organisaatiot. Viikon aikana toteutettiin moninaisia työllisyysteeman mukaisia tempauksia liki kaikissa pohjoissavolaisissa kunnissa. Teemaviikko koettiin erittäin tarpeelliseksi. Vastaavia tapahtumia nähtiin myöhemmin myös muualla Suomessa.
TYÖLLISYYSVIIKKO TOTEUTETAAN MYÖS TULEVINA VUOSINA.
Sen toimijat kutsuu koolle ja aktivoi Pohjois-Savon TE-toimisto. Keskeisiä toimijoita viikon onnistumisen kannalta tulevat olemaan kuntien johto, elinkeino-, markkinointi- ja työllisyystoimijat sekä kunnan alueen työnantajat, järjestöt ja yksittäiset kuntalaiset.
MYÖNTEISTÄ TUNNETTUUTTA TYÖNANTAJILLE
311 työnantajalle myönnettiin maakuntajohtajan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtajan allekirjoittama Nuoren Duunittaja -sertifikaatti yhteensä 2800 nuoren työllistämisestä. Työnantajien nimet listattiin lehti-ilmoituksissa.
NUORET DUUNIIN -HANKE MUIDEN HANKKEIDEN MAAKUNTAAN TUOJANA
Hankkeen myötävaikutuksella Pohjois-Savossa on alkanut mm. MikroGrow-hanke.
HANKKEEN KEHITTÄMÄT YHTEISÖTASOISET, MONITOIMIJAISET TYÖLLISYYSTOIMET
Työllisyysviikko ja Tärsky- konsepti ovat kasvattaneet aktiivisten työllisyystoimijoiden määrää ja muuttaneet yhteistä työllisyyden hoitoon liittyvää maakunnallista ja paikallista toimintakulttuuria. Työllisyysviikon suunnitteluun Megatärskyineen osallistui noin 150 organisaatiosta satoja henkilöitä.