Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20209

Hankkeen nimi: HENKEÄ POHJOISSAVOLAISTEN YRITYSTEN KANSAINVÄLISTYMISEEN GLOBAL ACCESS

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistonranta 1 PL 1627

Puhelinnumero: 0294451111

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Raatikainen Markus

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektitutkija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: markus.raatikainen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505715633

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomen ja koko EU:n talouden selkäranka on menestyvissä ja kasvavissa PK-yrityksissä. Varsinkin suurten ja keskisuurten yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tueksi on luotu rakenteita, jotka tukevat yritysten kehittymistä. Tästä huolimatta näiden isompien yritysten kasvunäkymät ovat epävakaat ja mikro- (alle kymmenen henkilöä) sekä pienyrityksissä (alle 50 henkilöä) puolestaan vallitsee valtava potentiaali elinkeinoelämän kehittämiseen. Juuri pienyritysten rooli korostuu tarkasteltaessa alueellista näkökulmaa Pohjois-Savossa. Yhä useamassa tapauksessa kasvua on haettava kansainvälisiltä markkinoilta, mutta nuorilla yrityksillä on harvoin siihen tarvittavaa osaamista ja resursseja.
Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitos tarjoaa ratkaisua yllä olevaan ongelmaan GlobalAccess hank-keessa, jossa keskitytään yritysten kansainvälisen liiketoiminnan ja erityisesti myynnin sekä sen johtamisen tarpeisiin. Tarjoamme yrityksille kolmikantaista pakettia, joka sisältää 1)tarvelähtöisten asiantuntijuuden, 2)uuden tiedon sekä 3)maisteriohjelmien osaamisen kautta kehitettävän asiantuntijuudenjakomallin hyödyntämisen osana liiketoimintaa. Hankkeen lähtökohtana ovat yritysten tarpeet, joihin vastataan rakentamalla kokonaisuus, joka palvelee yritysten tarpeita tarjoamalla kansainvälisesti johtavaa myynnin asiantuntemusta yhdessä kansainvälisen myynnin opiskelijoiden harjoittelujaksojen rinnalla. Hankkeeseen osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus luoda ja ylläpitää pitkäaikaista yhteistyötä kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen opiskelijoiden kanssa: He voivat tutustua erilaisiin opiskelijoihin ja heillä on mahdollisuus rekrytoida opiskelijoita palvelukseensa projektin aikana kehitettävällä rekrytointimallilla. Mallin jakaminen koko Pohjois-Savon elinkeinoelämän käyttöön varmistetaan mm. Kuopion alueen kauppakamarin verkoston avulla.
Hankkeen pilotointivaiheen tavoitteena on luoda saumaton yhteistyö Pohjois-Savon kansainvälisen liike-toiminnan ja myynninjohtamisen ohjelman sekä pohjoissavolaisten pienyritysten välille. Kasvuhaluiset mikro- ja pk-yritykset tarvitsevat monipuolisia osaajia kansainvälisen kasvun mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä yksi suurimmista liike-elämän haasteista on osaamisen, kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus sekä rekrytointikanavien pirstaloituminen ja tehottomuus. GlobalAccess ratkaisee näitä ongelmia tarjoamalla yrityksille yritysystävällisiä vaihtoehtoja, joissa on aikaisempaan nähden uusi toimintamalli yhteistyön avaamiseen ja kehittämiseen opiskelijoiden kanssa. Näin toimien hanke herättää opiskelijoiden o kiinnostuksen paikallisiin yrityksiin ja antaa samaan aikaan yrityksille mahdollisuuden tutustua kansainälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen opiskelijoihin – parhaimmillaan jo opintojen alkaessa. Yhtäältä hanke lisää pk-yritysten houkuttelevuutta opiskelijanäkökulmasta ja toisaalta yritysten tietoisuus alueen korkeakoulutetuista osaajista kasvaa. Rekrytointimalli kehitetään benchmarkkaamalla kotimaisia ja kansainvälisiä toimintamalleja, niiden hyvät käytännöt ja havaitut epäkohdat huomioiden. Kansainvälisen liiketoiminnan ja myynninjohtamisen maisteriohjelma (IBS) toimii aloitusvaiheessa pilottina ja myöhemmin rekrytointimallia laajennetaan kauppatieteiden laitokselle sekä koko Itä-Suomen yliopistoon. GlobalAccess hankkeen erityishuomio kiinnittyy yrityksille suunnattuun rekrytointipalveluun.
Kauppatieteiden laitoksella on monipuoliset kansainväliset yhteistyöverkostot, uusin tutkimustieto tältä alueelta ja motivoituneita maisteriopiskelijoita. Yritysyhteistyön konkreettisena tavoitteena on kehittää yritystoiminnan alkuvaiheen kansainvälistymisvalmiuksia ja edesauttaa kv-osaajien työllistymistä Pohjois-Savon alueelle sekä kasvattaa hankkeen osapuolten alueellista ja kansallista näkyvyyttä. Näkyvyys turva-taan Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kauppakamarin viestintäkanavien avulla. GlobalAccess kehittää nimenomaan suuren potentiaalin omaavien yritysten alkutaipaleen toimintaa kansainvälistymisen ja kansainvälisen myynnin näkökulmasta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat pohjoissavolaiset kansainvälistä kasvua hakevat yritykset (10-15 yritystä), kauppatieteen laitoksen maisteriohjelman opiskelijat (noin 100 opiskelijaa) ja asiantuntijat (tutkijat, lehtorit ja professorit). Tällä hetkellä yrityksistä on alustavasti ilmoittaunut mukaan Junttan Oy, Oplatek Group, 3D Online Factory, Hydroline Oy, Tahko.com Oy, Dimex Oy, Kuopion Woodi Oy, Rocsole Oy, Elcoline Oy, Mega Elektroniikka Oy, sekä Eastwood Oy.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Alueen elinkeinoelämän tukiorganisaatiot, yliopiston muut laitokset, yliopiston maisteriohjelmien opiskelijat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 219 191

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 215 854

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 313 130

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 308 363

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Kuopio, Kaavi, Kiuruvesi, Rautavaara, Keitele, Siilinjärvi, Tervo, Sonkajärvi, Vesanto, Rautalampi, Lapinlahti, Tuusniemi, Suonenjoki, Vieremä, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Käyntiosoite: Microkatu 1 F, Technopolis, Kauppatieteiden laitos / PL 1627

Postinumero: 70211

Postitoimipaikka: Kuopio

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 13

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 24

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 113

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö on analysoitu. Pohjois-Savon alueella kansainvälisen myynnin tehtävissä työskentelevistä ammattilaisista enemmistö on miehiä. Hanke edesauttaa sekä naisten, että miesten työllistymistä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Hankkeen ohjausryhmässä on molempien sukupuolten edustajia, ja hankkeessa ehdotetut mallit rakennetaan siten, että vaikutukset ovat tasapuoliset valtavirtaistaminen huomioiden.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena on asiantuntijuuden ja työllistymisen edesauttaminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 8
Suositaan valinnassa kumppaniyrityksiä, joilla tiedetään olevan ekologinen ajattelu- ja toimintamalli.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Toiminnassa hyödynnetään ja kehitetään sähköisiä järjestelmiä
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 7
Hanke edistää maakunnan taloudellista kasvua ja elinvoimaisuutta. Hanke edistää pysyvää työllistymistä alueella ja tuo ulkomaisten asiantuntijoiden osaamista Pohjois-Savon yritysten, organisaatioiden ja opiskelijoiden käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
Pyrimme aineettomien palvelujärjestelmien hyödyntämiseen koko hankkeen ajan
Liikkuminen ja logistiikka 8 7
Projektitöiden kautta lisätään kansainvälistä liikkuvuutta ja tehostetaan logistiikkaketjujen toimivuutta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Taloudellisesti kestävällä kehityksellä on positiivinen vaikutus maakunnan sosiaalisesti kestävään kehitykseen, työpaikkojen säilymisen ja lisääntymisen sekä veropohjan säilymisen ja kehittymisen kautta. Toiminnat tehostuvat ja verkostojen tuki lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Yhdenvertainen kohtelu kansallisuuksista, kultuurista ja sukupuolesta riippumatta, yliopistossa ja yrityksissä
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Alueen vetovoimaisuus lisääntyy, kun alueelle tuodaan kansainvälistä osaamista. Alueen kv-maisteriopiskelijoiden kautta kulttuurinen yhdenveraisuus lisääntyy.
Kulttuuriympäristö 7 7
Kansainvälinen ja monikulttuurinen opetus- ja tutkimusympäristö
Ympäristöosaaminen 7 7
Huomioidaan erilaiset ympäristöt

9 Loppuraportin tiivistelmä

Henkeä pohjoissavolaisten yritysten kansainvälistymiseen käynnistyi Kuopiossa, Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella huhtikuussa 2015. Hankehenkilöstö koostui seitsemästä asiantuntijasta, jonka lisäksi mukana oli opiskelijoita, ulkopuolisia asiantuntijoita sekä yritysedustajia. Hankkeessa oli kaksi päätavoitetta. Asiantuntijuudenjakomallissa tavoiteltiin pohjoissavolaisten kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien yritysten liiketoiminnan kehittämistä keskittyen itse kansainvälistymisprosessin ja kv-myynnin kehittämiseen. Hankkeen toisessa osiossa, rekrytointimallissa, tavoitteena oli kotimaisten ja kansainvälisten osaajien rekrytoinnin kehittäminen ja pilottiasemassa toimivat kansainvälisen myynnin maisteriohjelman (IBS-ohjelma) opiskelijat.
Asiantuntijuudenjakomalli koostui pienemmistä projekteista, jotka keskittyivät teemojen kuten strateginen myynninjohtaminen, ihmisten johtaminen kansainvälisessä myynnissä, kansainvälinen myyntityö, yrityksen kansainvälistyminen ja verkostot- ja jakelukanavat ympärille. Teemakohtaisesti rekrytoitiin 1-4 yritystä siten, että teema sopi yrityksen sen hetkiseen tilanteeseen ja kehitystarpeeseen. Yritys- ja opiskelijapalautteen perusteella kyseisten projektien tulokset olivat pääosin erittäin hyviä.
Rekrytointimallissa pyrittiin edistämään korkeasti koulutettujen osaajien työllistymistä ja kunnianhimoisena tavoitteena olikin löytää valtaosalle maisteriohjelman opiskelijoista työpaikka Pohjois-Savon alueelta. Esimerkiksi Itä-Suomen koulutusohjelmissa opiskelee useita satoja kansainvälisiä opiskelijoita ja on alueen etu jos tämä osaaminen saadaan työllistettyä alueen yrityksiin ja yhteisöihin. Jotta tavoite olisi mahdollista saavuttaa, linkitettiin se osaksi asiantuntijuudenjakomallia, ja työpaikkoja pyrittiin löytämään kumppaniyrityksiin ja heidän kautta. Tämän lisäksi hyödynnettiin muita yhteistyökumppaniverkostoja kuten Team Finland, Kuopion alueen kauppakamari, Savonia AMK, Savon yrittäjät, Nuoret Duuniin -hanke, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ja opiskelijoiden ainejärjestöt.
Asiantuntijuudenjakomallin toteuttamiseen valittiin seuraava lähestymistapa: kiinnostuneet yritykset kategorisoitiin aluksi pääkriteerien mukaan. Kriteereinä toimivat yrityksen kokoluokka ja ikä, toimiala, kansainvälistymisaste ja haastatteluissa esiin nousseet yrityksen yksilölliset tarpeet. Kategorisoinnin avulla voitiin jakaa yritykset eri projekteihin ja näin ollen eri projektien kuormitusta saatiin jaettua ja mahdollisimman monta yritystä palveltua. Projektit keskittyivät seuraavien kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen teemojen tarkasteluun: strateginen myynnin johtaminen, kansainvälinen myynnin johtaminen, kansainvälinen myyntityö, PK-yrityksen kansainvälistyminen sekä yritysverkostot ja jakelukanavat.
Projektikoot vaihtelivat 1-4 yrityksen välillä riippuen ajankohdasta, tehtävänannosta sekä projektityöryhmien määrästä. Työryhmät koostuivat 4-6 opiskelijan ryhmistä ja yhdessä ryhmässä saattoi olla edustettuna useita eri kansalaisuuksia. Projektien ohjauksesta vastasivat projektihenkilöstön lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat. Kiinnostuneiden kumppaneiden kanssa tavattiin useita kertoja ennen varsinaista työskentelyä ja tapaamisissa sovittiin toimintamallista, joka palvelisi yrityksen tarvetta parhaiten. Osa kumppaneista osallistui aloitus- ja päätöstapahtumaan, jotkut näkivät parhaana osallistua lähes joka tapaamiseen. Salassapitosopimukset tehtiin tarvittaessa.
Hankkeen aikana toteutettiin 10 osaprojektia, joihin osallistui yhteensä 24 yrityskumppania ja projektien kesto oli keskimäärin 2.5 kuukautta. Asiantuntijuudenjakomalli pilotoitiin Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella kansainvälisen liiketoiminnan ja myynnin johtamisen maisteriohjelmassa ja mallin tulokset ovat erittäin lupaavat: Mallissa korostuu sekä UEF:n verkoston yrityspartnerit, kauppakamari ja Pohjois-Savon yrittäjät, oppilaitosyh-teistyö Savonian ja alueen muiden koulutustoimijoiden kanssa, oppilaitosyhteistyö muiden kansallisten ja kan-sainvälisten yliopistojen kanssa sekä Team Finland yhteistyö. Verkosto tuottaa uusia liiketoiminnan kehittä-mismahdollisuuksia, joita lähdetään kehittämään edelleen. Projekteja syntyy myös uusien yritysyhteydenottojen myötä. Henkeä pohjoissavolaisten yritysten kansainvälistymiseen hankkeen aikana toteutettiin lukuisia hankkeita, joissa ensimmäisen yhteydenotto tuli paikalliselta yritykseltä ja tämän seurauksena lähdettiin suunnittelemaan yhteisprojektia kansainvälisten liiketoiminnan ja myynnin johtamisen teemaan liittyen.
Projektin onnistumisen kannalta kriittiseksi nähtiin yritysedustajien aktiivinen osallistuminen tehtävän määrittämiseen ja suunnitteluun. Kehittämismahdollisuuden teemasta riippuen valittiin ulkopuoliset asiantuntijat, jotka osallistuivat myös suunnitteluun yhteistyössä yritysten ja projektihenkilöstön kanssa. Keskeistä oli teeman sujuva sisällyttäminen opintojaksoon ja kurssisisältöön. Yhtä projektia kohden kertyi keskimäärin viisi tapaamista, jossa selvitettiin yrityksen tarpeita ja sitä miten akateemisen näkökulma voidaan integroida osaksi tehtävänantoa.
Tärkeänä osana asiantuntijuudenjakomallia nähtiin yhteistyön syventäminen ja jatkumon turvaaminen. Jatko-projektien suunnittelu, työharjoittelu- ja opinnäytetyömahdollisuuksien löytäminen opiskelijoille sekä aktiivi-nen yhteydenpito ja tiedottaminen jatkosta nähtiin tärkeänä osana mallin jatkoa ajatellen. Lisäksi järjestimme ja tulemme järjestämään verkostoitumistapahtumia projektiin osallistuneille yrityksille, sillä niistä saatu pa-laute on ollut erittäin hyvä ja opiskelijoille on löytynyt työmahdollisuuksia näiden tapahtumien kautta. Asiantuntijuudenjakomallin osalta nähtiin myös vahvaa potentiaalia tutkimusyhteistyölle jatkossa ja tätä osiota halutaan kehittää projektin päätyttyä.
Rekrytointimallin tavoitteena oli löytää toimintamalleja, kanavia ja hyviä käytäntöjä, jotta yritysrajapinta ja korkeakouluopiskelijat kohtaisivat tehokkaammin. Tarkoituksena oli toisaalta parantaa alueiden yritysten kilpailukykyä uusien osaajien myötä ja hankkeessa edistettiin tulevaisuuden osaajien jäämistä alueen yritysten ja yhteisöjen palvelukseen. Lisäksi tiedossa oli, että kansainvälisten tutkintojen määrä on ollut kasvussa Itä-Suomessa ja hankkeen rekrytointimallissa pyrittiinkin lisäämään kansainvälisten opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Pohjois-Savon alueella.
Osana rekrytointimallia järjestettiin lukuisia yritystapahtumia sekä tiedotettiin opiskelijoita työmahdollisuuksista alueemme yrityksissä. Rekrytointimalli sopi myös erinomaisesti asiantuntijuudenjakomallin rinnalle sillä molemmat tukivat toisiaan projektin aikana. Asiantuntijuudenjakomallin osaprojekteissa opiskelijat pääsivät näyttämään omaa osaamistaan yritysedustajille ja vastaavasti yritykset lisäsivät tunnettuuttaan opiskelijoiden keskuudessa. Projektin kahden vuoden aikana työllistyi useampi opiskelija suoraan kumppaniyrityksiin sekä välillisesti näiltä saadun suosituksen avulla.
Järjestimme kumppaniyrityksille verkostoitumistapahtumia neljä kertaa projektin aikana. Näihin verkostoitumistapahtumiin kutsuttiin 4-5 kumppania kerrallaan ja jokaisella yrityksellä oli esittelytilaisuus, jossa he kertoivat omasta toiminnastaan ja millaisia osaajia ovat etsimässä. Yritysten esittäytymisen jälkeen oli opiskelijoi-den vuoro. 10–15 ennalta valikoitua ja tehtäviin soveltuvaa opiskelijaa saivat mahdollisuuden kertoa omasta osaamisestaan ja millaisista tehtävistä ovat kiinnostuneita. Verkostoitumistapahtumat osoittautuivat tehokkaiksi ja osa yrityksistä olikin erittäin kiinnostuneita osallistumaan jatkossa vastaavanlaisiin tapahtumiin. Myös opiskelijat kiittelivät tapahtumien järjestämisestä, ja useita opiskelijoita löysikin tapahtumien kautta harjoittelupaikan, kohteen opinnäytetyölleen ja/tai kesätyöpaikan.
Rekrytoinnin osalta suunniteltiin myös rekrytointialusta, jossa kumppaniyritykset ja kauppatieteiden maisteriopiskelijat pääsevät esille. Tähän liittyen pilotoitiin prosessimalli, joka todettiin toimivaksi osaksi opiskelijoiden työllistymistä ajatellen.
Systemaattisen toiminnan tavoitteena on alueellisen elinkeinoelämän tukeminen ja akateemisen työllistymisen kehittäminen. Haluamme, että mahdollisimman moni Itä-Suomen yliopiston kauppatieteistä valmistuvista työllistyy alueen yrityksiin tai perustaa yrityksen Itä-Suomen alueelle. Hankkeen aikana toimintamalli rakennettiin ja pilotoitiin kansainvälisen myynnin maisteriohjelmassa, ja se siirretään osaksi kauppatieteiden toimintamallia kesän ja syksyn 2017 aikana. Tämän jälkeen toimintamallia ehdotetaan tarjottavaksi myös yliopiston muiden laitosten ja tiedekuntien käyttöön.