Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20222

Hankkeen nimi: Opsodiili - koordinaatiohanke

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0213834-5

Jakeluosoite: Sibeliuksenväylä 55 A

Puhelinnumero: 0927381

Postinumero: 04400

Postitoimipaikka: Järvenpää

WWW-osoite: http://www.keuda.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VUORINEN ANNE MARIA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: oppisopimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anne.vuorinen(at)keuda.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504150974

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koordinaatiohankkeen tehtävänä on kerätä, arvioida ja levittää eri suuralueiden hankkeissa luotavia hyviä toimintamalleja, käytänteitä ja menetelmiä. Koordinaatiohanke viestii valtakunnallisesti ja toimii viestinvälittäjänä hankkeiden välissä sekä koko valtakunnassa. Hankkeissa rakennettuja toimintamalleja jalostetaan ja muokataan yhteisesti kaikkien oppisopimustoimijoiden käyttöön. Koordinaatiohanke toimii erittäin tiiviissä yhteistyössä suuraluehankkeiden kanssa, jolloin niiden työ ei jää irralliseksi ja koko hankekokonaisuuden vaikuttavuus paranee.

Hankkeen tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta kaikilla osa-alueilla tehokkaan viestinnän avulla. Tavoitteena on, että oppisopimustoimijoilla on toimivat viestinnän materiaalit, mallit ja prosessit jatkossa tavoittaa verkostojen eri tahot niin peruskouluissa, työpajoilla, TE-toimistoissa kuin sosiaalitoimessakin. Tämän lisäksi nuoret jatkossa löytävät oppisopimuskoulutuksen helpommin omien kanaviensa kautta. Työnantajat tuntevat oppisopimuskoulutuksen paremmin ja viestintä on selkeää, aktiivista ja ajantasaista.

Oppisopimustoimijoiden toiminta on saman tyyppistä kaikkialla ja oppisopimustoiminnalla on yhteinen strategia koko Suomessa, erityisesti nuorten ja työnantajien osalta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on, että oppisopimuskoulutus on tasavertainen koulutusmuoto oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalla etenkin nuorilla. Oppisopimustoimijat toimivat välittäjinä nuorten ja työpaikkojen välillä jatkossa aktiivisesti. Oppisopimustoimijoilla on tehokkaammat ja toimivammat toimintamallit yritysten suuntaan. Yhteistyö Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on tiivistynyt kentän kanssa ja ajantasaistunut.

1. Luodaan valtakunnallinen toimintasuunnitelma nuorten, työnantajien ja keskeisten verkostojen toiminnan kehittämisen osalta.

2. Työpajoja suuralueilla, joissa kerätään toimivia nuorten ohjauksen toimintamalleja ja välineitä lähinnä koskien siirtymävaihteita.

3. Valtakunnallinen Opsodiili -kiertue, joka kohdistuu nuoriin, yrittäjiin sekä verkostoihin 12 maakuntaa kattaen. Kiertueella kohtautetaan eri tahoja toisiinsa. Toteutetaan yhteistyössä paikallisten verkostojen kanssa.

4. Oppisopimustoimijoiden "välittäjävalmennukset". Valmennuksissa kerätään ja välitetään suuralueiden hyviä käytänteitä sekä jalostetaan niitä eteenpäin. Toimijoiden yhteistyö tiivistyy. Välittäjät auttavat mm. yrityksiä ja opiskelijoita kohtaamaan sekä auttavat yrityksiä käytännön solmimisen menettelyissä.

5. Oppisopimusverkoston oppimis- ja tiedotusverkkoalusta. Luodaan Opsodiili-verkkoalusta, jossa jaetaan valtakunnallisen hankeverkoston kesken oppisopimustoimintaan liittyviä ajantasaisia ohjeita ja tiedotteita, kysymyksiä ja niihin vastauksia. Hyödynnettään yhdessä oppimisen verkkoalustana, jossa jaetaan hyviä käytänteitä.

6. Nuorten oppisopimuskoulutuksen innovointikokeilut ja -valmennus peruskoululaisille ja oppisopimuksen aloittaville.

7. Hankekokonaisuuden laadullinen arviointi itsearviointina sekä ulkopuolinen arviointi.

8. Hankkeessa tiedottaminen nuorille, työnantajille, verkostoille Hyvä Diili -sivustoa kehittämällä ja luomalla yhteinen materiaalipankki

Tuloksena on, että

-Oppisopimusverkoston työn kannalta oleelliset ydinverkostot ja toimintamallit on mallinnettu kansallisella tasolla.

-OpsoDiili-verkkoalusta toimii, jossa avointa tietoa kaikille oppisopimustoimijoille yhteisistä pelisäännöistä ja malleista. Verkkoalustaa hyödynnetään vahvasti yhteiseen oppimiseen. Viranomaistahojen erityiset tarpeet huomioidaan suunnittelussa.

-Oppisopimustoimistoilla on "välittäjiä", jotka toimivat yritysten ja nuorten kohtauttajina sekä antavat ohjausta konkreettista työpaikoille.

-Nuorten oppisopimuskoulutuksen aloitukseen on rakennettu uusi toimintamalli innovaatiotoiminnan hyödyntämiseen, joka tuottaa lisäarvoa työnantajille.

