Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20220

Hankkeen nimi: Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke - Sokra

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 31.8.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2229500-6

Jakeluosoite: PL 30

Puhelinnumero: 029 524 6000

Postinumero: 00271

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.thl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Keto-Tokoi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämispäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna.keto-tokoi(at)thl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 524 7074

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Diakonia-ammattikorkeakoulu, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohankkeessa muodostetaan kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat, erityisesti valtakunnalliset ja alueelliset sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät kehittämishankkeet. Koordinaatiohankkeen päätoteuttaja on THL, joka tekee alueellisessa koordinaatiotyössä tiivistä yhteistyötä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lisäksi Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke kytkeytyy tiiviisti TTL:n työ- ja toimintakyvyn muutos -koordinaatiohankkeeseen.

Koordinaatiohankkeen päätavoitteina on
1. Välittää kehittämishankkeille säännöllisesti tietoa kansallisista linjauksista, uudistuksista ja niiden sisällöistä sosiaalisen osallisuuden teemassa ja näin tukea ministeriön strategista ja ohjelmatason ohjausta.
2. Välittää ministeriöiden asiantuntijoille kehittämishankkeilta ja aluetasolta saatua ja tiivistettyä tietoa sosiaaliturvajärjestelmän ja palvelujärjestelmän ongelmakohdista, haasteista ja kehittämistä vaativista pullonkauloista sekä kehittämishankkeiden onnistumisista ja lupaavista käytännöistä.
3. Tukea kehittämishankkeiden keskinäistä teemallista yhteistyötä myös ohjelmarahoitusten ja aluerajojen yli, järjestää vertaisoppimisen ja tiedon vaihdon foorumeita sekä alueilla että valtakunnallisesti ja edistää lupaavien käytäntöjen leviämistä.
4. Lisätä ja edistää asiakasosallisuutta ja asianosaisten ääntä kehittämishankkeissa ja tukea kehittämishankkeita itsearvioinnin toteuttamisessa ja edistää näin hankkeiden tuloksellisuutta.
5. Tutkia ja kartoittaa sosiaalisen osallisuuden sisältöä, merkitystä ja siihen liittyviä käytäntöjä sekä seurata sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan kansainvälistä keskustelua ja osallistua teemaan liittyvään eurooppalaiseen yhteistyöhön.
6. Yhteistyössä TTL:n "Työ- ja toimintakyvyn muutos koordinaatiohankkeen" kanssa osallistua ESR-ohjelmatason indikaattoriseurantatyökalun kehittämiseen sekä tukea työ- ja toimintakyvyn muutoksen seurantatutkimusta ja mittarien arviointia.
7. Tavoitteena on lisäksi vaikuttaa yleisiin asenteisiin ja lisätä eri väestöryhmien välistä ymmärrystä ja keskinäistä vuorovaikutusta, sekä vähentää toisiin ryhmiin liittyviä ennakkoluuloja.

Koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa.Koordinaatiotyön lähtökohtana on kumppanuusperiaate ja eri tahojen tarpeiden kartoittaminen. THL vastaa valtakunnallisesta sekä Etelä- ja Länsi-Suomen alueellisesta koordinaatiosta ja Diak Itä- ja Pohjois-Suomen aluekoordinaatiosta. Alueellinen koordinaatio toteutetaan suunnitellun Sote-aluejaon mukaan. Keskeisten koulutus- ja tukitarpeiden tunnistaminen toteutetaan vuoropuhelussa hankkeiden kanssa. Koordinaatiohankkeen osana tarjotaan valtakunnallisia, alueellisia ja virtuaalisia verkostofoorumeita tiedon- ja kokemustenvaihdon tueksi. Hankkeita verkostoidaan myös yli alue- ja rahoitusinstrumenttirajojen, ja luodaan tarvittaessa kehittämishankkeiden teemoista nousevia uusia verkostoja. Kehittämishankkeiden toimenpiteistä ja tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti ja niitä tuetaan lupaavien käytäntöjen ja toimintamallien kuvaamisessa.

Koordinaatiohankkeen avulla tuetaan kehittämishankkeiden itsearviointia. Kehittämishankkeille tarjotaan mm. kolmevaiheinen interventiopaketti, jossa selvitetään toisaalta kehittämishankkeiden tavoitteellista etenemistä, tuloksia ja vaikutuksia, sekä toisaalta koordinointiin liittyviä tukitarpeita ja toiveita ministeriön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden suuntaan. Lisäksi selvitetään palvelujärjestelmän ongelmakohtia ja yhteiskehittämistä kaipaavia teemoja sekä kehittämishankkeissa kehitettyjä lupaavia käytäntöjä. Koordinaatiohanke esittelee rahoittavalle ministeriölle säännöllisesti tilannekatsauksia. Tapaamiset toimivat myös rakenteellisena vaikutuskanavana hankkeista ministeriön suuntaan, ja niihin tuodaan kehittämishankkeiden esiin nostamia haasteita, uudistus tarpeita ja toimivia käytäntöjä. Välitetään alueilta ja hankkeista saatua tietoa ja tuloksia ministeriötason valmisteleviin työryhmiin. Kootaan valtakunnalliset hankehelmet, erityisesti sellaiset toimintatavat tai -mallit, joiden avulla tuotetaan myönteisiä siirtymiä ja vähennetään korjaavien palveluiden tarvetta.

