Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20220

Hankkeen nimi: Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke - Sokra

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 029 524 6000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Keto-Tokoi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.keto-tokoi(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 7074

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Diakonia-ammattikorkeakoulu, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeessa muodostetaan kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat, erityisesti valtakunnalliset ja alueelliset sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät kehittämishankkeet. Koordinaatiohankkeen päätoteuttaja on THL, joka tekee alueellisessa koordinaatiotyössä tiivistä yhteistyötä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke kytkeytyy tiiviisti TTL:n työ- ja toimintakyvyn muutos -koordinaatiohankkeeseen.

Koordinaatiohankkeen päätavoitteina on
1. Välittää kehittämishankkeille säännöllisesti tietoa kansallisista linjauksista, uudistuksista ja niiden sisällöistä sosiaalisen osallisuuden teemassa ja näin tukea ministeriön strategista ja ohjelmatason ohjausta.
2. Välittää ministeriöiden asiantuntijoille kehittämishankkeilta ja aluetasolta saatua ja tiivistettyä tietoa sosiaaliturvajärjestelmän ja palvelujärjestelmän ongelmakohdista, haasteista ja kehittämistä vaativista pullonkauloista sekä kehittämishankkeiden onnistumisista ja lupaavista käytännöistä.
3. Tukea kehittämishankkeiden keskinäistä teemallista yhteistyötä myös ohjelmarahoitusten ja aluerajojen yli, järjestää vertaisoppimisen ja tiedon vaihdon foorumeita sekä alueilla että valtakunnallisesti ja edistää lupaavien käytäntöjen leviämistä.
4. Lisätä ja edistää asiakasosallisuutta ja asianosaisten ääntä kehittämishankkeissa ja tukea kehittämishankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa ja edistää näin hankkeiden tuloksellisuutta.
5. Tutkia ja kartoittaa sosiaalisen osallisuuden sisältöä, merkitystä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä seurata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan kansainvälistä keskustelua ja osallistua teemaan liittyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön.
6. Yhteistyössä TTL:n "Työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohankkeen" kanssa osallistua ESR-ohjelmatason indikaattoriseurantatyökalun kehittämiseen sekä tukea työ- ja toimintakyvyn muutoksen seurantatutkimusta ja mittarien arviointia.
7. Tavoitteena on lisäksi vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja lisätä eri väestöryhmien välistä ymmärrystä ja keskinäistä vuorovaikutusta, sekä vähentää toisiin ryhmiin liittyviä ennakkoluuloja.

Koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa.Koordinaatiotyön lähtökohtana on kumppanuusperiaate ja eri tahojen tarpeiden kartoittaminen. THL vastaa valtakunnallisesta sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisesta koordinaatiosta ja Diak Itä- ja Pohjois-Suomen aluekoordinaatiosta. Alueellinen koordinaatio toteutetaan suunnitellun Sote-aluejaon mukaan. Keskeisten koulutus- ja tukitarpeiden tunnistaminen toteutetaan vuoropuhelussa hankkeiden kanssa. Koordinaatiohankkeen osana tarjotaan valtakunnallisia, alueellisia ja virtuaalisia verkostofoorumeita tiedon- ja kokemustenvaihdon tueksi. Hankkeita verkostoidaan myös yli alue- ja rahoitusinstrumenttirajojen, ja luodaan tarvittaessa kehittämishankkeiden teemoista nousevia uusia verkostoja. Kehittämishankkeiden toimenpiteistä ja tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti ja niitä tuetaan lupaavien käytäntöjen ja toimintamallien kuvaamisessa.

