Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20215

Hankkeen nimi: HITSI-2017 - Mechanical Engineering in the Future

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 25.3.2015 ja päättyy 15.1.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245904-2

Jakeluosoite: PL 20

Puhelinnumero: 0294462111

Postinumero: 53851

Postitoimipaikka: Lappeenranta

WWW-osoite: http://www.lut.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Silvennoinen Kirsi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hallinto- ja taloussuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.silvennoinen(at)lut.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407077675

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman 2014-2020 keskeisiä painopisteitä ovat verkostoitumisen, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen. Kehitysteemoiksi on valittu mm. tuotannollinen kyvykkyys. Tässä kehitysteemassa keskitytään teknologiateollisuuden menetelmien ja laadun kehittämiseen, tuotannonohjaukseen, uusiin valmistusteknologioihin, energiatehokkaaseen valmistamiseen, automaatioon, uusiin materiaaleihin sekä toimittajaverkoston hallinnan kehittämiseen. Toimenpiteet tähtäävät PK-yritysten teknologisten kyvykkyyksien ja ketteryyden kehittämiseen, joita tukemaan koostetaan koulutusorganisaatioiden T&K-hankkeita. Nämä teemat ovat keskeisiä HITSI-2017-Mechanical Engineering in the Future -hankkeessa.

HITSI-2017-Mechanical Engineering in the Future -hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Savon teknologiateollisuuden toimintaedellytyksiä ja lisätä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen aikana jalkautetaan yliopistotasoista osaamista alueen yrityksiin ja saavutetaan merkittävä osaamisrakenteen monipuolistuminen sekä yritysten kasvuedellytyksien ja uuden innovaatioekosysteemin kehittyminen. Hankkeen aikana toteutetaan 2,5-vuotinen konetekniikan täydennyskoulutusohjelma, jonka hyväksytysti suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua opiskelijoiksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT).

Hankkeen kautta saavutetaan osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa osaamistason merkittävä ja pysyvä nousu. Yritysten menestysmahdollisuudet tiukkenevassa kansainvälisessä kilpailussa kasvavat. Lisäksi hanke edistää tiedonsiirtomekanismin syntymistä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon alueen teknologiateollisuuden yritysten ja julkisten laitosten työntekijät. Hanke on suunnattu yritysten ja julkisten laitosten (oppilaitokset, kunnat, kaupungit) avainhenkilöille, jotka toimivat johto- ja asiantuntijatehtävissä.

Pohjois-Savon alueella ei ole aikaisemmin toteutettu vastaavan tyyppistä hanketta ja muualta saatujen kokemusten sekä alustavien kartoitusten ja neuvottelujen jälkeen voidaan olla vakuuttuneita siitä, että hakijoiden osalta joudutaan tekemään karsintaa. Täydennyskoulutusohjelmaan voivat hakeutua insinöörit ja AMK-insinöörit, joilla on vähintään muutaman vuoden työkokemus.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat hankkeeseen osallistuvien henkilöiden esimiehet ja taustaorganisaatiot sekä hankkeen toteuttamiseen osallistuvat yhteistyökumppanit ja alueen elinkeinoelämä.

Lisäksi välillisen kohderyhmän muodostavat alueelta kotoisin olevat LUT:n konetekniikan opiskelijat, jotka voivat hyödyntää opinnoissaan hankkeen tarjoamia opintojaksoja luennoitsijan kanssa erikseen sovittaessa. Hanke tarjoaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden verkostoitua alueen teknologiayritysten kanssa.

Tarvittaessa kohderyhmänä ovat myös lähimaakuntien rekrytointikelpoiset hakukriteerit täyttävät henkilöt. Mahdollisten tällaisten henkilöiden osallistumisesta koulutukseen neuvotellaan vastuullisen ELY-keskuksen kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 17 101

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 17 101

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 91 401

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 30 620

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Siilinjärvi, Keitele, Sonkajärvi, Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Vesanto, Kiuruvesi, Tervo, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Rautalampi, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 30