Tutkimuksen avulla jäsennetään käsitteellisesti huono-osaisuuden ilmiötä ja analysoidaan sosiaalisen osallisuuden sisältöjä ja erityispiirteitä. Tutkimuksen avulla edistetään tiedolla johtamisen periaatetta niin hanketoiminnan suuntaamisessa kuin laajemmin päätöksenteossa. Koordinaatiohanke edistää julkista keskustelua tasa-arvosta ja eriarvoisuuden ehkäisemisestä sekä edistää ymmärrystä sosiaalisen osallisuuden merkityksestä yksilöiden ja yhteiskunnallisen koheesion kannalta. Koordinaatiohankkeen avulla tuodaan esiin niitä keinoja, joilla kehittämishankkeissa lisätään ja edistetään sosiaalista osallisuutta. Koordinaatiohankkeen kautta osallistutaan köyhyyden torjunnan ja sosiaalisen osallisuuden teematapahtumiin ja konferensseihin Euroopassa ja samalla välitetään tietoa lupaavista suomalaisista käytännöistä sekä kartoitetaan verkostoja ja toimijoita ja luodaan uusia yhteyksiä kehittämishankkeille.

Koordinaatiohankkeen tuloksena ohjelmatason yhteiset tavoitteet ovat kirkastuneet ja ne ohjaavat kehittämishanketoimintaa. Kehittämishankkeiden välinen tiedonvaihto on kehittynyt, hankkeissa on hyödynnetty yhteiskehittämistä, vertaisoppimista ja kokemustietoa. Toimijat ovat verkottuneet ja ymmärrystä sosiaalisesta osallisuudesta ja köyhyyden torjumisesta on syventynyt. Hankkeet ovat saaneet asiantuntija-apua ja vertaistukea niin substanssiin kuin myös hanketyöskentelyyn liittyviin pulmatilanteisiin. Kehittämishankkeissa on tehty itsearviointia ja sen avulla on koottu tietoa toimenpiteiden ja palveluiden vaikutuksista. Lupaavia käytäntöjä ja vaikuttaviksi havaittuja toimintamalleja on kerätty yhteen ja dokumentoitu myöhempää käyttöä varten, menetelmiä ja malleja on levitetty valtakunnallisesti ja toimintamallikuvauksia on siirretty Innokylään. Koordinaatiohankkeiden selvitys-, raportointi ja tutkimustuloksista on hyödynnetty ministeriötasolla esimerkiksi päätöksenteon ja lainsäädäntötyön tukena ja käynnistyvien uusien hankkeiden suuntaamisessa ja ohjaamisessa.

Koordinaatiohanke jatkaa vuosina 2017-2020 toimintalinja viiden (TL5) hanketoiminnan tukemista ja tutkitun tiedon tuottamista osallisuudesta, huono-osaisuudesta sekä tukee tulevan maakunta- ja kuntauudistuksen toteutusta. Tähän liittyen koordinaatiohankkeessa keskitytään erityisesti kehittämishankkeiden tulosten eli osallisuutta lisäävien palasten esiin nostamiseen, jalostamiseen ja juurruttamisen tukemiseen osana maakuntien ja kuntien toimintaa heikoimmassa asemassa olevien osallisuuden lisäämiseksi.

Osallisuuden palaset ovat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistävää tietoa, periaatteita, toimintoja, toimintamalleja ja palveluja tai palvelun osia. Sokra-koordinaatio tuottaa hanketoiminnasta jalostettua tutkimuksellista ja pelkistettyä tietoa osallisuuden edistämiseksi, joka palvelee erityisesti lainsäädäntötyötä ja palveluiden ja alueiden kehittämistä. Tilaajat voivat käyttää tätä tietoa kilpailutuksissaan ja kansalaisyhteiskunta omassa toiminnassaan.

Sokra tuottaa yhdessä kehittämishankkeiden kanssa lupaavia käytäntöjä, jotka palvelevat kuntia ja maakuntia niiden tilatessa palveluita tuottajilta. Nämä palvelevat kansalaisyhteiskuntaa sen omien toimintojen, palveluiden ja vaikuttamiskanavien kehittämisessä. Sokra nostaa esille hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja tai palveluita, joilla on saatu kehittämishankkeissa aikaan sosiaalista osallisuutta lisääviä hyviä tuloksia. Tuloksia arvioidaan Sokran vuosina 2014-2017 kehittämän osallisuuden viitekehyksen sekä hyvien käytäntöjen kriteerien pohjalta. Ne palvelevat tuottajia kehittämään tuotteita, joilla osallistua tuleville sote- sekä osaamis- ja rekrytointimarkkinoille.

