Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20216

Hankkeen nimi: Volume +6dB

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keravan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0127485-5

Jakeluosoite: Keravan nuorisopalvelut / Kultasepänkatu 2

Puhelinnumero: 040 318 2196

Postinumero: 04250

Postitoimipaikka: Kerava

WWW-osoite: http://www.kerava.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KAUNISKANGAS EIJA HILKKA HELEN

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: nuorisosihteeri

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.kauniskangas(at)kerava.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 318 2196

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Volume +6dB -hanke vastaa toimintalinja 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta erityistavoitteiseen 10.1 Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Volume +6dB -hanke tarjoaa 17-29 -vuotiaille keravalaisille nuorille tavoitteellista ja säännöllistä valmennuspalvelua, jonka avulla nuorten perustoimintakyky parantuu sekä työ- ja opiskeluvalmiudet kehittyvät. Hanke kohdentuu työelämän ulkopuolella oleville ja jo syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Tälle kohderyhmälle on tarjolla erilaisia tukipalveluita Keravalla mm. työpaja- sekä etsivän nuorisotyön toimintaa. Viime vuosien aikana on noussut esille tarve tuetumpaan toimintaan työelämän ulkopuolella ja ilman koulupaikkaa oleville, nuorille mielenterveyskuntoutujille sekä koulupudokasvaarassa oleville. Nuoria ei voida sijoittaa suoraan esim. pajatoimintaan, vaan he tarvitsevat matalan kynnyksen tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa, sekä runsaasti ohjaavia toimenpiteitä, kuten arjenhallinnan, elämäntaitojen ja terveellisten elämäntaitojen opettelussa, ennen seuraavan askeleen ottamista. Lisäksi vuosien varrella on havaittu, että nuorille ovat epäselviä työelämään liittyvät perusasiat: työyhteisössä toimiminen, vastuullisuus sekä työelämätaidot. Toiminnassa panostetaan työelämätaitojen kouluttamisen sekä toteutetaan yritystutustumisia osana valmennusjaksoa.

Nuorille mielenterveyskuntoutujille tarjotaan päivätoimintaa osana Volume -valmennusta. Tällä hetkellä mielenterveyskuntoutujien toiminnassa on pääasiassa mukana aikuisia, eikä nuorille ole päivätoimintaa johon he sitoutuisivat. Lisäksi kohderyhmänä ovat toisen asteen opiskelijat, jotka ovat vaarassa keskeyttää opintonsa. Putoamisvaarassa oleville opiskelijoille tarjotaan motivaatiojaksoa, jonka aikana opiskelijat ovat edelleen koulun kirjoilla eivätkä heidän opintonsa keskeydy.

Hankkeen tavoitteet:

1) Nuorten perustoimintakyvyn parantaminen
- Elämänhallinnan vahvistamisella tuetaan nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia ja pystytään puuttumaan nopeasti ja oikea-aikaisesti terveydellisiin ja elämänhallinnallisiin ongelmiin.
- Kehitetään nuorten omaa aktiivista toimijuutta ja osallisuutta: työstentely pienryhmässä sekä nuorten työpaja Jengassa muodostaa nuorille työyhteisön, jossa he ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Näin heitä kannustetaan tulemaan aktiivisiksi toimijoiksi myös omassa elinympäristössään.

2) Nuorten työ- ja opiskeluvalmiuksien kehittyminen
- Valmennuksessa nuoret saavat asteittaista kuntoutumista muihin toimintamuotoihin.
- Nuoret saavat työkaluja jatkopolkunsa miettimiseen ja löytävät itselleen väylän koulutukseen, työhön tai työharjoitteluun.

3) Volume -valmennusmallin jatkokehittäminen alueellisesti ja paikallisesti
- Arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta ja varmistetaan toiminnan jatkuminen
- Alueellinen ja paikallinen yhteistyö kehittyy. Hyviä kokemuksia ja toimivia malleja jaetaan.

Nuoria osallistetaan hankkeen toiminnan suunnitteluun sekä toteutukseen ja nuorten kokemuksia hyödynnetään hankkeen toiminnassa.

Hankkeen toiminta on tasa-arvoista ja yhdenvertaista. Toiminta on yksilölähtöistä, jokaisen nuoren omista tarpeista ja valmiuksista nousevaa. Valmennukseen osallistuu lähettävien tahojen toimesta enemmän poikia, joilla on havaittu olevan enemmän elämänhallinnallisia haasteita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat 17 -29 -vuotiaat keravalaiset nuoret, jotka tarvitsevat vahvaa kokonaisvaltaista tukea oman hyvinvointinsa vahvistamiseen ja tulevaisuuden rakentamiseen. Syrjäytymisen avainryhmiä ovat koulupudokkaat tai putoamisvaarassa olevat, ilman opiskelu tai työpaikkaa jääneet, oppimisvaikeuksien lannistamat, mielenterveyskuntoutujat sekä päihdeongelmaiset.

Viime vuosien aikana on noussut esille tarve tuetumpaan toimintaan nuorille, joita ei voida sijoittaa suoraan esim. pajatoimintaan vaan he tarvitsevat runsaasti ohjaavia toimenpiteitä, kuten arjenhallinnan, elämäntaitojen ja terveellisten elämäntaitojen opettelussa, ennen seuraavan askeleen ottamista. Kohderyhmään kuuluvilla, tukitoimissa mukana olevilla, nuorilla on suurella osalla taustalla päihde- ja mielenterveydellisiä ongelmia, kielteisiä koulu- ja oppimiskokemuksia, yksinäisyyttä, oppimisvaikeuksia sekä kiinnittymisongelmia erilaisiin nuorten ryhmiin niin koulussa kuin vapaa-aikanakin. Suurena ongelmana nuorilla on myös sosiaalisten tilanteiden pelko ja sosiaalisten taitojen puute. Näiden syrjäytymisvaarassa olevien (tai jo syrjäytyneiden) nuorten sijoittaminen toimintaan, jossa keskiössä on nuoren terveyden ja hyvinvoinnin, itsetuntemuksen, persoonallisuuden ja yhdessä toimimiseen liittyvän kasvun ja kehityksen tukeminen tukee heidän jatkoaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminnasta hyötyvät myös alueen työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita tarjoavat tahot:
- Keravan nuorisopalvelut (Etsivä nuorisotyö Sieppari, nuorten työpaja Jenga)
- Keski-Uudenmaan Nuorten Pysäkki
- Keravan sosiaali- ja terveyspalvelut
- Alueen TE - toimisto
- Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Metsola
- Nuorisoasuntoliitto
- Nuorisopoliklinikka
- Oppilaitosten oppilashuolto (mm. Keuda)

Nämä välilliset kohderyhmät toimivat myös hankkeen yhteistyökumppaneina sekä muodostavat hankkeen ohjausryhmän.


Lisäksi hanke toimii osaltaan nuorisotakuuta toteuttavana toimenpiteenä Keravalla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 247 997

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 239 731

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 662

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 319 640

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Kerava

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Santaniitynkatu 1

Postinumero: 04250

Postitoimipaikka: Kerava

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 80

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on huomioitu toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Toimintaan osallistuu enemmän poikia, koska lähettävät tahot ohjaavat heitä valmennukseen. Pojilla on huomattu olevan enemmän elämänhallinnallisia haasteita, joihin he tarvitsevat ammattilaisten apua. Toiminnassa pidetänn kuitenkin paikkoja "auki" myös tytöille, jotta toiminnasta ei muotoidu ainoastaan pojille suunnattua toimintaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnassa niin, että kaikille tarjotaan samat mahdollisuudet sukupuolisensitiivisesti kunkin omista lähtökohdista. Toiminnan muoto ohjautuu yksilölähtöisesti, yksilön omista kyvyistä ja tarpeista käsin. Luovissa menetelmissä rikotaan omia rajoja. Sukupuolinäkökulma sisältyy jokaisen henkilökohtaiseen omakuvaan. Sukupuolinäkökulma on välillistä, toiminnan kautta henkilökohtaisista kokemuksista vaikutusta. Tasavertaisen kohtelun vaikutukset ovat myös kasvatuksellisia. Kuva omasta itsestä kehittyy, tavoitteena on positiivinen kokemus itsestä, naisesta naisena, miehestä miehenä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminta on yksilölähtöistä, jokaisen nuoren omista tarpeista ja valmiuksista nousevaa. Keskeisintä hankkeessa on nuoren voimaannuttaminen ja oman jatkopolun löytyminen töihin tai opintoihin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 5
Volume -valmennusta toteutetaan nuorten työpaja Jengan yhteydessä. Osana valmennusta on työskentely työpajalla. Pajoilla käytettävät materiaalit ovat ekologisia ja luontoystävällisiä. Työpajan toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, kierrätysmateriaalien uusiokäyttö ja ekologisuus. Näin nuoret oppivat huomioimaan luontoa ja luonnonvarojen käyttöä myös jatkossa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Sekä Volumen että Jengan toiminnassa ekologinen asennekasvatus on olellisessa roolissa arjen toimintojen kautta. Esimerkiksi siivouksessa ja ruoan raaka-aineissa painotetaan ekologisia valintoja. Ekopajan toiminnassa (kts. seuraava kohta) ilmastoon vaikuttavat valinnat ovat keskeisessä roolissa arvojen, viljelyn ja luonnossa liikkumisen kautta. Pohdintaan kuuluvat myös kulutuksen vaikutukset ilmastonmuutokseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 5
Nuorten työpaja Jengaan perustetaan ekopaja, jonka toimintaan myös Volume -valmentautujat voivat osallistua. Ekopajan toiminnassa kehitetään ymmärrystä ekosysteemiin sekä lisätään ympäristötietoutta. Ekopajassa opitaan myös luonnossa liikkumisen taitoja, jolloin nuori saa valmiuksia myös oman lähiympäristönsä hyödyntämiseen vapaa-ajalla. Saadessaan kosketuksen luontoon nuoret oppivat mitä luonnon monimuotoisuus tarkoittaa sekä oppivat arvostamaan sitä. Viljelyssä nuoret oppivat myös pieneliöiden tarpeellisuuden oman jatkuvuutemme kannalta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Volumen valmentautujat oppivat materiaalivalintojen vaikutuksen kasvihuonekaasuihin, he oppivat jätteiden käsittelyn ja asennekasvatuksen kautta kyseenalaistamaan kuormittavien materiaalien käytön tarpeellisuuden. Luonnossa liikkumisen ja vihreän kasvun avulla nuorille avautuu myös puhtaan ilman merkitys hyvinvoinnin kannalta. Viljelyyn tutustumalla käsitellään myös lannoituksen vaikutus hiilidioksidimäärään ilmakehässä, maaperään sekä pohjavesiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Ei ole hankkeen painopisteenä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 5
Volume -valmennusta toteutetaan nuorten työpaja Jengan yhteydessä. Osana valmennusta on työskentely työpajalla. Työpajan toiminnassa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet, kierrätysmateriaalien uusiokäyttö ja ekologisuus. Näin nuoret oppivat huomioimaan luontoa ja luonnonvarojen käyttöä myös jatkossa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Volume- valmennuksessa ei ole käytettävissä uusiutuvia energialähteitä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Yritysyhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa tutustuttaa nuoret oikeisiin työpaikkoihin ja luo nuorille oikeita työelämän kontakteja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Volume -valmennuksessa osallistutaan Jengan toteuttamaan toimintaan vanhusten kanssa yhteistyössä palvelutalojen kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 2 8
Hankkeen vaikutus liikkumiseen tulee lähinnä asennekasvatuksen kautta. Lisätään nuorten luonnossa liikkuvuutta. Kannustetaan nuoria pyöräilyyn, kävelemiseen ja yleisten kulkuvälineiden käyttöön. Valmennuksen aikana suoritettaville tutustumiskäynneille mennään pääasiassa julkisilla kulkuvälineillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Nuoren terveys ja hyvinvointi kohenee. Nuori tulee osalliseksi työ- ja elinympäristöstään, ja pystyy vaikuttamaan oman elämänsä suuntaan ja sisältöön. Luovien menetelmien avulla käsitellään erilaisia elämänhallinnallisia teemoja. Keinoina ovat teatteri ja draama, kuvataide, valokuvaus, kirjallinen ja sanallinen ilmaisu, kädentaidot sekä multimedia. Valmennuksessa nuoret saavat kokemuksia ja valmiuksia työelämään, sekä työstävät omaa jatkopolkuaan opintoihin tai työharjoitteluun. Valmennuksessa nuoret tutustuvat myös eri harrastemahdollisuuksiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 7
Valmennuksessa käytettyjä menetelmiä ja työtehtäviä ei jaotella perinteisiin naisten ja miesten töihin, vaan työt ovat avoimia kaikille. Nuorten jatkopolkuja pohditaan avoimesti, perinteisiä sukupuolikäsityksiä rikkoen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Volumen nuoret ovat syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia. He ovat eriarvoisessa suhteessa muihin nuoriin työ- ja opiskelupaikkojen suhteen. Valmennuksessa kohennetaan nuorten työ- ja toimintakykyä, ja näin vähennetään eriarvoisuutta.
Kulttuuriympäristö 2 2
Toimintaan kuuluu virkistysalueiden hyötykäyttö.Käyttäjäkunta muodostuu nuorista, jotka eivät näitä alueita normaalisti käytä.
Ympäristöosaaminen 8 6
Nuorten työpaja Jenga toiminnassa huomioidaan kestävä kehitys sekä ympäristötietoisuus. Materiaaleja kierrätetään ja uuden Ekopaja -toiminnon myötä nuoret tietoisuus ympäristöstä vahvistuu.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Volume +6dB -hanke tarjosi keravalaisille erityisen tuen tarpeessa oleville 17-29 -vuotiaille nuorille valmennuspalvelua, jonka avulla pyrittiin puuttumaan oikea-aikaisesti nuoren elämän solmukohtiin. Valmennuksen kohteena olivat työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat, syrjäytymisvaarassa olevat opiskelijat ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Toimintamallilla pyrittiin vastaamaan tarpeeseen, jossa havaittiin työpajatyöskentelyyn kykenemättömien nuorten määrän jatkuvasti kasvavan. Samalla myös nuorille suunnatun päivätoiminnan puuttuminen paikkakunnalla loi tarpeen toiminnalle. Nuorten taustalla oli ongelmien kasautumista ja kykenemättömyyttä purkaa ongelmavyyhtiä. Eteenpäinpääsemättömyyden taustalla oli päihde- ja mielenterveysongelmia, köyhyyttä, kiusaamisen kokemuksia, koulupudokkuutta, työttömyyttä ja ylivelkaantumista.

Säännöllinen ja tavoitteellinen valmennuspalvelu koostui yksilövalmennuksesta, työtoiminnasta sekä ryhmätoiminnasta luovilla ja taidelähtöisillä menetelmillä. Valmennuksessa nuorten hyvinvointi ja toimintakyky sekä sosiaaliset taidot vahvistuivat, nuoret oppivat työelämä- ja opiskelutaitoja, itsetuntemus ja -luottamus kasvoivat sekä arjenhallintaidot paranivat. Nuoret kokivat vertaistuen ja turvallisen ryhmän kokemuksen itselleen tärkeäksi ja voimauttavaksi tekijäksi.
Kahden vuoden aikana hanke tavoitti 75 nuorta. Valmennuksen aikana tai suoraan sen jälkeen monelle nuorelle löydettiin hoitokontakti tai muu tuki. Osa ohjautui opiskelemaan, työelämään tai kuntoutui työskentelemään työpajalla.

Keravan kaupunki hyödyntää jatkossa Volume +6dB -hankkeessa kehitettyä toimintaa. Nuorten työpaja Jengan yhteyteen perustetaan vuoden 2017 alussa matalan kynnyksen paja, joka perustuu Volume-valmennuksen malliin.