-Oppisopimustoimijoilla on yhteinen aktiivisesti päivitettävä informaatio-, viestintä- ja ohjausmateriaali, jota voi muokata oman alueen tarpeisiin.

-Oppisopimustoimijat osaavat viestiä paremmin ja tehokkaammin työnantajien ja verkostojen kanssa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminta kohdistuu ensisijaisesti

-oppisopimustoimijoiden henkilöstöön
-yrityksiin
-nuoriin asiakkaisiin: peruskoululaiset, nuorisotakuun piiriin kuuluvat alle 25-vuotiaat sekä muut hankkeen kohderyhmään kuuluvat nuoret.
- yläkoulun, ammattiopistojen ja lukioiden opinto-ohjaajiin
- yläkoulun, ammattiopistojen ja lukioiden opettajiin
- TE-toimistojen henkilöstöön
- sosiaalitoimen ja työpajojen henkilöstöön
-työelämään tutustujiin

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Kansalliset yritysten taustajärjestöt, mm. Keskuskauppakamari, Suomen yrittäjät, EK
-yritysneuvontapalveluita järjestävät tahot
-yksityiset asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset
-kuntien elinkeinotoimen vastuuhenkilöihin
- paikallisiin yrittäjäjärjestöjen vastuuhenkilöihin
-ohjauksen taustajärjestöt esim. Opinto-ohjaajien liitto

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 762 743

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 744 937

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 937 538

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 919 423

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 150

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 105

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 327

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmässä on paljon naisia. Oppisopimustoimijat sekä opinto-ohjaajat ovat suurilta osin naisvaltaisia. Sukupuolisensitiivisyys on sisäänrakennettu jo ohjauksen eettisiin lähtökohtiin. Kaikessa ohjauksessa huomioidaan ymmärrys yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolten epätasa-arvoa luovat rakenteet, uskomukset ja arvostukset. On myös huomioitava, että sukupuoli kytkeytyy monimuotoisesti muihin yksilöiden ja väestöryhmien elämänrakenteisiin, jotka osaltaan liittyvät tasa-arvokysymyksiin
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että nuorilla naisilla ja miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia koulutusvalintojaan. Hankkeen aikana viestinnässä, markkinoinnissa ja käytännön ohjaustoimintaa toteutetaan siten, että pyritään rikkomaan sukupuolten välisiä perinteisiä rajoja. Opettajien ja oppisopimustoimijoiden kanssa yhteistyössä pyritään myös muuttamaan ajatusmaailma rikkomalla perinteisiä sukupuoleen sidottuja totuttuja malleja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sisäänrakennettu kaikkeen ohjaustoimntaan, joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena, mutta keskeisenä kohteena on siirtymävaiheen tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä oppimis- ja verkkoympäristöjä ja luodaan sähköisiä toimintamalleja, joilla on myös asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen ei välittömästi eikä välillisesti liity hankkeen tavoitteisiin ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeen tavoitteisiin ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeen tematiikkaan ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000-ohjelman kohteet eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeeseen ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeessa hyödynnettävät uudet verkkoympäristöt ja sähköiset sovellukset lisäävät ns. paperitonta toimistoa sekä oppimista ja vähentävät materiaalien kulutusta ja jätteiden syntymistä. Välillisesti ne edistävät myös materiaaleja säästävää taloudellista ajattelua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen tavoitteiden kannalta uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole relevantti teema
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 4
Hankkeella vahvistetaan valtakunnallisen osaamispääoman tuottamista koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiselle ja elinkeinoelämän välisellä yhteistyöllä ja siten edistetään asiantuntevien osaajien kouluttamista elinkeinoelämän kehittämiseen. Opiskelijat valmistuvat nopeammin työelämään, mikä myös tukee paikallista elinkeinoelämää. Kokonaismallissa puretaan päällekkäisiä toimintoja ja edistetään resurssien järkevää käyttöä,millä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 3
Hankkeessa kehitetään koulutuksen nivelvaiheeseen ohjauksen palvelukokonaisuutta, joka tukee opintojen nopetuttamista ja työelämään siirtymistä. Välillisesti pitemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita palvelutoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Etätyömahdollisuuksien hyödyntämistä hankkessa eri toimijoiden välillä vähentää liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Koulutusmahdollisuudet oppisopimuskoulutuksena lisäävät työllisyyttä ja parantavat osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke pyrkii purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä oppisopimuskoulutuksessa tuomalla hyviä esimerkkejä. Ohjauksella ja viestinnällä vahvistetaan sukupuolineutaalisti eri aloille hakeutumista. Olennainen osa ohjausta on sukupuolisensitiivisyys eettisenä ja menetelmällisenä lähtökohtana siten, että ohjaukselle puretaan auki koulutuksen ja työelämän streotypioita ja vahvistetaan molempien sukupuolten tietoisuutta sekä kykyä tehdä stereotypioista vapaita koulutus- ja uravalintoja. Tasa-arvon edistäminen on peruslähtökohta ohjausta kehittävälle toiminnalle, mutta se ei ole määritelty hankkeen erityiseksi tavoitteeksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Ohjauksen ja neuvonnan ydintehtävä on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää sosioekonomisen tai etnisen taustan merkitystä koulutus- ja uravalintoja määrittävänä tekijänä. Siten yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu peruslähtökohtana hankkeen kaikkeen toimintaan, mutta se ei ole erityisesti määritelty tavoitteeksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristöön liittyvät teemat eivät ole relevantteja hankkeen tavoitteiden kannalta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaamiseen liittyvät teemat eivät ole relevantteja hankkeen tavoitteiden kannalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OpsoDiili-hankeperheessä kehitettiin oppisopimustoimintaa koko Suomessa. Samaan aikaan hankkeen kanssa toteutui isoja toimintaympäristön muutoksia, joista suurimpana uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö. Toimintaympäristön muutos vaikutti väistämättä hankkeen toimintaan, mutta vaikkei kaikkia suunniteltuja toimenpiteitä pystyttykään toteuttamaan sellaisenaan, hankkeessa toteutetut muut toimenpiteet ohjasivat toimintaa eteenpäin ja koulutuksen järjestäjillä oli paremmat valmiudet ja mahdollisuudet siirtyä noudattamaan uutta ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä ja toimintamalleja.