Sokra analysoi, muokkaa ja kuvaa kehittämishankkeiden tuloksista laajemmin yleistettäviä kokonaisuuksia (isoja paloja), joita voidaan käyttää lainsäädännön, maakunta- ja kuntarakenteen toiminnassa.

Sokra tukee aktiivisesti tulosten juurruttamista maakunnissa ja kunnissa. Sokran aluekoordinaattorit järjestävät alueellisia tilaisuuksia juurruttamisen tueksi. Tuloksia esitellään Sokran verkkosivuilla, jotka ovat osa Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen osallisuuden aihetta käsittelevää verkkosivustoa. Tämä toimii laajana levityskanavana. Sokra tuottaa osallisuustietoutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen maakunta- ja kuntatasolla ja edistää uusien rakenteiden suunnittelua. Sokra tuottaa maakuntatason osallisuuden edistämisen tukimateriaalia.

Koordinaatiohanke jatkaa vuosina 2020 – 2022 toimintalinja 5 hankkeiden tulosten näkyväksi tekemistä osallisuuden viitekehykseen pohjautuen. Sokra edistää ESR TL 5 -hankkeiden osallistujien osallisuuden kokemusta sekä vaikuttaa päätöksentekoon popularisoidulla tiedolla, joka pohjaa tutkimukseen ja arvioituihin tuloksiin.

Sokran toiminnan tuloksena heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuuden kokemus lisääntyy ja mahdollisuudet siirtyä työmarkkinoille parantuvat, kun osallisuutta edistäviä malleja omaksutaan osaksi pysyvää toimintaa valtakunnallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla.

Sokran tuottaman tiedon ansiosta seuraavalla Euroopan sosiaalirahaston ohjelmakaudella voidaan kehittää entistä paremmin osallisuutta edistävää toimintaa. Koordinaatiohanke tukee erityisesti alue- ja valtakunnallisia toimijoita tulevaan rakennerahastokauteen valmistautumisessa osallisuuden edistämisen osalta.

Sokran toiminta jatkuu muutoshakemuksen hyväksymisen jälkeen 31.8.2023 asti nykyisen hankesuunnitelman mukaisesti painottuen kuitenkin niin, että osallisuustietoa sovelletaan ja räätälöidään tukemaan vankemmin päätöksentekoa, ja että TL 5 -hanketoimijoiden kanssa kehitettyjä ja koordinaatiohankkeen vuodesta 2014 alkaen arvioimia ja kokoamia toimintamalleja levitetään yhdessä. Siirtämällä painopiste osallisuustiedon, toimintamallien ja työkalujen tuotannosta niiden soveltamiseen saadaan välitettyä osallisuusymmärrys: tulevan rakennerahastokauden toimijoille, kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä tukevien palvelurakenteiden ja peruspalveluiden kehittämiseen, järjestösektorille, erilaisille toimijoille, jotka arvioivat osallisuusvaikutuksia.
Loppukaudella panostetaan siihen, että tietoa levitetään helposti omaksuttavassa muodossa, ja että tietoa sovelletaan ja räätälöidään kokonaisuuksiksi tarpeiden mukaan. Tämä edellyttää, että palvelujen kehittäjien ja päättäjien tarpeet tunnistetaan. Samalla tutkimuksen, kehittämisen ja viestinnän yhteistoiminnalla panostetaan tutkitun tiedon ja hyväksi havaittujen mallien käytettävyyteen myös pidemmällä aikavälillä. Levittämisen ja juurruttamisen alustana käytetään säännöllisin väliajoin kaikille avointa Osallisuusviikkoa. Levittämistyössä hyödynnetään myös THL:n ja DIAK:n asiantuntija- ja viestintäkanavia.
Kaiken työn tavoitteena on, että heikoimmassa asemassa olevien työikäisten osallisuuden kokemus lisääntyy, koettu työkyky paranee ja usko omiin mahdollisuuksiin vahvistuu. Nämä seikat parantavat mahdollisuuksia siirtyä työmarkkinoille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koordinaatiohankkeen tavoitteena on muodostaa sosiaalisen osallisuuden kumppanuusverkosto, johon kuuluvat keskeiset kansalliset ja alueelliset toimijat.
Keskeisiä kumppaneita ovat:
• Rahoittaja ja keskeisten ministeriöiden asiantuntijat, ohjelmakoordinaattorit ja hankevalvojat.
• Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinja 5:n kautta (erityistavoite 10.1 työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen) rahoitettavat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämishankkeet.
• ESR:n toimintalinja 3:n ja 4:n kautta rahoitettavista hankkeista ne, joiden tavoitteet liittyvät keskeisesti sosiaaliseen osallisuuteen ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien tai nuorten työllisyyden edistämiseen.
• RAY:n hankekoordinaattorit ja sosiaalisen osallisuuden teemaan liitttyvät hankkeet.
• Maaseuturahaston ja Tekesin rahoittamat sosiaalista osallisuutta tukevat hankkeet.
• Kaste-ohjelman koordinaatio ja sen kautta rahoitettavat sosiaalisen osallisuuden teemaan liittyvät hankkeet.
• ELY-keskusten hankekoordinaattorit ja rahoitusta koordinoivien maakuntaliittojen rakennerahastokoordinaattorit.
• Muiden valtakunnallisten teemaan liittyvien koordinaatiohankkeiden vetäjät (esim. TTL:n SOLMU-hanke, TEM:n ja OKM:n mahdolliset kansalliset koordinaatiohankkeet).
• Kansainvälisten koordinointihankkeiden vetäjät.
• Maakunta ja -kuntapäättäjät (ISEA).