Koordinaatiohankkeen avulla tuetaan kehittämishankkeiden itsearviointia. Kehittämishankkeille tarjotaan mm. kolmevaiheinen interventiopaketti, jossa selvitetään toisaalta kehittämishankkeiden tavoitteellista etenemistä, tuloksia ja vaikutuksia, sekä toisaalta koordinointiin liittyviä tukitarpeita ja toiveita ministeriön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden suuntaan. Lisäksi selvitetään palvelujärjestelmän ongelmakohtia ja yhteiskehittämistä kaipaavia teemoja sekä kehittämishankkeissa kehitettyjä lupaavia käytäntöjä. Koordinaatiohanke esittelee rahoittavalle ministeriölle säännöllisesti tilannekatsauksia. Tapaamiset toimivat myös rakenteellisena vaikutuskanavana hankkeista ministeriön suuntaan, ja niihin tuodaan kehittämishankkeiden esiin nostamia haasteita, uudistus tarpeita ja toimivia käytäntöjä. Välitetään alueilta ja hankkeista saatua tietoa ja tuloksia ministeriötason valmisteleviin työryhmiin. Kootaan valtakunnalliset hankehelmet, erityisesti sellaiset toimintatavat tai -mallit, joiden avulla tuotetaan myönteisiä siirtymiä ja vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta.

Tutkimuksen avulla jäsennetään käsitteellisesti huono-osaisuuden ilmiötä ja analysoidaan sosiaalisen osallisuuden sisältöjä ja erityispiirteitä. Tutkimuksen avulla edistetään tiedolla johtamisen periaatetta niin hanketoiminnan suuntaamisessa kuin laajemmin päätöksenteossa. Koordinaatiohanke edistää julkista keskustelua tasa-arvosta ja eriarvoisuuden ehkäisemisestä sekä edistää ymmärrystä sosiaalisen osallisuuden merkityksestä yksilöiden ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta. Koordinaatiohankkeen avulla tuodaan esiin niitä keinoja, joilla kehittämishankkeissa lisätään ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Koordinaatiohankkeen kautta osallistutaan köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden teematapahtumiin ja konferensseihin Euroopassa ja samalla välitetään tietoa lupaavista suomalaisista käytännöistä sekä kartoitetaan verkostoja ja toimijoita ja luodaan uusia yhteyksiä kehittämishankkeille.

Koordinaatiohankkeen tuloksena ohjelmatason yhteiset tavoitteet ovat kirkastuneet ja ne ohjaavat kehittämishanketoimintaa. Kehittämishankkeiden välinen tiedonvaihto on kehittynyt, hankkeissa on hyödynnetty yhteiskehittämistä, vertaisoppimista ja kokemustietoa. Toimijat ovat verkottuneet ja ymmärrystä sosiaalisesta osallisuudesta ja köyhyyden torjumisesta on syventynyt. Hankkeet ovat saaneet asiantuntija-apua ja vertaistukea niin substanssiin kuin myös hanketyöskentelyyn liittyviin pulmatilanteisiin. Kehittämishankkeissa on tehty itsearviointia ja sen avulla on koottu tietoa toimenpiteiden ja palveluiden vaikutuksista. Lupaavia käytäntöjä ja vaikuttaviksi havaittuja toimintamalleja on kerätty yhteen ja dokumentoitu myöhempää käyttöä varten, menetelmiä ja malleja on levitetty valtakunnallisesti ja toimintamallikuvauksia on siirretty Innokylään. Koordinaatiohankkeiden selvitys-, raportointi ja tutkimustuloksista on hyödynnetty ministeriötasolla esimerkiksi päätöksenteon ja lainsäädäntötyön tukena ja käynnistyvien uusien hankkeiden suuntaamisessa ja ohjaamisessa.

Koordinaatiohanke jatkaa vuosina 2017-2020 toimintalinja viiden (TL5) hanketoiminnan tukemista ja tutkitun tiedon tuottamista osallisuudesta, huono-osaisuudesta sekä tukee tulevan maakunta- ja kuntauudistuksen toteutusta. Tähän liittyen koordinaatiohankkeessa keskitytään erityisesti kehittämishankkeiden tulosten eli osallisuutta lisäävien palasten esiin nostamiseen, jalostamiseen ja juurruttamisen tukemiseen osana maakuntien ja kuntien toimintaa heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden lisäämiseksi.