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelun yhteydessä on analysoitu kohde alaa sukupuolinäkökulmasta. Teknologiateollisuus on vahvasti mieshenkilö valtainen ala. Tämän pohjalta hankkeen toteutuksessa otetaan huomioon miesten ja naisten väliset erot ja toteutuksessa huomioidaan tasapuolisesti molemmat sukupuolet.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Perinteisesti kohdetoimialalla, teknologiateollisuus, on naisten lukumäärä vähäinen ja tämän hankkeen kautta sitä voidaan lisätä. Hankkeen toimenpiteillä vahvistetaan kaikkien, sekä naisten että miesten työmarkkina-asemaa. Molemmilla sukupuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet kehittyä luoviksi, innovatiivisiksi, tehokkaiksi tulevaisuuteen suuntautuviksi huippuasiantuntijoiksi.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa mahdollistamalla molempien sukupuolien tasa-arvoisen osallistumisen hankkeeseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 7 7
Koulutuksen läpikäyneet henkilöt pystyvät tuotteiden suunnittelussa ja valmistuksessa huomioimaan luonnonvarojen käytön kestävyyden mm. lujemmat materiaalit ja kierrätettävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 4
Ilmastonmuutokseen hanke vaikuttaa mm. ympäristöystävällisten teknologioiden käyttöönoton lisääntymisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 3
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnonmonimuotoisuuteen, mutta päästöjen ja saastumisen vähenemisen kautta vaikutuksia syntyy.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Suljettujen kiertojen käyttöönotto edellyttää suunnittelijoilta ja valmistuksesta vastaavilta esimerkiksi materiaaliteknologiaan liittyvää osaamista, jota hankkeessa käsitellään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-ohjelman kohteisiin, mutta opintoihin sisällytetään ympäristöosaamiseen liittyviä opintoja, joita osallistujat voivat hyödyntää työssään.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Opintojaksoissa huomioidaan materiaalien tehokas käyttö ja kierrätettävyys. Tehokkaalla materiaalien käytöllä voidaan jätteiden määrää merkittävästi vähentää.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 5
Hankkeessa huomioidaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyviä asioita.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Hanke monipuolistaa ja kehittää alueen elinkeinorakennetta lisäämällä huippuosaajien määrää ja yritysten kilpailukykyä, jolloin niiden menestysmahdollisuudet paranevat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hanke itsessään on aineeton palvelu.
Liikkuminen ja logistiikka 10 10
Hankkeeseen osallistujien matkustus vähenee, koska koulutus toteutetaan osanottajien omalla paikkakunnalla Lappeenrannan sijaan. Luentoja toteutetaan myös verkossa, jolloin myöskään luennoitsijat eivät matkusta. Hiilidioksidipäästöt vähenevät polttoaineen kulutuksen vähenemisen kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke vahvistaa yksilöiden välistä yhteistyötä, epävarmuuden sietokykyä, luovuutta, innovointikykyä, orientoitumista tulevaisuuteen ja sitoutumista työelämään. Henkilöiden työmarkkina-asema paranee ja he pystyvät soveltamaan oppimiaan taitoja suoraan ja välillisesti työtehtävissään.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Ohjelmassa kohdellaan molempia sukupuolia tasavertaisesti ja se edistää naisten sijoittumista perinteisesti miesvaltaiselle alalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hanke edistää naisten ja miesten etenemistä koulutus- ja työurilla ja luo pohjaa yhteiskunnalliselle tasavertaisuudelle.
Kulttuuriympäristö 3 2
Osallistujien yleinen tieto- ja osaamistason nosto luo edellytyksiä huomioida paremmin kultturiympäristöön liittyvät asiat.
Ympäristöosaaminen 8 8
Hanke vahvistaa ympäristöosaamista ja opinnoissa huomioidaan kestävä kehitys, materiaalien tehokas käyttö, energiaystävälliset tuoteratkaisut, uudet ympäristöystävälliset valmistus- ja suunnittelumenetelmät sekä tuotteiden elinkaariajattelua.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian toimenpideohjelman 2014-2020 keskeisiä painopisteitä ovat
verkostoitumisen, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuottavuuden kehittäminen. Kehitysteemoiksi on
valittu mm. tuotannollinen kyvykkyys. Tässä kehitysteemassa keskitytään teknologiateollisuuden
menetelmien ja laadun kehittämiseen, tuotannonohjaukseen, uusiin valmistusteknologioihin,
energiatehokkaaseen valmistamiseen, automaatioon, uusiin materiaaleihin sekä toimittajaverkoston
hallinnan kehittämiseen. Toimenpiteet tähtäävät PK-yritysten teknologisten kyvykkyyksien ja ketteryyden
kehittämiseen, joita tukemaan koostetaan koulutusorganisaatioiden T&K-hankkeita. Nämä teemat ovat
keskeisiä HITSI-2017-Mechanical Engineering in the Future -hankkeessa.



HITSI-2017-Mechanical Engineering in the Future -hankkeen tavoitteena on parantaa Pohjois-Savon
teknologiateollisuuden toimintaedellytyksiä ja lisätä yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Hankkeen aikana
jalkautetaan yliopistotasoista osaamista alueen yrityksiin ja saavutetaan merkittävä osaamisrakenteen
monipuolistuminen sekä yritysten kasvuedellytyksien ja uuden innovaatioekosysteemin kehittyminen.
Hankkeen aikana toteutetaan 2,5-vuotinen konetekniikan täydennyskoulutusohjelma, jonka hyväksytysti
suorittaneilla on mahdollisuus hakeutua opiskelijoiksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (LUT).



Hankkeen kautta saavutetaan osallistujien ja heidän taustaorganisaatioidensa osaamistason merkittävä ja
pysyvä nousu. Yritysten menestysmahdollisuudet tiukkenevassa kansainvälisessä kilpailussa kasvavat.
Lisäksi hanke edistää tiedonsiirtomekanismin syntymistä tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja
innovaatiotoiminnan tueksi.