Koordinaatiohanke keräsi aluehankkeista hyviä toimintamalleja ja viesti niistä koko hankkeen ajan eteenpäin niin facebook-ryhmässä, erilaisissa tapahtumissa, webinaareissa sekä verkkosivuilla.

Koordinaatiohankkeen päätehtävänä oli viestiä valtakunnallisesti oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, jossa onnistuttiin hyvin. Oppisopimuskoulutuksen tunnettuus lisääntyi hankkeen avulla ja kaikille koulutuksen järjestäjille saatiin yhteisiä viestinnän elementtejä, joilla viestinnän toimenpiteet helpottuivat. Hankkeessa rakennettiin oppisopimus.fi brändi ja somekanavat, joiden toiminta jatkuu hankkeenkin jälkeen. Hankkeessa ideoitiin yhteistyössä eri tahojen kanssa valtakunnallinen oppisopimusviikko, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2017. Viikon aikana järjestettiin noin 150 tapahtumaa.

Hankkeessa kehitettiin oppisopimuskoulutuksen järjestäjien keskinäistä viestintää mm. OpsoDiili-facebookryhmän avulla. OpsoDiili-koordinaatiohanke toteutti paljon verkkokoulutuksia koulutuksen järjestäjille erityisesti viestinnästä, joista saatiin hyvää palautetta.

Hanke teki paljon vaikuttajaviestinnän materiaalia Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry:lle oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista ja yhteiskunnallisista eduista. Hankkeen ulkoisessa arvioinnissa todetaankin, että hankeperhe auttoi etenkin viestinnällisellä työpanoksellaan merkittävästi varmistamaan oppisopimuksen aseman uudessa laissa.

Hankeperheen tavoite yhteisten oppisopimuksen toimintatapojen sekä strategian luomiseksi osoittautui mahdottomaksi toteuttaa reformin ja organisaatiomuutosten keskellä. Monessa organisaatiossa oli yt-neuvotteluita sekä esimiehet tai koko toimintamalli muuttuivat hankkeen edetessä. Käytännön tasolla havaittiin, että eri alueet eroavat toisistaan niin paljon (osittain myös seutukuntien kesken), etteivät yhtenäiset toimintatavat ja palvelut olleet realistisia tässä vaiheessa. Mutta yhteisistä viestintämateriaaleista ja –kanavista löydettiin kentälle yhtenäisyyden taso.

Hankkeen pidemmän aikavälin tavoitteetkin on toteutuneet hyvin. Yhtenä päätavoitteena oli, että oppisopimuskoulutus olisi tasavertainen koulutusmuoto oppilaitosmuotoisen koulutuksen rinnalla. Hankkeen päätyttyä voidaan todeta, että olipa hankkeella vaikutusta asiaan tai ei, niin tähän tavoitteeseen ollaan pääsemässä, koska oppisopimuskoulutus on tasavertainen muiden koulutusmuotojen kanssa, uuden rahoituslain myötä sekä siihen suhtaudutaan paljon myönteisemmin. Oppisopimustoimijoiden rooli on myös muuttunut jonkin verran organisaatioissa, heidän työelämäosaamistaan arvostetaan aiempaa enemmän. Koulutuksen järjestäjien ja Opetus- ja kulttuuriministeriön välinen yhteydenpito on tiivistynyt huomattavasti hankkeen aikana.


Ulkoisessa arvioinnissa hankekokonaisuuden vaikuttavuudesta todetaan seuraavaa:
Oppisopimus tavoittaa uudella tavalla nuoret, työnantajat, yrittäjät ja oppilaitosten edustajat
Työpaikkoja & tutkintoja on syntynyt
Oppisopimuksen uuden kulttuurin rakentuminen
OpsoDiilin ulkoinen viestintä on ollut enemmän kuin vain viestintää - sen kautta on luotu yhtenäisyyttä ulospäin, vaikka toimintamallit olisivat erilaisia.