4.2 Välilliset kohderyhmät

• Media ja viestimet.
• Kansalaiset, erityisesti haavoittuvassa asemassa ja työmarkkinoiden reuna-alueilla olevat kansalaiset.
• Kuntien työllisyydenhoidon ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät sekä työ- ja elinkeinohallinnon ja Kelan virkailijat ja asiantuntijat.
• Kuntapäättäjät.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 8 262 113

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 7 122 467

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 8 952 516

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 7 122 467

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Euroopan unioni on sitoutunut sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen kaikessa toiminnassa. Lissabonin sopimuksen mukaan tasa-arvo on unionin perusarvoja. Euroopan unionin sukupuolten tasa-arvostrategian tavoitteissa on intersektionaalisuuden näkökulma. (Council of Europe. Gender Equality Strategy 2018-2023) Sokra toteuttaa strategian mukaista toimintaa huomioimalla sukupuolinäkökulmaa heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta kehittävässä työssä sekä tutkimuksessa. Tasa-arvotiedon keskuksen tietojen mukaan monet syrjäytymisen taustatekijöistä ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Esimerkiksi asunnottomista lähes 80 % oli miehiä v. 2018. Vangeista 93 % oli miehiä vuonna 2018. Tutkimuksen mukaan 15–29-vuotiaiden ikäluokasta syrjäytyneistä kaksi kolmasosaa on miehiä. V. 2017 15–29-vuotiaista 11,9 % oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Todennäköisyys olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella on yhtä suuri miehillä ja naisilla mutta syy tähän on eri. Puolet tässä tilanteessa olevista naisista ilmoittavat tähän ensisijaiseksi syyksi perheen hoidon, kun taas reilu kolmannes tilanteessa olevista miehistä ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi sairauden tai työkyvyttömyyden. (Tasa-arvotiedon keskus) Pelkän perusasteen suorittaneesta 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 51 % oli miehiä v. 2018. (Idem) Ero naisten ja miesten työttömyysasteissa on kaventunut. Pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää miehillä kuin naisilla. V. 2018 aikana yhtäjaksoisesti yli vuoden työttöminä olleista miehiä oli 57 %. Tutkimuksen mukaan miesten työttömyys vaihtelee selvästi enemmän suhdanteiden mukaan kuin naisten. Monilla miesenemmistöisillä aloilla työvoiman kysyntä vaihtelee suhdanteiden mukaan. Naisista taas miehiä suurempi osa työskentelee palveluissa, jotka eivät ole yhtä suhdanneherkkiä. Naisenemmistöisellä julkisella sektorilla suhdanteet vaikuttavat määräaikaisten työsuhteiden määrään ja kestoon. (Idem) Naiset työllistyvät miehiä useammin osa- ja määräaikaisiin työsuhteisiin. (Idem) Miesten työpaikoilla on enemmän epävarmuutta mitä tulee irtisanomisten yleisyyteen sekä lomautuksiin. (Työolotutkimus 2013, Tasa-arvotiedon keskus) Sukupuolten välillä on eroja hyvinvoinnissa, terveydessä, sairastavuudessa ja kuolleisuudessa. Miesten odotettavissa oleva elinikä on matalampi kuin naisilla ja työikäisinä kuolleista huomattava osa on miehiä. Myös sairastavuus, elintavat ja muut hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät taustatekijät ovat naisilla ja miehillä erilaisia. Esimerkiksi nuorten miesten syrjäytyminen on naisia yleisempää. (Tasa-arvotiedon keskus) Miehet kokevat hyvinvointinsa keskimäärin heikommaksi kuin naiset. (Idem) Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Tutkimuksen mukaan esimerkiksi transnuoret ovat selvästi tyytymättömämpiä terveyteensä kuin cisnuoret. Transnuorilla on myös enemmän masennus- ja ahdistusoireita. Toisaalta kokemus siitä, että henkilö voi ilmaista sukupuoltaan, vaikuttaa myönteisesti hyvinvointiin ja terveyteen. (Idem) Naiset elävät miehiä pidempään, keskimäärin 7 vuotta, mutta ero naisten ja miesten välillä on kaventunut. Alimman ja ylimmän tulokymmenyksen elinajanodotteessa on miehillä yli 10 vuoden ja naisilla noin 6 vuoden ero. Naisilla on miehiä yleisemmin pitkäaikaissairaus tai terveysongelma. Miehet kuolevat naisia useammin alkoholiin, itsemurhiin ja tapaturmiin. (Idem) Naiset ovat miehiä