Osallisuuden palaset ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistävää tietoa, periaatteita, toimintoja, toimintamalleja ja palveluja tai palvelun osia. Sokra-koordinaatio tuottaa hanketoiminnasta jalostettua tutkimuksellista ja pelkistettyä tietoa osallisuuden edistämiseksi, joka palvelee erityisesti lainsäädäntötyötä ja palveluiden ja alueiden kehittämistä. Tilaajat voivat käyttää tätä tietoa kilpailutuksissaan ja kansalaisyhteiskunta omassa toiminnassaan.

Sokra tuottaa yhdessä kehittämishankkeiden kanssa lupaavia käytäntöjä, jotka palvelevat kuntia ja maakuntia niiden tilatessa palveluita tuottajilta. Nämä palvelevat kansalaisyhteiskuntaa sen omien toimintojen, palveluiden ja vaikuttamiskanavien kehittämisessä. Sokra nostaa esille hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tai palveluita, joilla on saatu kehittämishankkeissa aikaan sosiaalista osallisuutta lisääviä hyviä tuloksia. Tuloksia arvioidaan Sokran vuosina 2014-2017 kehittämän osallisuuden viitekehyksen sekä hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta. Ne palvelevat tuottajia kehittämään tuotteita, joilla osallistua tuleville sote- sekä osaamis- ja rekrytointimarkkinoille.

Sokra analysoi, muokkaa ja kuvaa kehittämishankkeiden tuloksista laajemmin yleistettäviä kokonaisuuksia (isoja paloja), joita voidaan käyttää lainsäädännön, maakunta- ja kuntarakenteen toiminnassa.

Sokra tukee aktiivisesti tulosten juurruttamista maakunnissa ja kunnissa. Sokran aluekoordinaattorit järjestävät alueellisia tilaisuuksia juurruttamisen tueksi. Tuloksia esitellään Sokran verkkosivuilla, jotka ovat osa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden aihetta käsittelevää verkkosivustoa. Tämä toimii laajana levityskanavana. Sokra tuottaa osallisuustietoutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen maakunta- ja kuntatasolla ja edistää uusien rakenteiden suunnittelua. Sokra tuottaa maakuntatason osallisuuden edistämisen tukimateriaalia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koordinaatiohankkeen tavoitteena on muodostaa sosiaalisen osallisuuden kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat.
Keskeisiä kumppaneita ovat:
• Rahoittaja ja keskeisten ministeriöiden asiantuntijat, ohjelmakoordinaattorit ja hankevalvojat.
• Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5:n kautta (erityistavoite 10.1 työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) rahoitettavat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet.
• ESR:n toimintalinja 3:n ja 4:n kautta rahoitettavista hankkeista ne, joiden tavoitteet liittyvät keskeisesti sosiaaliseen osallisuuteen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tai nuorten työllisyyden edistämiseen.
• RAY:n hankekoordinaattorit ja sosiaalisen osallisuuden teemaan liitttyvät hankkeet.
• Maaseuturahaston ja Tekesin rahoittamat sosiaalista osallisuutta tukevat hankkeet.
• Kaste-ohjelman koordinaatio ja sen kautta rahoitettavat sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät hankkeet.
• ELY-keskusten hankekoordinaattorit ja rahoitusta koordinoivien maakuntaliittojen rakennerahastokoordinaattorit.
• Muiden valtakunnallisten teemaan liittyvien koordinaatiohankkeiden vetäjät (esim. TTL:n SOLMU-hanke, TEM:n ja OKM:n mahdolliset kansalliset koordinaatiohankkeet).
• Kansainvälisten koordinointihankkeiden vetäjät.
• Maakunta ja -kuntapäättäjät (ISEA).

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Media ja viestimet.
• Kansalaiset, erityisesti haavoittuvassa asemassa ja työmarkkinoiden reuna-alueilla olevat kansalaiset.
• Kuntien työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan virkailijat ja asiantuntijat.
• Kuntapäättäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 5 379 005

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 767 320

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 6 622 555

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 767 320

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan naisten ja miesten välinen tasa-arvo on unionin perusarvoja. EU:n strategiassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 2010–2015 todetaan, että EU toteuttaa tasa-arvopolitiikassaan kaksoisstrategiaa. Suomen rakennerahastotoiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että tasa-arvoa edistetään erillisillä tasa-arvoprojekteilla ja sen lisäksi sukupuolinäkökulma integroidaan kaikkiin rakennerahastoprojekteihin. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kaikkeen toimintaan on strategia, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa. Suomen tasa-arvopolitiikassa vakiintuneesti nimetyt tasa-arvo-ongelmat liittyvät sukupuolten välisiin palkkaeroihin, perhevastuun epätasaiseen jakamiseen, sukupuolen mukaan jakautuneisiin koulutus- ja työmarkkinoihin, naisten hitaampaan urakehitykseen ja määräaikaisiin työsuhteisiin, naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja median ylläpitämiin stereotyyppisiin nais- ja mieskuviin (Pitkänen, Säkäjärvi ym. 2012, TEM). Aiemmalla ESR kaudella projektipäälliköt ovat kaivanneet koulutusta sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ja sen valtavirtaistamiseksi projekteihin (mt.). Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on yksi käsiteltävistä teemoista koordinaatiohankkeen koulutuksissa ja kehittämispäivillä. Samalla on mahdollista kartoittaa sitä mitä erityistä lisäarvoa ESR-toiminta voi tuoda sukupuolten tasa-arvon edistämiseen verrattuna kansalliseen tasa-arvopolitiikkaan. Sukupuolinäkökulma eriarvoisuus- ja osallisuustutkimuksessa. Tasa-arvotiedon keskuksen Minnan (Minna.fi Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja sukupuoli 2012) mukaan eriarvoisuus- ja osallisuustutkimuksessa sukupuolinäkökulma ei ole ollut merkittävästi läsnä. Näkökulman tärkeyden merkitys on kuitenkin kasvanut, kun on herätty miesten suureen osuuteen syrjäytyneistä tai syrjäytymisvaarassa olevista. Tilastoista ja tutkimuksista selviää mm. seuraavaa: miesten työttömyysaste on korkeampi kuin naisten. Myös nuorisotyöttömyys on suurempaa miehillä kuin naisilla. Pitkäaikaistyöttömyys koskettaa miehiä useammin kuin naisia. Toimeentulotukea saaneiden osuudella mitattuna huono-osaisuus on yksinasuvilla miehillä yleisempää kuin yksinasuvilla naisilla. (Työvoimatutkimuksen keskeisimmät tunnusluvut sukupuolen mukaan vuosina 2009–2011. Tilastokeskus.) Pitkittyneesti pienituloisia naisia on isompi osuus kuin pitkittyneesti pienituloisia miehiä. Nuorten aikuisten ikäryhmässä yksinasuvien naisten pienituloisuusaste on korkeampi kuin yksinasuvien miesten. Työikäisten yksinasuvien miesten pienituloisuusaste on taas pitkällä aikavälillä ollut suurempi vastaavan ikäisiin naisiin verrattuna. (Tulonjaon kokonaistilasto 2010 Tilastokeskus; Pienituloisuus iän, sosioekonomisen aseman, elinvaiheen, työllisyyden ja sukupuolen mukaan, Tulonjakotilasto 2006. Tilastokeskus.) Miesten ja naisten työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisessa ei keskimäärin ole suurta eroa. Päihteiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyy selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Miehiä ja naisia oli kaiken kaikkiaan mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeellä yhtä paljon vuonna 2010. (Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2010, Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos.) Päihdehuollon huumeasiakkaista oli miehiä 68 prosenttia vuonna 