Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20221

Hankkeen nimi: LYYTI - Lukiosta eväitä yrittäjyyteen ja työelämään

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iisalmen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 9086071-6

Jakeluosoite: Iisalmen lyseo, Haukiniemenkatu 12

Puhelinnumero: 040 830 4368

Postinumero: 74100

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.iisalmi.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TOLONEN PASI TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lukion rehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: pasi.tolonen(at)iisalmi.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 4368

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kiuruveden kaupunki, 0170843-0
Vieremän kunta, 0173835-7
Sonkajärven kunta, 9090160-2
Pielaveden kunta, 0172446-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on Ylä-Savon kuntapäättäjien, lukioiden (5 lukiota, opiskelijamäärä 53–320) ja elinkeinoelämän yhteinen toive, että lukiolaisten työelämäyhteyksiä lisättäisiin eri muodoissaan. Ylä-Savo tarvitsee kipeästi aktiivisia ja osaavia nuoria, jotka hankkivat hyvän ammatin ja sijoittuvat työtehtäviin paikallisiin yrityksiin. Erityisesti korkean teknologian yritykset potevat välillä pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Lisäksi kuntapäättäjät ovat tuoneet esille huolensa yrittäjiksi haluavien vähäisestä määrästä.

Hankkeen tavoitteena on kehittää käytänteitä, joiden avulla työelämä ja yrittäjyys voidaan tuoda pysyväksi osaksi lukioiden toimintakulttuuria. Lukiolaisille pyritään luomaan suoria polkuja ammatillisen koulutuksen ja AMK:n kautta työllistymiseen oman paikkakunnan tai seutukunnan elinkeinoelämän palveluksessa. Yrittäjyysosaamista pyritään parantamaan lisäämällä yrittäjämäisiä opetusmenetelmiä ja toiminnallisuutta. Opettajien osalta tavoitteena on luoda malli opettajien jatkokoulutukseen ja työelämään tutustumisesta.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet voidaan jakaa neljään osa-alueeseen: (1) Työelämätietojen ja -taitojen lisääminen sekä yrittäjyysosaaminen (työelämätiimit, Minustako yrittäjä? -kurssi, kummiyritystoiminta, työelämä- ja yrittäjyystunnit kaikissa oppiaineissa, yrittäjyyspassi, kohdennettu ammatinvalinnan ohjaus yhdessä TE-toimiston ja elinkeinoelämän kanssa, sekä oppilaitosrajat ylittävät opintopolut). (2) Töissä oppimassa (TET-kurssi ja TET-teemaviikko). (3) Opettajien koulutukseen ja työelämään tutustuminen (opettaja-TET, koulutustietojen päivittäminen). (4) Työelämäyhteydet ja yrittäjyys lukioissa muualla (vertaileva tutkimus viiden maan käytänteistä).

Hankkeen tuloksena lukioiden työelämäyhteydet ja keskinäinen yhteistyö lisääntyvät. Opettajien ja opinto-ohjaajien työelämä- ja yrittäjyystietoisuus kasvaa, lukioiden opetusmenetelmät monipuolistuvat, toiminnallisuus lisääntyy, kouluviihtyvyys paranee ja tätä kautta opintojen keskeyttämiset vähenevät. Opiskelijoiden työelämätiedot ja -taidot paranevat. He saavat osana lukio-opintoja tietoa yrittäjyydestä, eri ammateista ja jatko-opinnoista. Näiden ansiosta lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyvät, keskimääräinen opiskeluaika lyhenee ja opiskelijat hakeutuvat jatko-opintoihin entistä nopeammin. Mikäli hankkeen aikana kehitettävät ja testattavat menetelmät osoittautuvat toimiviksi, niitä voidaan soveltaa lukiokoulutukseen myös valtakunnallisesti. Nuorten työelämätietoisuuden ja työelämätaitojen kasvaessa yritykset saavat entistä osaavampia ja motivoituneempia työntekijöitä. Nuorten kynnys muuttaa takaisin kotiseudulle jatko-opintojen jälkeen madaltuu, mikä vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta Ylä-Savossa. Tällä voi olla pienimuotoinen vaikutus myös Ylä-Savon väestökehitykseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat lukiolaiset, lukioiden opinto-ohjaajat, opettajat sekä muut ohjauspalveluiden asiantuntijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat paikalliset yritykset ja muut työnantajat, neuvonta-, työvoimapalvelu-, yrityspalvelu- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö, kuntien elinkeinoasioista ja niiden hoitamisesta vastaavat tahot sekä muut alueen oppilaitokset (yläkoulut, ammattiopistot sekä ammattikorkeakoulu).

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 306 808

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 286 993

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 081

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 382 659

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 56

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 1070

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lukio-opiskelijoista n. 60 % on naisia ja opetushenkilökunnasta 75 %. Paikallisen elinkeinoelämän tarpeet kohdistuvat enemmän miespuolisiin työntekijöihin (teknologia-ala, maatalousala), joten hankkeen toimenpiteissä tulee ottaa huomioon myös naisia kiinnostavat ammattialat ja koulutuspolut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteissä pyritään huomioimaan sukupuoli kannustamalla sukupuolille epätyypillisiin koulutusvalintoihin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
-

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Osaavan työvoiman saatavuus paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin paranee.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Ohjaukseen liittyvä osaamispääoma lisääntyy, uudet ohjausmenetelmät.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 5
Parantaa nuorten ohjautumista jatkokoulutuksiin, ehkäisee syrjäytymistä, ohjaa nuoria koulutusaloille, joilta työllistyminen omalle kotipaikkakunnalle on todennäköisempää.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Lukiosta eväitä yrittäjyyteen ja työelämään -hankkeen (LYYTI) päämääränä oli lukio-opintojen tiiviimpi integrointi opiskelijoiden tulevaan elämänuraan. Hankkeella oli viisi päätavoitetta: (1) lukioiden työelämäyhteydet lisääntyvät ja monipuolistuvat, (2) lukiolaisille on tarjolla suoria opintopolkuja ja kohdennettua ammatinvalinnan ohjausta, (3) lukion opettajilla on hyvät tiedot työelämästä ja jatkokoulutuksesta, (4) lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyysvalmiudet paranevat sekä (5) työelämä integroituu osaksi lukio-opintoja.

Hankkeen myötä lukioiden työelämäyhteydet lisääntyivät ja monipuolistuivat huomattavasti. Opettajien ja opiskelijoiden tietämys ulkoisesta ja sisäisestä yrittäjyydestä parani. Yhteistyö yritysten kanssa lisääntyi ja muun muassa korkeakouluvierailujen yhteyteen lisättiin yritysvierailu. Hankekoulut osallistuivat yhteiseen Urapäivään Savonia-ammattikorkeakoululla ja lukiot järjestivät omia työelämään tutustumispäiviä. Käytännön yrittäjyys näkyi kouluissa pääasiassa varojen keräämisenä opintomatkoja varten. Hankkeessa mukana olleet opettajat tutustuivat ja verkostoituivat yrittäjiin sekä yrityspedagogiikan ja -kasvatuksen osaajiin ja toimijoihin eri puolella Suomea.

Taloudellisen tiedotustoimiston ”Yrityselämän nuoret sukupolvet” -digitaaliset bisneskurssit toteutuivat Iisalmessa, Vieremällä ja Kiuruvedellä. Iisalmessa muodostettiin yrittäjyyspedagogiikka-tiimi kehittämään koulun yrittäjyyskasvatusta ja -pedagogiikkaa. Tiimi kokosi yrittäjyyskasvatuksen menetelmistä materiaalipankin, jonka avulla opettajat voivat tutustua yrittäjyyskasvatuksen menetelmiin kuten tiimioppimiseen ja teemaoppimiseen. Pielavedellä käynnistettiin Yrittäjätiimi, jonka tehtävänä oli lisätä yhteistyötä paikallisten yrittäjien, poliittisten päättäjien ja koulun välillä. Yhteistyömuotoja ovat mm. yrittäjien päivä, yritysvierailut, Lukio-TET, sekä NY Vuosi yrittäjänä -ohjelma.

Kiuruvedellä järjestettiin ”Elinvoimaa”- yrittäjä- ja työelämätapahtuma yhteistyössä kaupungin kanssa. Vieremällä toteutettiin oma yrittäjyyskurssien kokonaisuus, johon kuuluu 12 soveltavaa kurssia. Sonkajärvellä toteutettiin opiskelijoille viikon mittainen työelämään tutustuminen (TET), jossa opiskelijat hankkivat itse TET-paikkansa. Koulu osallistui lisäksi muun muassa Eukonkanto-tapahtuman järjestelyihin ja kunnan mainosvideoiden laadintaan. Yrittäjyyspäivä oli näyttävä tapahtuma sisältäen Amazing Race –tyyppisen kisan ja yrittäjien paneelikeskustelun. Kaksipäiväinen maakuntakierros On tour -tapahtumassa koulu tutustui Kuopiossa yliopistollisen keskussairaalan toimintaan, Leppävirralla bioenergialaitokseen ja Varkaudessa Stora Enson tehtaaseen.

Lukioiden yhteistyö lisääntyi huomattavasti hankkeen myötä. Yhteisiä tapahtumia olivat mm. opiskelijoille suunnatut #Teesse -seminaarit ja opettajille suunnatut Koukutu työelämästä -koulutukset Kiuruvedellä ja Iisalmessa. Hankelukiot järjestivät yhteistyönä opiskelijoilleen menestyksellisesti kolme yrittäjyysleiriä.

Hankkeen lopputuotoksena syntyi Ylä-Savon lukioiden työelämäyhteyksien ja yrittäjyyskasvatuksen strategia. Siihen on kirjattu keinoja, joilla työelämätietojen ja -taitojen opetus, työelämäyhteydet ja yrittäjyyskasvatus voidaan saada pysyväksi osaksi lukioiden toimintakulttuuria. Strategia löytyy osoitteesta https://urly.fi/YnB. Hanketta ja sen tuloksia esittelevä videoraportti löytyy osoitteesta https://urly.fi/Ynz.