aktiivisempia monien sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluiden käyttäjinä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvilla ihmisillä on vaihtelevia kokemuksia palveluista. Puutteellinen tieto sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista sekä pelko syrjinnästä voivat vaikeuttaa esimerkiksi intersukupuolisten ja transsukupuolisten ihmisten hakeutumista palveluiden piiriin. (Idem) Vammaispalveluja tarvinneista riittämättömästi palveluja koki saaneensa 29 % miehistä ja 48 % naisista. (Tasa-arvotiedon keskus) Vuonna 2016 39 % kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista oli naisia. Sujuvaksi sosiaalipalvelun käytön koki 50 % miehistä ja 43 % naisista. Naiset käyttävät työllisyyspalveluita miehiä enemmän. Naisten yleisin työllisyyspalvelu oli työllistyminen tai työharjoittelu. (Tasa-arvotiedon keskus) Tasa-arvotiedon keskuksen tietojen mukaan miesten työeläke on 590 euroa naisten työeläkettä suurempi. Miesten suurempiin työeläkkeisiin vaikuttavat muun muassa pidempi työura ja naisia korkeampi palkkataso. Vaikka tulonsiirtoja maksetaan samojen periaatteiden mukaan naisille ja miehille, ovat toisten etuuksien saajat useammin naisia kuin miehiä, ja päinvastoin. Esimerkiksi vuonna 2018 työmarkkinatuen saajista oli miehiä 52 % ja sairauspäivärahan saajista naisia 59 %. Tulonsiirtoihin tehdyt leikkaukset ja parannukset kohdentuvat tästä syystä miehille ja naisille eri tavoin. (Tasa-arvotiedon keskus) Vuonna 2018 kaikista Suomen kotitalouksista 306 322 kotitaloutta eli noin 10 % oli toimeentulotuen piirissä. Yhden aikuisen kotitaloudet saivat perustoimeentulotukea yleisemmin kuin muut kotitaloudet. (Idem) Kaikista perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista 44 % oli yksinasuvien miesten kotitalouksia. Toimeentulotukea sai noin 32 % yksinhuoltajanaisten 18 % yksinhuoltajamiesten 16 % yksinasuvien miesten 11 % yksinasuvien naisten kotitalouksista. (Idem) Toimeentulotuen saajista vain pieni osa saa ansiotuloja. Toimeentulotukea saaville naisille työssäkäynti on yleisempää kuin tukea saaville miehille kaikissa muissa ryhmissä paitsi vanhemman luona asuvien kohdalla. (Idem) Myös muiden etuuksien saaminen ennen toimeentulotuen piiriin siirtymistä on tavallisempaa naisille kuin miehille työttömän perusturvaa lukuun ottamatta. (Idem) V. 2018 kaikista vanhempainpäivärahojen saajista miesten osuus oli 41 %, mutta vanhempainpäivärahapäivistä miehet pitivät vain 10 %. Naiset käyttivät 98 % vanhempien kesken jaettavissa olevista vanhempainrahapäivistä. Myös kotihoidon tuen saajista valtaosa on naisia. (Idem) Sokra selvitti tasa-arvon huomioimista kehittämistyössä hankkeille tehdyssä kyselyssä. Tulosten mukaan hankkeet ymmärtävät tasa-arvon useimmiten niin, että kaikilla on sukupuolesta riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan. Joissakin hankkeissa tasa-arvo taas ymmärretään yhdeksi hankkeen tavoitteista, jolloin toimitaan järjestelmällisesti heikommassa asemassa olevan (sukupuolen) tilanteen parantamiseksi. Tällöin osallistujat valikoituvat sukupuolittain tai toimintaa kohdistetaan eri sukupuolille. Usein näiden hankkeiden pääasiakasryhmänä ovat esim. pitkäaikaistyöttömät miehet tai maahanmuuttajanaiset. Kyselyssä kävi myös ilmi, että joissakin hankkeissa on kirjattu sukupuolierityiset ryhmät jo hankesuunnitelmaan, toisissa tarve on havaittu hankkeen toiminnan myötä. Esimerkiksi yksinäisten miesten määrä hankkeessa havaittiin korkeaksi, jolloin aloitettiin miehille suunnattu ryhmä. Osa hankkeista mainitsi, että toimintaa suunnattiin tutkimustulosten tai hankkeen toimintaympäristöstä saatujen tietojen perusteella. Kyselystä selvisi myös, että vain muutamissa hankkeissa sukupuolivaikutuksia arvioitiin systemaattisesti hankkeen kaikissa vaiheissa ja eri osa-alueilla. Sukupuolinäkökulman voi huomioida esimerkiksi hankehenkilöstön ja ohjausryhmän kokoonpanossa, viestinnässä ja -toiminnassa, tutkimuksen toteuttamisessa ja tulosten tulkinnassa. Esimerkkinä sukupuolen huomioimisesta hankkeissa jotkut hankkeet kertoivat, että henkilökuntaan on valittu miehiä ja naisia. Joissakin hankkeissa oli pohdittu sukupuolirooleja. Työllistämistä edistävissä hankkeissa on mm. pyritty vähentämään ammatteihin ja opintoihin liittyviä sukupuolikäsityksiä. Noin puolet hankkeista vastasi, että ei toimi aktiivisesti tasa-arvon edistämiseksi. Joissakin hankkeissa oli mainittu, että ”tasa-arvoon ei ole erityisesti kiinnitetty huomiota” tai ”sukupuolten välistä tasa-arvoa ei ole pyritty tietoisesti edistämään hankkeessa”. THL:ssä ja Diakissa toimii tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmät. Thl:ssä tasa-arvon toteuttamisessa noudatetaan tasa-arvoryhmän vuosittain laatimaa suunnitelmaa. Työryhmä selvittää tasa-arvon tilaa THL:ssä ja edistää sekä seuraa tasa- arvotavoitteiden toteutumista ja huolehtii, että sen tavoitteet tulevat osaksi THL:n henkilöstöstrategiaa. THL:ssä toimii myös valtavirtaistamiseen tähtäävä VAVI-työryhmä, joka tuo sukupuolinäkökulman osaksi THL:n perusprosesseja ja sisällöllisiä teemoja kuten esim. eriarvoisuus, syrjäytyminen. Työryhmä edistää sukupuolivaikutusten huomioonottamista laitoksen toiminnassa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sokrassa on julkaistu tutkimusta naisten ja miesten köyhyyden kokemuksista (Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Tutkimuksen mukaan osallisuuden kokemuksissa voi olla sukupuolen mukaisia eroja. Esimerkiksi köyhät miehet eivät katso niin pitkälle tulevaisuuteen kuin köyhät naiset. Lisäksi köyhät miehet kokevat naisiin verrattuna syvempää arvottomuutta ja enemmän yksinäisyyttä. Miesten kohdalla omanarvontunto on voimakkaasti sidottu työhön ja rahaan. Naisilla sen sijaan vaikuttaa olevan enemmän keinoja rakentaa omanarvontunnetta taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Naisilla arvokkuutta tuottavat ansiotyön ohella esimerkiksi äitiys ja vapaaehtoistyö. Koordinaatiohanke kiinnittää huomiota toimintalinja viiden esiteltävissä hankkeissa siihen, että niissä on onnistuttu sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa kehittämistyössä. Lisäksi huomioidaan hankkeita, jotka hyödyntävät tai tuottavat tutkimustietoa eriarvoisuudesta ja osallisuudesta siten, että sukupuoli on yksi tutkimuksen näkökulma. Myös koordinaatiohankkeessa hyödynnetään tällaista tutkimustietoa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Sokra on nostanut viestinnässään ekososiaaliset innovaatiot osallisuutta edistävänä toimintana sekä kestävän kehityksen teemoja osallisuutta edistävässä työssä. Ympäristötietoisuutta ja -vaikuttamista on selvitetty ja raportoitu hankkeiden osallistujille Sokran tekemässä kyselyssä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hanke ei suoraan lisää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Matkustamisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä ja raideliikennettä sekä kiinnitetään huomiota lentämisen vähentämiseen. Kokoukset järjestetään matkustamisen vähentämisen kannalta optimaalisesti. Sokra pitää kokouksia ja tilaisuuksia etäyhteyksin. Tilaisuuksissa tarjoillaan vegaaniruokaa, ja ainakin kasvis- ja ilmastoystävällistä ruokaa, jos vegaanitarjoilu ei ole mahdollinen. Kertakäyttöastioita vältetään. Käytetään kierrätettäviä kertakäyttöastioita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Koordinaatiohankkeen toiminta ei vaikuta suoraan kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen eikä toimintaa kohdenneta luonnonsuojelualueille. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätteiden määrän minimoiminen ovat toimintaa ohjaavia arvoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
THL:ssä tilastoidaan ja seurataan kiinteistöpäästöjä. Senaatti-kiinteistöjen linjauksia energiatehokkuudesta noudatetaan ja hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään. Senaatti-kiinteistöjen uudisrakentamistuotanto on aina A-luokkaa. Senaatti-kiinteistöissä myös edistetään tilatehokkuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeessa ollaan tietoisia Natura-alueiden lakiin perustuvista suojelutavoitteista. Hankkeessa toimitaan suojelutavoitteiden mukaisesti.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 0
Koordinaatiohankkeessa suositaan ympäristöystävällisiä kokous- ja tapahtumapaikkoja ja vältetään systemaattisesti kertakäyttömateriaaleja (astiat, pullotettu vesi yms.), koordinaatiohankkeessa suositaan kilpailutusten mahdollistamissa puitteissa lähellä tuotettuja elintarvikkeita ja palveluja esim. kotimainen luomu- ja lähiruoka. Koordinaatiohankkeessa suositaan sähköistä asiointia, priorisoidaan verkkojulkaisuja ja muita sähköisiä julkaisumuotoja, samalla vältetään turhia paperitulosteita. THL:ssä on jätteidenkäsittelyohje, jonka tarkoituksena on vähentää toiminnassa syntyvän jätteen määrää, lisätä hyötyjätteen kierrätystä ja ohjeistaa vaarallisten jätteiden turvallisessa käsittelyssä. THL:ssä toimii myös jätetyöryhmä, joka käsittelee jätteiden käsittelyyn liittyviä kysymyksiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 2
THL:n toimitiloissa käytetään Hanselin sähkön hankinta ja avoin toimitus -puitejärjestelyä, jossa on huomioitu ympäristöseikat kilpailutuksen useassa eri vaiheessa. Tarjoajien on selvitettävä tekemiään ympäristönhoitotoimenpiteitä. Hankittavasta sähköstä sopimuskauden alussa vähintään 30 % tulee olla tuotettu uusiutuvilla energialähteillä. Sähkönkulutusta voi seurata organisaatiotasolla. Vuosittaisessa asiakkaille järjestettävässä seminaarissa toimittaja käy läpi mm. uusiutuvan energian merkitystä ja kehitysnäkymiä sähkömarkkinoilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 0
Koordinaatiohanke suosii hankintaohjeiden ja kilpailulainsäädännön mahdollistamissa puitteissa paikallisia tuotteita ja palveluita. Alueellinen koordinaatio tukee paikallisten resurssien hyödyntämistä ja tarvelähtöistä alueellisten palveluiden kehittämistä. Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistää yhteisöjen toimintaa ja lisää taloudellista toimeliaisuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 0
Koordinaatiohankkeessa tuetaan ja kehitetään aineettomia tuotteita ja palveluita. Hankkeessa kuvataan syntyvät palvelumallit ja toimintatavat systemaattisesti niin, että niitä voidaan ottaa käyttöön myös muissa ympäristöissä. Tavoitteena on arvioida uusia palvelumalleja ja toimintatapoja niiden hyvinvointi- ja taloudellisten vaikutusten näkökulmista.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Liikkumisessa suositaan julkisia kulkuvälineitä valtionhallinnon matkustussäännön mukaisesti. Kotimaan matkailussa suositaan raideliikennettä ja kiinnitetään erityistä huomiota lentomatkailun vähentämiseen. THL:ssä tilastoidaan ja seurataan lentomatkojen määrää. Koordinaatiohankkeessa edistetään systemaattisesti puhelin- ja videokokouksien käyttöä, ja vähennetään matkustamista ja työmatkapäiviä THL:n tarjoamien etäkokousvalmiuksien puitteissa. Jatkuvaluonteiset kokoukset toteutetaan sähköisiä työvälineitä hyödyntäen. Samoin hankekohtainen neuvonta ja tuki hoidetaan mahdollisimman paljon sähköisesti. THL seuraa työmatkaliikennettä vuosittaisilla kyselyillä. Työmatka-autoilua pyritään vähentämään. THL on myös mukana kesäisin ja talvisin kilometrikisassa, joka kannustaa työmatkapyöräilyyn. Osanottajien määrää seurataan. Kokouspaikat valitaan mahdollisimman helposti saavutettaviin paikkoihin ellei ole muuta syytä kokoustaa muualla.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Välittömän kohderyhmän osalta hyvinvoinnin edistäminen tarkoittaa työhyvinvoinnin edistämistä. Tätä tavoitellaan systemaattisella ja selkeillä työ- ja raportointitavoilla ja pyrkimyksenä järkiperäistää työntekijöiden työtehtäviä mahdollisimman vaikuttaviksi. Koordinointihankkeella vähennetään päällekkäistä työtä kehittämishankkeissa ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja sitä kautta tuetaan myös hanketoimijoiden työhyvinvointia. Sokran vuosittaisessa seminaarissa oli v. 2020 työ- ja aivojen hyvinvointiin liittyvä luento koordinoitavien hankkeiden työntekijöille. Välillisen kohderyhmän osalta tähdätään hyvinvoinnin edistämiseen niin ulkoisesti kuin koettuna asiana. Koordinoitavissa hankkeissa luodaan mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan toimintaan ja edistää omaa hyvinvointiaan.