2013 (Päihdehuollon huumeasiakkaat 2013. THL). Päihdehuollon laitoksissa hoidetuista asiakkaista oli miehiä 73 prosenttia vuonna 2012 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2013. SVT Sosiaaliturva. THL). Psykiatrisen laitoshoidon potilaista oli miehiä ja naisia yhtä paljon vuonna 2012 (Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012. THL). Rikoksista epäillyistä oli miehiä noin 80 prosenttia vuonna 2010 (Valtaosa rikollisuudesta miesten tekemää. Minna.fi). Vankiloissa istuvista vangeista oli miehiä 93 prosenttia vuonna 2010 (Rikosseuraamusasiakkaat 1.5.2011, Rikosseuraamuslaitos). Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat erittäin yleisiä mies- ja naisvangeilla. Naisvangeilla on miehiä enemmän sekä mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöitä että skitsofreniaa. Vain kolmasosa naisvangeista on työkykyisiä. Miesvangeista työkykyisiä on puolet. (Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve, Rikosseuraamuslaitos.) Kouluttamattomilla maahanmuuttajamiehillä ja -naisilla on samanikäistä kouluttamatonta kantaväestöä suurempi syrjäytymisriski. Perheellisten kouluttamattomien maahanmuuttajanaisten syrjäytymisriski on hälyttävän korkea. (Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? Minna.fi.) Huostassa olleista naiset jatkavat useammin peruskoulun jälkeiseen tutkintoon kuin miehet. Huostaan otetuista aikuisena syrjäytynein ryhmä on teini-ikäisinä laitoshoitoon sijoitetut nuoret miehet. Heistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella ja neljännes joko työttömänä tai eläkkeellä. Koulutus- ja työllistymistilanne on paras niillä naisilla, jotka on otettu huostaan ja sijoitettu perhehoitoon alle 13-vuotiaina. (Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina, teoksessa Perhepiirissä, Kela.) Yksinhuoltajuus lisää köyhyysriskiä: 27 prosenttia yksinhuoltajista jäi vuonna 2010 pienituloisuusrajan alapuolelle, kun kahden huoltajan lapsiperheistä pienituloisia on 9 prosenttia. Lapsiperheiden yksinhuoltajista 86 prosenttia on naisia. (Pienituloisuuden kehitys Suomessa 1990–2010, Tilastokeskus.) Asunnottomista suurin osa on yksinäisiä miehiä (Asunnottomat 2010, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus). Miesten itsemurhakuolleisuus on paljon suurempaa kuin naisten (Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus). Sote-ala on naisvaltainen, 88 prosenttia naisia (2013 STM), joten oletuksena on se, että myös sosiaalisen osallisuuden edistämisen sote-alan kehittämishankkeissa työskentelee enemmän naisia. Yhteystietojen ja hankekuvausten avulla voidaan seurata projektipäälliköiden ja -työntekijöiden sukupuolijakaumaa. Itsearviointiin ja analyysiin nostetaan mukaan myös sukupuolen merkitys ja vaikutus hankejohtamisessa ja -työssä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Koordinaatiohankkeessa edistetään naisten ja miesten tasapuolista osallistumista hankkeenhallintoon ja -toteuttamiseen. Koordinaatiohankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Ohjausryhmään voidaan pyytää jäseneksi edustaja sukupuolten tasa-arvoa edustavasta järjestöstä. Koordinaatiotarvekyselyssä kehittämishankkeille nostetaan horisontaaliteemat erikseen esiin ja selvitetään niihin liittyvää koulutustarvetta, sekä välitetään tietoa rahoittavien viranomaisten koulutustarjonnasta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen osalta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Sukupuolijakaumaa kehittämishanketoimijoiden parissa seurataan ja esitetään sitä yhtenä itsearviointikriteerinä, itsearviointiin ja analyysiin voidaan ottaa mukaan myös sukupuolen merkitys ja vaikutus hankejohtamisessa ja –työssä. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä. THL:ssä ja Diakissa toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät. Tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän yhteistyössä laitoksen henkilöstön kanssa vuosittain laatimaa tasa-arvosuunnitelmaa. Työryhmä selvittää sukupuolten tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasa-arvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Koordinaatiohankkeessa kootaan yhteen ja tiedotetaan tehostetusti sellaisista hankkeista, joissa ekologinen kestävyys on yksi toimintaa ohjaava pääperiaate ja keskeinen sisällöllinen tavoite. Esimerkiksi sosiaalista osallisuutta tukevat hankkeet, joissa sisältötoimintaan liittyy olennaisesti luonnonvarojen tehokas käyttö, kierrätys ja muu materiaali- ja resurssitehokkuuden lisääminen sekä luonnon hyvinvointia tukevat uudet palveluinnovaatiot.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Koordinaatiohanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisne vähentämisne kannalta optimaalisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Koordinaatohankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jäteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöjen vuoden 2013 yhteiskuntavastuuraportin mukaan ominaispäästöt alittavat vuoden 2020 tavoitteen jo nyt 18 prosenttiyksiköllä. Senaatti-kiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Koordinaatiohankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kerakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), koordinaatiohankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimainen luomu- ja lähiruoka. Koordinaatiohankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä, joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus –puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 prosenttia tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Koordinaatiohanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellinen koordinaatio tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Koordinaatiohankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palvelumallit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi- ja taloudellisten vaikutusten näkökulmista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. Koordinaatiohankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa (Microsoft Lync ja Jabber). Jatkuvaluonteiset kokoukset toteutetaan sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Samoin hankekohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL neuvottelee syksyllä 2014 HSL:n kanssa työsuhde-eduista joukkoliikenteessä. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin ellei ole muuta syytä kokoustaa muualla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa työhyvinvoinnin edistämistä. Tätä tavoitellaan systemaattisella ja selkeillä työ- ja raportointitavoilla ja pyrkimyksenä järkiperäistää työntekijöiden työtehtäviä mahdollisimman vaikuttaviksi. Koordinointihankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden työhyvinvointia. Hanketoimijoiden osaamisen ja työhyvinvoinnin tukkeminen edistävät hanketyön laatua (Turpeinen 2014, Hankkeesta arjen käytännöksi). Välillisen kohderyhmän osalta tähdätään hyvinvoinnin edistämiseen niin ulkoisesti kuin koettuna asiana. Koordintoitavissa hankkeissa luodaan mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate koordinaatiohankkeen toiminnassa. Koordinaatiohanke järjestää hankehenkilökunnalle koulutuksen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta. Myös ISEA-osahanke osallisuu koulutukseen. Lisäksi hankehenkilökunta on perehtynyt sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamiseen ohjaaviin oppaisiin: Sukupuolisilmälasit käytössä. Käsikirja ministeriöiden tasa-arvotyön tueksi ja Tasa-arvon valtavirtaistaminen kehittämisohjelmissa ja projekteissa. Koulutuksen myötä koordinaatiohanke pystyy ottamaan entistä paremmin huomioon sukupuolinäkökulman toiminnassaan sekä tukemaan koordinoitavia hankkeita valtavirtaistamisessa. Valtavirtaistamisnäkökulman huomioimista korostetaan myös itsearvioinnin tukemisen yhteydessä. Valtavirtaistamisnäkökulma on mukana interventiopaketin jokaisessa kolmessa vaiheessa: tulosten ja vaikutusten seuraamisessa, tukitarpeiden selvittämisessä sekä palvelujärjestelmän ongelmakohtien, kehittämistä kaipaavien aiheiden sekä lupaavien käytäntöjen selvittämisessä. Koordinaatiohanke huomioi valtavirtaistamisnäkökulman hankkeille järjestettävissä tilaisuuksissa ja niiden sisällössä. Koordinaatiohankkeen ministeriölle esiteltävissä hankkeissa otetaan erityisesti huomioon ne, jotka ovat onnistuneet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa kehittämistyössä. Lisäksi esitellään hankkeita, jotka hyödyntävät tai tuottavat tutkimustietoa eriarvoisuudesta ja osallisuudesta siten, että sukupuoli on yksi tutkimuksen näkökulma. Myös koordinaatiohankkeessa hyödynnetään tällaista tutkimustietoa. Koordinaatiohankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Ohjausryhmään voidaan pyytää jäseneksi edustaja sukupuolten tasa-arvoa edustavasta järjestöstä. Koordinaatiotarvekyselyssä kehittämishankkeille nostetaan horisontaaliteemat erikseen esiin ja selvitetään niihin liittyvää koulutustarvetta, sekä välitetään tietoa rahoittavien viranomaisten koulutustarjonnasta sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen osalta. Hankkeessa kootuissa seuranta- ja arviointitiedoissa kootaan kaikki tiedot myös sukupuolittain eriteltynä ja vaikutuksia analysoidaan eri sukupuolten osalta erikseen. Sukupuolijakaumaa kehittämishanketoimijoiden parissa seurataan ja esitetään sitä yhtenä itsearviointikriteerinä, itsearviointiin ja analyysiin voidaan ottaa mukaan myös sukupuolen merkitys ja vaikutus hankejohtamisessa ja –työssä. THL:ssä ja Diakissa toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät. Tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän yhteistyössä laitoksen henkilöstön kanssa vuosittain laatimaa tasa-arvosuunnitelmaa. Työryhmä selvittää sukupuolten tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasa-arvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Teemaan (TA5/10.1) ja sen myötä koordinaatiohankkeen sisältötyöhön on sisään rakennettu sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminen. Kehittämishankkeilla vähennetään rakennetyöttömyyttä, eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvua. Yhdenvertaisuus on koko toiminnan ytimessä. Tämä on välillinen tavoite, koska kaikissa teeman kehittämishankkeissa on tavoitteena lisätä esimerkiksi osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien tai nuorten työkykyä ja työssäoloastetta ja muiden palkkatyöelämän ulkopuolella olevien osallisuutta työelämään. Tässä teemassa kaikki toiminnot kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Uudessa thl.fi-verkkopalvelussa on maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -aiheosio, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuuristen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen (mm. romanit, saamelaiset) terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja hyviä näyttöön perustuvia käytäntöjä verkkopalvelun käyttäjille. Diak on Suomen ensimmäinen Reilun kaupan ammattikorkeakoulu. Mikäli koordinaatiohankkeeseen voidaan rekrytoida työkokeilu- tai harjoittelupaikkoja, niin niiden täytössä huomioidaan ensisijaisesti kohderyhmän toimijat. Koordinaatiohanke voi tarjota määräaikaisia harjoittelu- tai työkokeilupaikkoja ensisijaisesti heikossa työmarkkina-asemaassa oleville. THL:n verkkoviestinnässä otetaan huomioon esteettömyys. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit ja etusivun elementit toimivat ruudunlukuohjelmilla. Uudessa THL:n rakennuksessa huomioidaan esteettömyys jo rakennusvaiheessa. Esteettömyystavoitteita pohditaan yhdessä mm. vammaisjärjestön edustajan kanssa. Diakin pääkampus valmistuu vuoden 2016 alkuun. Esteettömyys on mukana kampuksen suunnittelussa.Diak on hallinnnoinut kansallisia oppilaitosten esteettömyyteen tähtääviä hankkeita. Koordinaatiohankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys.
Kulttuuriympäristö 0 1
Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistävät yhteisöjen toimintaa ja sitä kautta paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta työelämässä ja yhteiskunnassa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaaminen ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi