Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20210

Hankkeen nimi: Aktiivisten välityömarkkinoiden kehittämishanke SALVOS

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0165116-3

Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10, PL 33

Puhelinnumero: 015 1941

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PATAMA PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.patama(at)mikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942270

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Salvos hankkeella monipuolistetaan välityömarkkinoilla työllistettävien valinnan mahdollisuuksia työkohteiden suhteen. Mikkelissä on vahvistettu työllistämisen pysyviä rakenteita, mutta hankeresursoinnin kautta on mahdollista ottaa uusia työkohteita ja suunnitella ne työllistämistoimeen sopiviksi. Työkohteiden valinnoissa kriteereinä ovat työprosessien sisällöt ja niiden soveltuvuus työtaitojen kartuttamiseen. Toinen merkittävä kriteeri on työn lisäarvon yleishyödyllisyys. Näistä kriteereistä johtuen työkohteet tulevat olemaan maisemointiin ja perinnerakentamiseen liittyviä.

Hankkeen kohderyhmäksi valikoituu pitkään työttömänä olleet, joiden osalta käsillä tekeminen ja tiimissä työskentely antavat näyttöjä avoimille työmarkkinoille hakeutumiseen. Hankkeen kautta järjestyneiden työllistymis- ja työtoimintamahdollisuuksien kautta tarkennetaan asiakkaiden työllistymissuunnitelmia. Tällä on vaikutusta asiakasprosessien tehokkuuteen ja tehtyjen johtopäätösten toimivuuteen.

Tuloksena hankkeen kautta saadaan uusia avauksia paikalliseen työllisyydenhoidon toteutukseen Mikkelissä. Hankkeen asiantuntemusta jaetaan myös seudullisesti varsinkin maisemointiin ja perinnerakentamiseen liittyvien kohteiden osalta. On oletettavaa, että kunnat vahvistavat omaa työllisyydenhoidon rakennettaan tulevina vuosina. Salvos hanke antaa osansa tähän kehitystyöhön.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Työttömät, työttömyysuhan alla olevat ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat nuoret ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat (mm. ikääntyvät, pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt sekä maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt); kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot; kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät – erityisesti mikro- ja pk-yritykset.

Kohderyhmämäärittelyssä otetaan erityisesti huomioon työmarkkinatukiuudistuksen vaikutukset. Jatkossa kunnilla on mahdollisuus ja velvoite reagoida jo 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneisiin työttömiin.

Välillisesti kohderyhmänä otetaan huomioon myös kuntien kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat. Hankkeen asiantuntemusta käytetään uusien työkohteiden suunnitteluun ja työtoimintaan soveltuvuuden arviointiin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat:
- ammatillista koulutusta tarjoavat organisaatiot
- välityömarkkinoilla toimivat työllistäjät
- avoimilla työmarkkinoilla rekrytoivat yritykset
- kaupungin palveluyksiköt ja niiden henkilöstö
- ELY-keskuksen ympäristövastuualueen viranomaiset
- ELY-keskuksen liikennevastuualueen viranomaiset
- Yksityiset henkilöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 216 619

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 199 832

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 309 898

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 285 883

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kunnanmäki 7

Postinumero: 50600

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Pitkään työttömänä olleiden työllistäminen lähteen yleensä liikkeelle palvelutarvearviosta, jonka yhteydessä sen hetkinen työllistymissuunnitelma uudelleenarvioidaan. Hyvin usein muodostuu tilanne, jossa huomataan, että entiset keinot eivät tule johtamaan takaisin työmarkkinoille pääsyyn vaan tarvitaan uusi lähestymiskulma. Tässä yhteydessä tuloksellinen työllisyydenhoito edellyttää mahdollisuuksien avaamista niin, että asiakas pystyy omalta kohdaltaan ajattelemaan niitäkin mahdollisuuksia, jotka eivät oman kokemuksen tai työelämätuntemuksen kautta tule mieleen. Vahvistusta tälle pohdinnalle voidaan hakea oikein toteutetuista työkokeilu- tai kuntouttavan työtoiminnan jaksoista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa toimitaan em. tavalla. Asiakashaastatteluissa arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa kaikkia työelämän mahdollisuuksia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on asiakkaan pitäminen tai palauttaminen takaisin aktiiviseen työelämään ja avoimille työmarkkinoille. Kaikkien asiakkaiden kanssa tämä ei ole realistista, jolloin pyritään kuitenkin asiakkaan toimintakyvyn optimointiin. Sukupuolinäkökulman huomiointi ei vaikeuta tätä tavoitetta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 2
Hankkeen sisältöihin kuuluu ympäristönhoidolliset työt. Rantojen raivaus, liikuntareittien kunnostus jne. Tämä lisää kuntalaisten luonnossa viihtymistä ja sitä kautta ympäristötietoutta. Hyvin ylläpidetyt luontoreitit ohjaavat ulkoilua helpommin hallittavaan suuntaan.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa tuotetaan sivutuotteena esim. energiapuuta. Oikein käytettynä se on osa uusituvien luonnonvarojen käyttöä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 2
Hankkeen toimintamalleihin kuuluu myös esim. vierasperäisten ja haitallisten kasvien kartoitus ja oikeaoppinen tuhoaminen. Tällä varmistetaan seudun oman kasvillisuuden säilyminen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 3 1
Hankkeessa toteutetaan vesistöjen parannusta kalastuksen, rantojen raivausten ja esim. rantojen suoja-alueiden rakentamisen avulla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Hankkeessa toimitaan tavalla, jossa materiaalien uusintakäyttöä toteutetaan aina kun se on mahdollista. Tässä tehdään yhteistyötä Toimintakeskus ry.n (Ekotori) kanssa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Tuotetaan energiapuuta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 0
Työllisyydenhoitoa toteutaan tavalla, joka ei vaaranna kilpailua ja luo hyvät edellytykset paikallisille yrityksille palkata pitkään työttömänä olleita henkilöitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 1 0
Työttömien aktiivinen toimeliaisuus lisää hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 0
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien asemaa parannetaan työtoiminnan kautta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 1 0
Hankken rekrytoinnissa otetaan huomioon seikat, joilla on taipumus vahvistaa huono-osaisuutta. Tällainen seikka saattaa olla esim. asiakkaan romani-tausta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Hankkeen avulla ylläpidetään ja kunnostetaan oman kotiseudun kulttuuriperintöön liittyviä kohteita.
Ympäristöosaaminen 6 2
Hankkeessa on vahva ympäistöosaaminen, jossa hyödynnetään aikaisempaa kokemusta ja muuta asiantuntemusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Salvos hankkeella monipuolistettiin välityömarkkinoilla työllistettävien valinnan mahdollisuuksia työkohteiden suhteen. Mikkelissä vahvistettiin työllistämisen pysyviä rakenteita, mutta hankeresursoinnin kautta oli mahdollista ottaa uusia työkohteita ja suunnitella ne työllistämistoimeen sopiviksi. Työkohteiden valinnoissa kriteereinä olivat työprosessien sisällöt ja niiden soveltuvuus työtaitojen kartuttamiseen. Toinen merkittävä kriteeri oli työn lisäarvon yleishyödyllisyys. Näistä kriteereistä johtuen työkohteet olivat maisemointiin ja perinnerakentamiseen liittyviä.

Hankkeen kohderyhmänä olivat pitkään työttömänä olleet, joiden osalta käsillä tekeminen ja tiimissä työskentely antoivat näyttöjä avoimille työmarkkinoille hakeutumiseen. Hankkeen kautta järjestyneiden työllistymis- ja työtoimintamahdollisuuksien kautta tarkennettiin asiakkaiden työllistymissuunnitelmia. Tällä oli vaikutusta asiakasprosessien tehokkuuteen ja tehtyjen johtopäätösten toimivuuteen.

Tuloksena hankkeen kautta saatiin uusia avauksia paikalliseen työllisyydenhoidon toteutukseen Mikkelissä. Hankkeen asiantuntemusta jaettiin myös seudullisesti varsinkin maisemointiin ja perinnerakentamiseen liittyvien kohteiden osalta. On oletettavaa, että kunnat vahvistavat omaa työllisyydenhoidon rakennettaan tulevina vuosina. Salvos hanke antoi osansa tähän kehitystyöhön.

Salvos hankkeen merkitys korostuu siinä miten kunnan työllisyydenhoito on yhdistetty kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen, kunnan vetovoimaisuuden kasvattamiseen ja alueella olevien perinnearvojen säilyttämiseen. Näitä arvokkaita työkohteita on kunnissa paljon eivätkä ne kaikki nauti alueella olevien investointiohjelmien osallisuudesta. Työllisyydenhoito on yksi hyvä keino edistää muitakin arvoja.