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Tasa-arvon edistäminen on läpäisyperiaate koordinaatiohankkeen toiminnassa. Aiemmalla ESR-kaudella projektipäälliköt ovat kaivanneet tukea sukupuolinäkökulman huomioimiseksi ja sen valtavirtaistamiseksi projekteihin. Sokra on luonut Tasan yhdessä -työkalun erityisesti osallisuutta edistävien hankkeiden sukupuolinäkökulman tukemiseksi kehittämistyössä. Työkalua päivitetään, jotta se vastaisi paremmin hankkeiden tarpeisiin. Sokra on myös ollut kouluttamassa valtakunnallisia hankkeita toiveiden mukaan tasa-arvon huomioimisesta hanketyössä sekä työkalun käytöstä. Sokra on esitellyt Tasan yhdessä -työkalua THL:n tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmän kokouksessa. Thl.fi-verkkopalvelussa on aihesivusto sukupuolten tasa-arvosta, ml. tietoa osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvistä tekijöistä ja ilmiöiden sukupuolittuneisuudesta. Sivustolta on linkki Sokran Tasan yhdessä -työkaluun. Sokra on ollut mukana THL:n sisäisessä kehittämistyössä liittyen sukupuolen moninaisuuteen väestötutkimuksessa, vieden osallisuusteemaa sukupuolinäkökulmasta organisaation tutkijoille hankkeen ulkopuolella. Sokra on tuottanut tietoa sukupuoliin liittyen osallisuus- ja köyhyystutkimuksessa, jossa sukupuoli on ollut vähän esillä (artikkeli Gendered Experiences of Poverty and Recognition in the Finnish Welfare State). Artikkelista tiedotettiin Sokran ja THL:n kanavissa laajasti ja siitä käsiteltiin mediassa. Sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioidaan mahdollisissa hankehenkilöstön rekrytoinneissa. Koordinaatiohankkeessa edistetään naisten ja miesten tasapuolista osallistumista hankkeenhallintoon ja -toteuttamiseen. Koordinaatiohankkeen nimeämissä ohjaus- ja työryhmissä, seminaarien/ tilaisuuksien puhujavalinnoissa huomioidaan sukupuolinäkökulma ja kokoonpanoissa haetaan 60/40 suhdetta. Hankkeen raporteissa ja julkaisuissa viitataan lähteisiin henkilön koko nimellä, jotta sukupuoli tulee näkyväksi myös lähdemateriaalien käytössä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Teemaan (TL5/10.1) ja sen myötä koordinaatiohankkeen sisältötyöhön on sisään rakennettu sosiaalisesti kestävän kehityksen tukeminen. Kehittämishankkeilla vähennetään rakennetyöttömyyttä, eriarvoistumisen ja terveyserojen kasvua. Yhdenvertaisuus on koko toiminnan ytimessä. Tämä on välillinen tavoite, koska kaikissa teeman kehittämishankkeissa on tavoitteena lisätä esimerkiksi osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien tai nuorten työkykyä ja työssäoloastetta ja muiden palkkatyöelämän ulkopuolella olevien osallisuutta työelämään. Tässä teemassa kaikki toiminnot kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. THL:n verkkoviestinnässä ja materiaaleissa otetaan huomioon saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Palvelu on esteettömyyssuositusten mukaista tasoa AA. Palvelussa on esimerkiksi riittävät kontrastit. THL:n Sokran sivuilla julkaistaan vain saavutettavassa muodossa olevia dokumentteja. Sokran tilaisuuksissa sekä Sokran työntekijöiden esityksissä muissa seminaareissa käytetään esteettömiä esitysmateriaaleja. Sokran viestintä kiinnittää erityistä huomiota tähän ja kouluttaa Sokran työntekijöitä tekemään saavutettavia dokumentteja sekä seuraa saavutettavuuden toteutumista dokumenteissa. Koordinaatiohankkeen kokouksissa ja tilaisuuksissa otetaan huomioon esteettömyys. Järjestettävien tilaisuuksien esteettömyystiedot ovat osa tilaisuuden kutsua ja kuvausta. Thl.fi-verkkopalvelussa on maahanmuuttajat ja monikulttuurisuus -aiheosio, jonka tarkoituksena on edistää monikulttuuristen väestöryhmien, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kieli- ja kulttuurivähemmistöjen (mm. romanit, saamelaiset) terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi ja hyviä näyttöön perustuvia käytäntöjä verkkopalvelun käyttäjille.
Kulttuuriympäristö 0 1
Ihmisten osallisuuden vahvistaminen ja palvelujärjestelmän toimivuus edistävät yhteisöjen toimintaa ja sitä kautta paikallisen kulttuuriympäristön vahvistumista. Kulttuurisesti kestävää kehitystä tuetaan välillisesti kehittämishankkeiden kautta edistämällä eri väestöryhmien välistä vuorovaikutusta työelämässä ja yhteiskunnassa.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaaminen ei kuulu hankkeen toimenpiteisiin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi