Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20218

Hankkeen nimi: Maahanmuuttajien korkeakoulutus - tie tutkintoon

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Irmeli Kari-Björkbacka

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: irmeli.kari(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 484 4197

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on parantaa Lapin alueella asuvien maahanmuuttajien koulutustasoa avoimien korkeakouluopintojen kautta ja mahdollistaa sitä kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutuminen Lapin yliopistoon tai Lapin ammattikorkeakouluun. Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että kohderyhmällä on avoimen ammattikorkeakoulu- tai avoimen yliopisto-opintojen aikana saatavilla riittävästi ohjausta ja tukea opintojen etenemiseen. Korkeakouluopintojen sujuvuuden varmistamiseksi hankkeen tavoitteena on suunnitella opiskelijoille valmentavien opintojen räätälöitävä kokonaisuus. Hankkeessa mallinnetaan hankkeen aikana hyviksi havaittuja avoimen korkeakouluopetuksen maahanmuuttajien TNO-palvelukäytäntöjä (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut) sekä kehitetään ja toteutetaan avointen korkeakouluopintojen aikaista työelämä- ja yritysyhteistyötä.

Hankkeen toimenpiteenä valitaan 16 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa suorittamaan avoimia korkeakouluopintoja Lapin yliopiston avoimeen yliopistoon (8 opiskelijaa) ja Lapin ammattikorkeakoulun avoimeen ammattikorkeakouluun (8 opiskelijaa). Opiskelijavalinnassa kiinnitetään ennen kaikkea huomiota naisten mukaan saamiseen, koska maahanmuuttajataustaisista juuri naisilla on suurempi riski syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta, jos heillä ei ole koulutusta. Yhteistyössä pilotointiryhmän kanssa suunnitellaan maahanmuuttajien korkeakouluopintojen ohjauksen toimintamalli, joka dokumentoidaan, arvioidaan ja raportoidaan. Hankkeen toimenpiteenä opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), joissa opiskelijoiden kanssa suunnitellaan valmentavien opintojen suorittaminen ja koulutuspolun eteneminen sekä määritellään erityisen tuen tarve. Hankkeen toimenpiteenä toteutetaan kohderyhmän koulutuspolut ja pilotoidaan maahanmuuttajien ohjauksen toimintamalli. Lopuksi ohjauksen toimintamalli sekä yritys- ja työelämäyhteistyön kokemukset mallinnetaan ja raportoidaan.

Hankkeen tuloksena syntyy avoimiin korkeakouluopintoihin valmentavien opintojen opintotarjotin, joka huomioi opiskelijan yksilölliset lähtökohdat ja tarpeet, sekä malli yritys- ja työelämäyhteistyön toteuttamisesta maahanmuuttajien avointen korkeakouluopintojen lomassa. Hankkeen tuloksena pilotoidaan ja kuvataan maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden korkeakouluopintojen ohjausmalli. Hankkeen toiminta-aikana 16 opiskelijan pilottiryhmä suorittaa amk-opintoja (60 op) tai yliopisto-opintoja (85 op) tutkinto-opiskelijan hakukelpoisuuden edellyttämän määrän. Hankkeen tuloksena opiskelijoiden osaamis- ja koulutustaso kohoaa ja sitä kautta heidän työllistymismahdollisuutensa paranevat. Pidemmällä aikavälillä hanke edistää maahanmuuttajien Lappiin integroitumista, kehittää Lapin elinkeinoelämää mahdollistamalla työikäisten maahanmuuttajien työllistymistä tai yrittäjyyttä sekä ehkäisee myös syrjäytymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmää ovat lappilaiset maahanmuuttajat, joilla on kielelliset sekä taidolliset valmiudet opiskella korkeakoulussa sekä TNO-palveluita (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita) toteuttavat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat kaikki maahanmuuttajien tieto-, neuvonta- ja ohjaustyötä tekevät henkilöt, jotka voivat omassa työssään hyötyä hankkeessa tuotettavasta avoimen korkeakouluopiskelun maahanmuuttajien TNO-mallista.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 101 049

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 94 009

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 126 313

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 117 513

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion

Kunnat: Rovaniemi, Keminmaa, Tornio, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 16

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on selvitetty tilastojen ja tutkimusten kautta, miten maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten opiskelu korkeakouluissa näyttäytyy valtakunnallisesti. Toimintaympäristön analyysiä sukupuolinäkökulmasta on ollut tekemässä mm. Lapin yliopiston Koulutus- ja kehittämispalveluiden suunnittelija, YTM Heli Alaräisänen. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kasvanut korkeakouluissa tasaisesti viime vuosina, mutta vuodelle 2015 asetetusta 20 000 opiskelijan valtakunnallisesta tavoitteesta ollaan vielä jäljessä. (Faktaa Express -verkkojulkaisu, Cimo 2012). Ulkomaalaiset suorittavat tutkintoja eniten yhteiskuntatieteen, liiketalouden ja hallinnon alalla ja tekniikan ja liikenteen alalla, mitkä ovat molemmat perinteisiä miesvaltaisia aloja (Tilastokeskus 2008). Tilastot kertovat laajasti yhteiskunnallisestikin tunnistetusta ongelmasta: maahanmuuttajataustainen (korkeakoulu)opiskelija on yleensä mies. Hankkeessa panostetaan erityisesti naisopiskelijoiden saamiseen mukaan opintoihin. Kokonaisvaltaisella ohjauksella ja opintojen monipuolisella tukemisella varmistetaan, että naisopiskelijalla on mahdollisuus suorittaa opintojaan riittävä määrä korkeakouluopiskelijaksi hakeutumiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa kannustetaan erityisesti naisopiskelijoita hakeutumaan opiskelijoiksi. Jatko-opintojen ulkopuolelle jääminen kasvattaa maahanmuuttajanaisten syrjäytymisriskiä, kun elämänpiiriksi muotoutuu helposti vain koti ja perhe. Jatko-opintojen ulkpuolelle jäävillä maahanmuuttajanaisilla on kolminkertainen riski maahanmuuttajamiehiin verrattuna jäädä kokonaan ilman tutkintoa. (mm. Joronen 2007.)Orientoiviin opintoihin sisäänrakennetaan tietoa sukupuolten välisestä tasa-arvosta koulutuksessa ja työelämässä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yksi tavoite muiden ohella on sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Hankkeen kautta maahanmuuttajataustaisten henkilöiden koulutustaso kohenee ja tulevaisuudessa heidän on helpompi työllistyä avoimille työmarkkinoille tai yrittäjinä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 5
Hankkeessa kehitetään uudenlaista mallia maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaamiseksi ja kannustamiseksi korkeakouluopintoihin.
Liikkuminen ja logistiikka 2 1
Hankkeessa hyödynnetään etäopetusvälineistöä mahdollisuuksien mukaan, jotta kulkeminen paikasta toiseen olisi mahdollisimman vähäistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 6
Opiskelumahdollisuuksien luominen ja sen kautta mahdollistuvat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden sekä työmarkkina-aseman edistäminen lisäävät maahanmuuttajien hyvinvointia ja ehkäisevät syrjäytymistä
Tasa-arvon edistäminen 8 7
Maahanmuuttajien korkeakoulutuksen tukeminen edistää maahanmuuttajien tasa-arvoista asemaa kantaväestöön nähden tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta ja toimintakykyä koulutuksessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 8
Hanke osallistuu yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen ja syrjinnän torjuntaan toteuttamalla tuettuja opiskelumahdollisuuksia maahanmuuttajille. Hankkeen aikana toteutettavat avoimet korkeakouluopinnot ja hankkeen aikana annettu ohjaus ja tuki opintojen läpiviemiseen parantavat maahanmuuttajataustaisten yksilöiden mahdollisuuksia jatkaa opintoja korkea-asteella ja parantaa siten työllistymismahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kulttuuriympäristö 2 1
Kulttuurinen ympäristö muovautuu maahanmuuttajille. Hankkeen myötä maahanmuuttajataustaiset opiskelijat pääsevät osaksi suomalaista oppilaitoskulttuuria. Toisaalta he muovaavat monikulttuurisilla taustoillaan suomalaista korkeakoululukulttuuria kansainvälisemmäksi.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa Lapin alueella asuvien maahanmuuttajien koulutustasoa avoimien korkeakouluopintojen kautta ja mahdollistaa sitä kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutuminen Lapin yliopistoon tai Lapin ammattikorkeakouluun. Lisäksi tavoitteena oli varmistaa, että kohderyhmällä oli avoimen ammattikorkeakoulu- tai avoimen yliopisto-opintojen aikana saatavilla riittävästi ohjausta ja tukea opintojen etenemiseen. Korkeakouluopintojen sujuvuuden varmistamiseksi hankkeen tavoitteena oli suunnitella opiskelijoille valmentavien opintojen räätälöitävä kokonaisuus. Hankkeessa mallinnettiin hankkeen aikana hyviksi havaittuja avoimen korkeakouluopetuksen maahanmuuttajien TNO-palvelukäytäntöjä (tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut) sekä kokeiltiin Hankkeeseen valittiin 18 maahanmuuttajataustaista opiskelijaa suorittamaan avoimia korkeakouluopintoja
Lapin yliopiston avoimeen yliopistoon (9 opiskelijaa) ja Lapin ammattikorkeakoulun avoimeen ammattikorkeakouluun (9 opiskelijaa). Opiskelijavalinnassa kiinnitettiin huomiota naisten mukaan saamiseen, koska maahanmuuttajataustaisista juuri naisilla on suurempi riski syrjäytyä työelämästä ja yhteiskunnasta ilman koulutusta. Yhteistyössä pilotointiryhmän kanssa suunniteltiin maahanmuuttajien korkeakouluopintojen ohjauksen toimintamalli, joka dokumentoitiin, arvioitiin ja raportoitiin. Hankkeen toimenpiteenä opiskelijoille laadittiin henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS), joissa opiskelijoiden kanssa suunniteltiin valmentavien opintojen suorittaminen ja koulutuspolun eteneminen sekä määriteltiin erityisen tuen tarve.