|
|
|
Hankekoodi: S20208
Hankkeen nimi: Maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämishanke LAUHA
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0165116-3
Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10, PL 33
Puhelinnumero: 015 1941
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PATAMA PEKKA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Palvelupäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.patama(at)mikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942270
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kokeillaan ja kehitetään malli, jossa maahanmuuttajien kotouttamis- ja työhönohjauspalvelut liitetään kiinteäksi osaksi elinkeinoalueen muita julkisia palveluja. Asiakastyöhön liittyvä ohjaus liittyy työtoimintapaikoilla ja arkielämässä toteutettuun kielivalmennukseen. Elinympäristössä koettua käydään lävitse myös ryhmämuotoisesti ja toisaalta ryhmässä opittua viedään taas kielenosaamisena elinympäristöön. Kielivalmennuksen lisäksi hankkeessa toteutetaan työhönvalmennusta, jolla varmistetaan maahanmuuttajien pääsy alueella toteutettuihin työllistämispalveluihin. Hankkeen asiakkaiksi valitaan niitä maahanmuuttajia, joiden työelämään ohjaaminen on mahdollista. Toisaalta asiakkaiksi valitaan myös työelämään ohjautuvien omaisia. Tällä halutaan edesauttaa sitä, ettei työelämään pystyvistä maahanmuuttajista tule pelkästään kotiin ja omaan lähiympäristöön sidottuja omaishoitajia.
Asiakkaan näkökulmasta uudistuksena on kaikille maahanmuuttajille kohdistettu palvelu, josta saa tukea silloin, kun kulttuuri- ja kielitausta vaikeuttaa paikallisen palvelujärjestelmän hyödyntämistä. Hankkeen suuri merkitys on se, että kehittämistyö tehdään kuntien oman palvelujärjestelmän sisältä, jolloin hankkeella on paremmat mahdollisuudet juurtua käytännöksi.
Verkoston näkökulmasta hanke antaa tukea palvelutilanteissa ja maahanmuuttaja-asiakkaiden palvelujen kehittämisessä. Työnantajien etuna on työhönvalmennus, jonka avulla asiakkaita valmennetaan työkohteiden vaatimukset huomioiden.
Hanketta hallinnoi Mikkelin kaupunki ja Savonlinnan kaupunki on hankkeessa osatoteuttajana.
Hankkeen kohderyhmänä ovat:
- Työikäiset maahanmuuttotaustaiset, joiden kohdalla kieli- ja kulttuuritausta ja tietämättömyys paikallisesta elinkeino- ja palvelurakenteesta aiheuttaa vaikeuksia asettua osaksi yhteisöä.
- Maahanmuuttajien omaiset, jotka eivät välttämättä toimi vielä/enää työmarkkinoilla.
- Maahanmuuttajat, joiden kohdalla paikalliseen yhteisöön integrointi on tarkoituksenmukaista.
- Työikäisten maahanmuuttajien mukana muuttaneet omaiset, joiden asioiden hoitamattomuus tuottaa lisähaasteita asettumiselle.
- Palveluyksiköt, joilla on vähän kokemusta maahanmuuttajataustaisten palvelusta tai palvelutarpeen tunnistamisesta.
- Työnantajat, jotka kokevat arkuutta maahamuuttajien rekrytoinnissa. Osasyynä kieli- ja kulttuuritaustan erilaisuus.
- Koulutusorganisaatiot, jotka kouluttavat maahanmuuttajataustaisia.
- Yhdistykset ja järjestöt, jotka toimivat maahanmuuttajien tueksi.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 461
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 287 124
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 508 528
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 765
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 22
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ympäristökysymykset eivät nouse hankkeessa esille muutoin kuin yleisten hyväksi koettujen periaatteiden levittämisenä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Hankkeen asiakkaat tulevat tutustumaan suomalaiseen kierrätystoimintaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Mikäli asiakkailla on yrittäjyyshalukkuutta, pyritään sitä edistämään hyvien periaatteiden mukaisesti. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 2 |
| Maahanmuuttajien tasa-arvoisten mahdollisuuksien lisääminen ja monikulttuurisuuden edistäminen edistää yhteisön hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 2 |
| Vahva vaikutus tasa-arvoisuuden kokemiseen ja palvelujen käytettävyyteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 2 |
| Hankkeen päätavoite. Sen lisäksi edistetään elinkeinoelämän mahdollisuuksia käyttää maahanmuuttajien osaamista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 0 |
| Moniarvoisuuden lisääntyminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suurta vaikutusta. | ||
Hankkeen keskeisin tavoite oli mahdollistaa maahanmuuttajille mahdollisimman nopea väylä päästä niihin palveluihin osallisiksi, joita tuotetaan valtaväestöön kuuluville. Hankkeessa työllisyyspalveluiden ja maahanmuuttotoimiston yhteistyötä haluttiin kehittää niin, että maahanmuuttajien palvelutarpeet tunnistetaan mahdollisimman oikein ja että asiakas ohjataan hänelle soveltuvaan palveluun mahdollisimman nopeasti. Hankkeeseen kirjautuneet asiakkaat saattoivat siis olla kotoutumisen alkuvaiheessa. Asiakkaita hankkeeseen löytyi myös niistä asiakkaista, jotka olivat jo olleet jonkun aikaa Suomessa, mutta kiinnittyminen työelämään oli jäänyt tapahtumatta.
Hankkeen toiminta koostui maahanmuuttaja-asiakkaille järjestetystä kolmen kuukauden mittaisista ryhmätoimintajaksoista, joihin sisältyi kielikoulutusta 2 pv/vko sekä työtoimintaa 2 pv/vko. Asiakkaiden työtoiminta järjestettiin käyttäen hyödyksi kolmatta sektoria (Mikkelin toimintakeskus ry), sekä Mikkelin kaupungin työpajoja. Työtoimintapäivinä hankkeen työhönvalmentaja jalkautui työpaikalle varmistamaan työarjen sujuvuutta. Osa asiakkaista on päässyt palkkatuettuun työsuhteeseen Mikkelin kaupungille. Toiminnan tulokset ovat olleet positiivisia. Hankkeen avulla on asiakkaita saatu aktivoitua, työllistettyä ja ohjattua opintopoluille.
Tämän ryhmätoiminnan lisäksi toteutettiin myös yksilöllistä asiakasvalmennusta niin, että työelämään sijoittautumista tai työpaikan löytämistä tuettiin oikea-aikaisesti. Tässä hyödynnettiin työllisyyspalvelujen normaalia palvelurutiinia, jossa asiakkaan työsuoritteesta haetaan hänelle soveltuvasta harjoittelupaikasta referenssi ja tätä referenssiä hyödynnetään asiakkaan markkinoinnissa työnantajille. Tätä markkinointia helpotti hankkeeseen erikseen suunnattu palkkatukiresurssi, joka toteutettiin rinnakkaishankkeen avulla.
Hankkeen tuloksena maahanmuuttajien kotouttamisessa ja työllistämisessä opittiin hyödyntämään olemassa olevia palvelukäytäntöjä ja liittämään niihin uusia elementtejä tarpeen mukaan. Parhaana mallina tässä suhteessa nousee esiin ryhmävalmennus, jossa työelämään hakeutuminen ja kielivalmennus toimivat toisiaan täydentävänä kokonaisuutena.
Hanketta toteutettiin kahdessa kaupunkikeskuksessa Savonlinna ja Mikkeli. Tämä toteutusmalli toi esiin sen, että maahanmuuttajien palvelujen edistäminen on vahvasti sidoksissa siihen, miten paikkakunnalla valtaväestön palvelut on järjestetty.