Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20211

Hankkeen nimi: Haasteellisen palveluohjauksen kehittämishanke SARASTE

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.1.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0165116-3

Jakeluosoite: Raatihuoneenkatu 8-10, PL 33

Puhelinnumero: 015 1941

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.mikkeli.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PATAMA PEKKA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelupäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pekka.patama(at)mikkeli.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447942270

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

SARASTE-hankkeella kehitetään ja vakinaistetaan Työvoiman palvelukeskus Reitissä muotoutunut palveluohjausmalli. Palveluohjauksen kohderyhmänä ovat nuoret aikuiset joita yhdistää päihdetausta ja motiivi normalisoida oma arkielämä niin, että työelämä on mahdollista. Yhdistävänä tekijänä hankkeen asiakkailla on myös se, ettei heillä ole kokemusta itsenäisestä ja yhteiskuntaan sitouttavasta aikuisiän vaiheesta.

Hanke toteuttaa vahvaa palveluohjausta, jossa asiakkaat ohjataan palveluverkoston palveluihin varmistaen, ettei kyseinen palvelu jää yksittäiseksi vaan se on yhdistettynä muihin asiakkaan kuntoutumistavoitetta edistäviin palveluihin. Palveluohjauksen luonteeseen kuuluu kokonaisvaltaisuus ja reaktiivisuus. Asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen kiinnitetään erityistä huomiota. Toisaalta halutaan varmistaa myös se, ettei palveluverkosto joudu palvelutilanteisiin, joilla ei ole saavutettavissa mitään merkittävää hyötyä.

Hankkeen keskeisin tulos konkreettisen asiakastyön ja siihen liittyvien myönteisten vaikutusten lisäksi tulee olemaan kehitetty palveluohjausmalli. Mallia kehitetään siltä pohjalta, että se olisi mahdollista ylläpitää jatkossa vakinaisena toimintana osana Mikkelin kaupungin hyvinvointistrategiaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä olisivat pääasiallisesti alle 35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla päihdetausta vaikuttaa arkielämän toteutumiseen. Kohderyhmällä on paljon työikää jäljellä, mutta varmuutta sen toteutumiseen työelämässä ei ole. Kohderyhmään kuuluvissa on päihteiden käytöstä kuntoutuvia, joiden haasteena on arkielämän sisältöjen rakentuminen tavalla, joka tukee työelämään sosiaalistumista. Retkahduksien aiheuttamat ongelmat palvelujen järjestämisessä ja toisaalta asiakkaan oman käyttäytymisen osalta ovat hankkeen tavoitteiden määrittäjiä.

Kohderyhmään kuuluu myös nuoria aikuisia, joilla päihteiden käyttö ei ole vielä ottanut vahvaa otetta arkielämästä, mutta toimettomuus, sosiaalinen ympäristö ja muut tekijät kohottavat todennäköisyyttä sille, että myös päihteiden käyttö saattaa lisääntyä ongelmakäytöksi. Tämän kehityskulun katkaiseminen ja valintojen tukeminen oikeaan suuntaan ovat osa hankkeen kautta toteutettavaa palveluohjausta.

Kohderyhmää määrittää myös se, että hankkeen asiakkaalla on asiakkuus johonkin viranomaistahoon, mutta kyseinen viranomainen ei pysty yksinään asiakkaan palvelutarvetta ratkaisemaan. Tai jos tahoja on useampia, niin kyseisten toimijoiden keskinäinen koordinaatio on puutteellista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeen asiakkaan lähiomaiset tai muut läheiset, jotka kantavat huolta asiakkaan tilanteesta. Päihdetaustaisten nuoren aikuisen elämäntilanne sitoo yleensä lähiomaisten voimavaroja. On myös mahdollista, että huoli omaisesta aiheuttaa henkistä uupumista ja sitä kautta vaikeuksia omalla työpaikalla.

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös ne asiakaspalvelijat, joilla ei ole kykyä eikä aikaa tunnistaa asiakkaan palvelutarvetta. Usein päihdetaustaisen asiakkaan palvelu aiheuttaa jopa pelkotiloja tai turhia ennakkoluuloja. Hankkeen kautta annettu palveluohjaus liennyttää näitä tilanteita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 168 424

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 152 001

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 240 813

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 217 334

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin

Kunnat: Mikkeli

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kunnanmäki 7

Postinumero: 50600

Postitoimipaikka: Mikkeli

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 68

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeessa ei ole tehty toimintaympäristön aanlyysia. Toisaalta pitkä kokemuksen pohjalta tiedetään, että päihdetaustaisten asiakkaiden palvelu ja kulttuurillinen suhtautuminen eroavat sukupuolen mukaan. Toisaalta miehet ovat kyvyttömämpiä hallitsemaan elämäänsä silloin kun kiinnekohdat puuttuvat. Toisaalta naisten heikko-osaisuus ja ongelmat leimaavat kantajaansa vielä enemmän. Ongelmakenttä, jonka parissa hanke toimii ei kohtele miehiä ja naisia samalla tavalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Onnistuessaan hanke antaa asiakkaille paremmat osallistumisen mahdollisuudet yhteiskuntaan. Aktiivinen ohjaaminen siihen suuntaan, joka asiakkaasta tuntuu mahdolliselta ja myös siihen suuntaan, joka tuntuu mahdottomalta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on asiakkaan oman elämänhallinnan vahvistuminen. Hanke pyrkii lisäämään asiakkaan valinnanvaihtoehtoja omasas elämässä. Asiakkaan jatkopoluilla vahvistetaan ajattelua siihen suuntaan, että sukupuoleen liittyvät ennakkoluulot eivät vaikuta yksilön valintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 3
Nuorten aikuisten työvoimassa pitäminen on alueen elinkeinorakenteelle tärkeää työvoiman riittävyyden kannalta ja toisaalta ongelmaan liittyvien hoitokustannusten säästön kannalta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Nuorten aikuisten päihdeongelmat koskettavat kohderyhmää laajempia joukkoja.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

TYP Reitin toiminnan tuloksena oli noussut esiin pitkäaikaistyöttömien työllisyyden hoidossa ongelmakohtia. Saraste-hankkeen tavoitteena oli kehittää ja vakinaistaa TYP Reitissä muotoutunut päihdeongelmaisten asiakkaitten palveluohjausmalli. Hankkeen tarkoituksena oli toteuttaa vahvaa palveluohjausta, jossa päihdeongelmaiset asiakkaat ohjattaisiin palveluverkoston palveluihin. Tarkoituksena oli kiinnittää huomiota asiakkaan yksilölliseen palvelutarpeeseen ja vastata siihen kokonaisvaltaisesti ja reaktiivisesti.
Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluiden Saraste-hanke oli ESR-rahoitteinen kaksivuotinen haasteellisen palveluohjausmallin kehittämishanke. Hankkeessa työskenteli kaksi palveluohjaajaa. Asiakkaat hankkeeseen ohjautuivat pääsääntöisesti TYP-Reitin kautta yhteisen (Saraste + TYP Reitti) palvelutarvearvion mukaisesti. Hankkeen päämääränä oli omien asioittensa hoitamiseen motivoituneen asiakkaan palvelupolun selkiyttäminen. Saraste-hanke keskittyi pääsääntöisesti niiden asiakkaiden palveluohjaukseen, joiden palvelutarpeeseen liittyi myös päihdepalvelutarve.

Asiakkaita Saraste-hankkeeseen ohjautui 39, joista 26 oli miehiä ja 13 naisia. Lisäksi palveluohjauksen piiriin tuli yksi miesasiakas, jolta ei saatu hankkeen suostumuslomakkeeseen allekirjoitusta. Kaikki asiakkaat olivat mikkeliläisiä. Hankesuunnitelmaan oli kirjattu asiakasmäärän tavoitteeksi 80 asiakasta, mutta jo hyvin alkuvaiheessa hanketyöskentelyä kävi ilmi, ettei yksilökohtaista palveluohjausta voi toteuttaa niin suurelle asiakasmäärälle. Hankkeen molemmalla työntekijällä oli noin 20 asiakasta, mikä mahdollisti hyvinkin tiiviin yhteistyön asiakkaan kanssa.

Hankkeen tuloksena pystyttiin toteamaan, että pitkäkestoisella, parityöhön perustuvalla palveluohjausmallilla pystytään vaikuttamaan myönteisesti myös erityisen haastavassa elämäntilanteessa olevia niin, että mahdollisuus parempaan elämänuraan on mahdollista. Kohdistetulla palveluohjausmallilla on mahdollista myös säästää palvelujärjestelmää tuloksettomilta asiakaskontakteilta.