Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20217

Hankkeen nimi: Uudenmaan Valo - valmennus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 30.4.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Samaria rf

Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0130415-3

Jakeluosoite: Kirkkotori 9 A 1

Puhelinnumero: 010 2313 700

Postinumero: 06100

Postitoimipaikka: Porvoo

WWW-osoite: http://www.samaria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Päivi Valkoniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: varatoiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: paivi.valkoniemi(at)samaria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 740 0778

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uudenmaan Valo-valmenus hankkeen tavoitteena on Valo-mallin juurruttaminen osaksi Samarian organisaatiota sekä kumppaneina olevian kuntien työllisyyspalveluiden rakennetta sekä mallin tunnetuksi tekeminen sidosryhmien keskuudessa. Hankkeella tähdätään vailla ammatillista perustutkintoa olevien ja vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytysten parantamiseen ja jatkopolkujen luomiseen kohti jatko-opintoja ja avoimia työmarkkinoita. Hankkeella pyritään myös kokonaisvaltaisen ja yksilölliset tarpeet huomioivan palvelukokonaisuuden luomiseen moniongelmaisten, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi.

Valo-valmennuksen eli opinnollistetun työtoiminnan toimintamalli integroidaan osaksi Samaria-organisaation perustyötä sekä jalkautetaan kuntien olemassa oleville työpajoille. Toimintamallin juurruttaminen toteutetaan pääasiassa olemassa oleviin toimintaympäristöihin, joissa tarvittavat koneet ja laitteet ovat jo valmiina, mutta opinnollistamisesta ei ole vielä käytännön kokemusta. Nuoria valmennetaan näyttöihin Mestari-Kisälli-periaatteella oikeiden työtehtävien ja asiakkaiden äärellä ja koulutuslinjat löytyvät alueen parhaiten työllistävistä aloista. Erityisohjauksen ja ryhmätoiminnan avulla parannetaan elämänhallintataitoja ja poistetaan esteitä työllistymisen tieltä. Yritysyhteistyötä kehitetään niin, että valmennettaville tarjoutuu mahdollisuus kokeilla työskentelyä myös muualla kuin omassa, tutussa toimipisteessä.

Hankkeen tavoitteisiin pyritään mahdollistamalla laadukas ja monipuolinen opinnollistettu työtoiminta sekä ammatillisten perustutkintojen osien suorittaminen näyttötutkintona. Tämä edellyttää mm. ohjaajien ja valmentajien kouluttamista työtoiminnan opinnollistamiseen. Jatkopolkujen luomiseksi lisätään alueellista ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden toimijoiden kesken sekä tiivistetään yritysyhteistyötä. Sekä julkista että eri kohderyhmille suunnattua tiedotusta lisätään. Työkuntoutukseen liittyvää elämänhallintatyötä kehitetään osana Valo-valmennusta. Maahanmuuttajataustaisten työllistymisesteiden poistetaan mm. aktiivisen suomenkielen harjoittelun kautta.

Valo-mallin avulla syntyy uudenlaisia koulutuspaikkoja, joissa ammatillisia perusopintoja voi opiskella työn tekemisen kautta mutta niin, että tähtäimessä on aluksi vain tutkinnon osien suoritus, ei vielä koko tutkinto. Toimenpiteiden avulla nuori työllistyy alueelle tai pääsee oppilaitokseen suorittamaan koko tutkinnon saavuttaakseen jatkossa edellytykset työllistymiseen. Vastuunotto omasta elämästä kasvaa, hyvinvointi lisääntyy ja ylisukupolviset syrjäytymiskierteet katkeavat. Alueella olevien vaihtoehtoisten koulutusyksiköiden määrän lisääntyessä on mahdollista suorittaa samalla toimintamallilla kokonaisia tutkintoja siirtymällä yksiköstä toiseen. Sektori- ja kuntarajat ylittävä yhteistyö vahvistuu yhteisen toimintamallin kehittämisen myötä ja työhallinnon esteet poistuvat. Yritysyhteistyön avulla löydetään piilotyöpaikkoja ja syntyy uudenlaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Valo-koulutus synnyttää uusia tuote- ja palveluinnovaatioita, joita voidaan edellen kehittää ja jatkojalostaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä hankkeella on syrjäytymisuhan alla olevat alle 29 -vuotiaat työttömät nuoret, jotka ovat vailla ammatillista koulutusta tai joilla on takana pitkäaikaistyöttömyys. Kohderyhmällä on päihde- ja/tai mielenterveyden ongelmia, rikostaustaa, koulupudokkuutta, ylivelkaantumista ja muuta elämänhallinnan ongelmaa sekä ylisukupolvista syrjäytymistä, eli kyse on kaikkein haavoittuvimmassa ja haastavimmassa asemassa olevista nuorista. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat myös maahanmuuttajat tai maahanmuuttajataustaiset työttömät tai vailla koulutusta olevat nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmän lähiomaiset

TE-toimistot, alueen kunnat sekä yhteiskunta kokonaisuudessaan.

Yrittäjät ja yritykset, jotka ovat yhteistyössä hankkeen kanssa tarjoamalla tutustmiskäyntejä, työssäoppimisen jaksoja tai urakkatöitä Valo-valmennuksessa oleville. Yritttäjät ottavat myös ajoittain yhteyttä saadaakseen itselleen tarvittavaa työvoimaa.

Yhteisöinä yhteistyössä hankkeen kanssa toimivat erilaiset paikalliset ja alueelliset seurakunnat, yhdistykset ja voittoa tavoittelemattomat järjestöt. Järjestöt ja yhdistykset toimivat mahdollisesti työvälineiden lahjoittajina ja erilaisten tilaisuuksien järjestäjinä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyötä tehdään toimintamallin kehittämistyössä, asiakkaiden etuja ja hyviä palveluita yhdessä miettien sekä näyttötutkintojen järjestämiseen liittyen.

Yhteistyösä ovat myös kuntien omat päihde- ja mielenterveyspoliklinikat ja niiden henkilökunta, sosiaalitoimen asiakastyötä tekevät yksiköt sekä työ -ja sosiaalipalvelujen työntekijät, lastensuojelu/perhetyöntekijät, nuorisotyö ja etsivän nuorisotyön henkilöstö, TE-keskuksen henkilöstö ja ammatinvalintapsykologit sekä kuntien velkaneuvontaa antavat työntekijät. Yhteistyötä tehdään myös poliisin ja kriminaalihuollon kanssa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 204 895

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 263 165

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 258 060

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon, Loviisan

Kunnat: Espoo, Porvoo, Vihti, Loviisa, Sipoo, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 45

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö ja eri toimipisteiden koulutusalat on valittu niin, että tiettyjen toimipisteiden eriytymistä sukupuolten mukaan ei pääse tapahtumaan. Sekä perinteisesti nais- että miesvaltaisten alojen koulutuspaikkoja on tarjolla tasaisesti eri yksiköissä. Työtehtävät jakautuvat aina persoonan ja soveltuvuuden, ei sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koulutusalat on valittu niin, että mukana on sekä perinteisesti poikia kiinnostavia aloja sekä perinteisesti tyttöjä kiinnostavia aloja, ja lisäksi paljon aloja, jotka kiinnostavat yhtä lailla molempia sukupuolia. Koulutusaloja on mukana jo noin kymmenen, joten valinnanvaraa on kohtalaisen paljon jo hankkeen aloitusvaiheessa. Mukana on myös kokonaan uusi toimipiste, "medialabra", joka kiinnostaa tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia. Medialabrassa voi keskittyä tieto- ja viestintätekniikan ja audiovisuaalisen viestinnän lisäksi myös esim. mainos- ja markkinointityöhön.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on syrjäytymisen ehkäiseminen. Asiakkaat kohdataan ensisijaisesti yksilöinä, mutta syrjäytymisen mekanismit ovat sukupuolten välillä hieman erilaiset, ja se huomioidaan hankkeessa. Aikaisemman kokemuksen perusteella arvioidaan, että poikia on aloittaneista opiskelijoista todennäköisesti hieman enemmän kuin tyttöjä, heidän keskeyttämisprosenttinsa on korkeampi ja jatkopolun löytäminen haasteellisempaa. Elämänhallintatyöllä pyritään vastaamaan kohderyhmän erityistarpeisiin. On huomattu, että nimenomaan pojilla keskustelun tarve on suuri, ja aikaisemmin avarissa ja hallimaisissa tiloissa on tämän vuoksi tehty tilaratkaisuja (väliseiniä rakentamalla), jotka mahdollistavat luottamukselliset ja vertaistuelliset yksilö- ja ryhmäkeskustelut. Ohjaajarekrytoinneissa on pyritty huomiomaan kohderyhmän tarpeet ja ohjaaksi on pyritty valitsemaan turvallisuuden tunnetta herättäviä "isä- ja äitihahmoja". Erityisesti isättömyyden ongelman käsittelyssä turvallisen ja luottamusta herättävän miehen mallin on katsottu olevan erityisen merkityksellinen. Ammatillisten perustutkinnon osien suorittaminen edistää pitkällä tähtäimellä tasa-arvoa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 6 0
Valo-valmennusta toteutetaan mm. Wanha Kierto - kierrätysmyymälässä sekä muilla Samarian kirpputoreilla. Käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden kunnostaminen ja edelleen käyttäminen on kestävää kehitystä. Kierrättäminen luo nuorille myös yleisempää kestävää kehitystä suosivaa asennetta vallitsevan kertakäyttökulttuurin sijaan. Käytämme mm. yritysten ylijäämämateriaaleja sekä yksityisten lahjoittamia kierrätystavaroita opetuksessa. Valmistamme uusiotuotteita myyntiin. Käytämme myös paikallisia elintarvikkeita.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 0
Liikkuminen kohteiden välillä tapahtuu kävellen, pyöräillen, yhteiskuljetuksella tai julkisilla kulkuneuvoilla. Valmennuksen jätehuollossa huomioidaan hyvän kierrätyksen periaatteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon työkohteissa ja käytettävissä materiaaleissa mahdollisuuksien mukaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 0
Vaarallisten aineiden ja ongelmajätteiden kierrätys hoidetaan asianmukaisesti ja käytännöt opetetaan valmennettaville. Kotityöpalvelun valmennuksessa käytettävien puhdistusaineiden valinnassa huomioidaan luonnon vähäinen kuormittavuus.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 0
Uusiotuotteiden valmistaminen. Jätteiden oikeaoppinen kierrätys ja sen opetus valmennettaville.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Pyrkimys tukea paikallisia yrityksiä työvoimatarpeen täyttämisessä täsmäkouluttamalla nuoria yritysten tarpeisiin sekä nuorten työllistymisen mahdollisuuksien edistäminen heidän omalla kotipaikkakunnallaan on paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 0
Hanke vähentää työttömyyttä ja kehittää työttömille suunnattuja palveluja. Hankkeen avulla valmennettavien taidot talousasioissa vahvistuvat ja sitä kautta talous paranee. Tietämys palvelujen tarjonnasta kohenee.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Opiskelijat kulkevat yhteiskuljetuksilla tai julkisilla kulkuneuvoilla. Hankinnat haetaan ja toimitetaan kohteisiin keskitetysti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Ihmisen huomioiminen kokonaisvaltaisesti on tutkitusti parasta hyvinvoinnin edistämistyötä ja ongelmien ehkäisyä. Valo-valmennuksessa opiskelijat kohdataan aina yksilöinä, omassa ainutlaatuisessa elämäntilanteessaan. Opinnot räätälöidään opiskeljoiden tarpeiden mukaan elämänhallinnallisia elementtejä unohtamatta. Tämä on Valo-valmennuksen peruslähtökohta, josta ei tingitä.
Tasa-arvon edistäminen 10 0
Valo-periaatteisiin kuuluu jo lähtökohtaisesti jokaisen ihmisen yhtäläisen arvon tunnustaminen ja töitä tehdään aina tästä lähtökohdasta. Työyhteisöt ovat tasa-arvoisia. Ihmisen potentiaali ei ole sidoksissa mihinkään ulkoisiin tekijöihin, kuten sukupuoleen, ikään, ihonväriin tms.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 0
Valokoulutuksessa on eri taustoista ja kulttuureista tulevia, yhtä lailla valtaväestön kuin vähemmistöjenkin edustajia, tyttöjä ja poikia, ja kaikki ovat työyhteisössään yhdenvertaisessa asemassa. Erilaisuuden hyväksyminen ja toisen ihmisen kunniottava kohtelu on työyhteisön kivijalka. Sekä oppiminen että ohjaaminen on yhteistoiminnallista.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Uudenmaan Valo valmennus -hanke avulla Samaria rf sai pysyvän toimintamallin Porvoon Ankkuriin, jolla vaikeasti työllistyviä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia pystytään integroimaan takaisin osaksi yhteiskuntaa sekä auttamaan heitä lisäämään elämänhallintaansa, ammatillista osaamistaa ja muita työllistymisen edellytyksiä.
Järjestö on jättänyt yhdessä Helsingin kaupungin kanssa Opetus- ja kulttuuriministeriöön hankehakemuksen, jonka avulla mallia kokeillaan laajasti pääkaupunkiseudulla, mikäli hankerahoitus toteutuu.

Hankkeen aikana 1.5.2015 - 30.4.2017 ammatillista perustutkintoa olevien ja vaikeasti työllistyvien työllistymisedellytykset ovat parantuneet hankkeeseen osallistuvien 31 henkilön osalta. Hanke onnistui opinnollisissa tavoitteissa hyvin, se loi jatkopolkuja ja myöskin avoimille työmarkkinoille sijoittui muutamia osallistujia.
Valo-jakson päättyessä osallistujista yli 45% on ohjautunut joko opiskelemaan (39%) tai päässeet suoraan palkkatyöhön (6%). Keskeyttäneitä oli hankkeessa erittäin vähän, alle 10%.

Moniongelmaisten, maahanmuuttajien ja muiden syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseksi on syntynyt kokonaisvaltaista tukea tarjoava palvelukokonaisuus, jota ohjaa "ihminen keskiössä" -ajattelu, eli se, että ihminen kohdataan kokonaisvaltaisesti ja palvelut räätälöidään kullekin ihmiselle hänen henkilökohtaisista tarpeistaan käsin.
Hankkeen tavoitteiden säilymiseksi Samaria rf haki ja sai Stealta (entinen RAY) maahanmuuttajien kielikylpyhankkeen, joka toteutetaan Samarian Ankkurin työpajaympäristössä vuosien 2017 - 2019 aikana. Tämän lisäksi aluehallintovirasto myönsi nuorten työpajarahoituksen Porvooseen, jonka hankkeen taustateksteissä mainittiin ESR Valo valmennuksen avulla kehitetty toimintamalli ja sen säilyminen. Näillä kahdella hankkeella varmistetaan hankkeen hyvien tulosten säilyminen ja edelleen kehittäminen Porvoossa, mikä on valtakunnallisesti toimivan Samarian päätoimipaikka.

Samaria rf hankkeen aikana Valo mallista lausunnon sekä suullisesti että kirjallisesti Eduskunnan sivistys- ja tiedejaostolle, jotka liittyivät 2017 tehtyy ammattikoulureformiin. Näiden lausuntojen ja poliittisen tahdon vuoksi ammatillisissa opinnoissa tulee oppilaitoksille velvotteita huomioida keskeyttämisen sijaan vaihtoehtoiset koulutusmallit sekä mahdollisuus tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa.