Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20223

Hankkeen nimi: OpsoDiili - Etelän suuralue

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0201256-6

Jakeluosoite: Töysänkatu 2 D

Puhelinnumero: 040 163 8183

Postinumero: 00099

Postitoimipaikka: Helsingin kaupunki

WWW-osoite: http://www.stadinammattiopisto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: LEHTINEN SAKU TAPANI

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: saku.lehtinen(at)hel.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 673 8342

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, Omnia, 0502454-6
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 1027740-9
Kouvolan kaupunki, 0161075-9
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä, 1958694-5
Itä-uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 0210838-1
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 0213834-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OpsoDiili, Etelän suuralue- HANKKEEN TAVOITTEET


Toimilla kehitetään nuorten oppisopimuskoulutuksen käytön lisäämiseksi oppisopimuskoulutusta koskevaa TIEDOTUSTA, OHJAUSTA JA NEUVONTAA. Lisäksi on syytä kehittää menettelyjä, joilla SAATETAAN YHTEEN YRITYS ja OPPISOPIMUKSESTA kiinnostunut opiskelija. Yrityksiä tulee TUKEA oppisopimusten sopimimisen KÄYTÄNNÖN menettelyissä. Tarkoituksena on sovittaa yhteen alueen oppisopimuskoulutuksen tarjontaa ja järjestää INFORMAATIOTILAISUUKSIA; KOULUTUSTA JA NEUVONTAA peruskoulujen, TE-toimistojen, työpajojen ja sosiaalitoimen henkilöstölle sekä opiskelijoille ja työnantajille.

Suuralueen verkostossa luodaan yhteinen toimintamalli, joka kattaa seuraavat TOIMENPITEET:
1.
edistetään välittömästi tai välillisesti koulutuksesta koulutukseen tai työelämään siirtymistä tai muita siirtymiä työelämän muutosvaiheissa, tiedotetaan perusopetuksen ja 2. asteen opiskelijoita ja seudun työnantajia oppisopimuksen mahdollisuuksista.

2.
edistetään koulutuksessa aliedustettuihin ryhmiin kuuluvien osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia, erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten nuorten urakehitystä.

3.
kehitetään uudenlaisia ratkaisuja, edistetään ennakoivaa lähestymistapaa tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin erityisesti oppisopimuksen ennakkojakson ja työtä ja koulutusta yhdistelevien mallien kautta.

4.
edistää toimijoiden yhteistyötä, joka mahdollistaa yhteinäiset käytänteet ja tasapuoliset toimintamallit

5.
tukee tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä niin, että jokaisella nuorella on mahdollisuus sisällyttää oppisopimusmuotoinen opiskelu osaksi omaa opintopolkuaan.


TULOKSET

1. malleja vaihtoehtoisista oppisopimuksen toteutusmahdollisuuksista
2. Tiedotuksen ja neuvonnan tapahtumien vuosikello
3. Nivelvaiheen siirtymien prosessikuvaukset

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuoret, jotka haluavat suuntautua oppisopimukseen
2. Työnantajat, jotka ovat valmiita työllistämään nuoria oppisopimuksella
3. Oppilaitosyhteistyökumppanit, sekä perusopetus että tietopuolista koulutusta tarjoavat oppilaitoiset
4. Verkoston kumppanit: te-toimistot, sosiaalitoimi, peruskoulut/lukiot, työpajat
5. Ohjaamo-hankkeen toimijat eri seuduilla.
6. Oppilaiden ja alaikäisten opiskelijoiden vanhemmat

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Eri verkostot muualla Suomessa

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 502 137

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 500 057

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 627 665

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 625 068

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala, Uusimaa, Kymenlaakso

Seutukunnat: Helsingin, Imatran, Porvoon, Kouvolan, Kotkan-Haminan, Lappeenrannan

Kunnat: Pyhtää, Hamina, Luumäki, Kouvola, Myrskylä, Askola, Pornainen, Järvenpää, Lemi, Tuusula, Miehikkälä, Sipoo, Porvoo, Pukkila, Espoo, Taipalsaari, Nurmijärvi, Savitaipale, Imatra, Virolahti, Helsinki, Parikkala, Kerava, Ruokolahti, Lappeenranta, Kauniainen, Kotka, Mäntsälä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 102

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 156

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 332

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolisensitiivisyys on mukana ohjauksen periaatteissa. Oppisopimukseen hakeutuvien nuorien määrät jakaantuvat nykyisin kohtalaisen tasaisesti eri sukupuolten välillä. Alakohtaisia eroja on ja ne mukailevat yleistä ammatillisen koulutuksen sukupuolijakaumaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä, erityisesti markkinoinnissa toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että nuorilla naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia koultusvalintoja.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sisäänrakennettu kaikkeen ohjaustoimintaan, joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena, mutta keskeisenä kohteena on siirtymävaiheen tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja luodaan sähköisiä toimintamalleja joilla on myös asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella on lähinna asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeen tavoitteisiin ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeen tematiikkaan ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura 2000-ohjelman kohteet eivät välittömästi eivätkä välillisesti liity hankkeeseen ja hankkeella on lähinnä asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 1
Hankkeessa hyödynnettävät uudet verkkoympäristöt ja sähköiset sovellukset lisäävät ns. paperitonta toimistoa sekä oppimista ja vähentävät materiaalien kulutusta ja jätteiden syntymistä. Välillisesti ne edistävät myös materiaaleja säästävää taloudellista ajattelua.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen tavoitteiden kannalta uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole relevantti teema
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Opiskelijat valmistuvat nopeammin työelämään, mikä myös tukee paikallista elinkeinoelämää. Kokonaismallissa puretaan päällekkäisiä toimintoja ja edistetään resurssien järkevää käyttöä,millä on välillisiä seurauksia elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 4
Osaamisen kehittäminen on keskiössä. Hankkeessa kehitetään koulutuksen nivelvaiheeseen ohjauksen palvelukokonaisuutta, joka tukee opintojen nopetuttamista ja työelämään siirtymistä. Välillisesti pitemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita palvelutoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 1 3
Etätyömahdollisuuksien hyödyntämistä hankkessa eri toimijoiden välillä vähentää liikkumistarvetta
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Osallistujien hyvinvointi kasvaa osallisuuden ja koulutusmahdollisuuksien myötä myötä.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hanke pyrkii purkmaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä oppisopimuskoulutuksessa tuomalla hyviä esimerkkejä. Ohjauksella ja viestinnällä vahvistetaan sukupuolineutaalisti eri aloille hakeutumista. Olennainen osa ohjausta on sukupuolisensitiivisyys eettisenä ja menetelmällisenä lähtökohtana siten, että ohjaukselle puretaan auki koulutuksen ja työelämän streotypioita ja vahvistetaan molempien sukupuolten tietoisuutta sekä kykyä tehdä stereotypioista vapaita koulutus- ja uravalintoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Työllistymisen kautta yhteiskunnallinen tietoisuus ja osallisuus lisääntyy.Ohjauksen ja neuvonnan ydintehtävä on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää sosioekonomisen tai etnisen taustan merkitystä koulutus- ja uravalintoja määrittävänä tekijänä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Kulttuuriympäristöön liittyvät teemat eivät ole relevantteja hankkeen tavoitteiden kannalta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ympäristöosaamiseen liittyvät teemat eivät ole relevantteja hankkeen tavoitteiden kannalta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OpsoDiili Etelä oli osa valtakunnallista OpsoDiili-kokonaisuutta. Etelän alueen tavoitteena oli 1. kehittää monipuolisia oppisopimuksen toteutusmalleja 2. edistää sujuvia siirtymiä ja 3. kehittää viestintää ja markkinointia oppisopimustietoisuuden lisäämiseksi. Pääkohteena olivat nuoret ja työnantajat, mutta myös yrittäjille, opinto-ohjaajille, Te-toimistoille, Ohjaamoille jne.
Tärkeimmät tulokset olivat:
Oppisopimusten ennakkojaksot (tavoite 2)
Usean työnantajan oppisopimusmalli (tavoite 1)
Oppisopimusviikko (tavoite 3)
Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laatukriteeristö (tavoite 1 ja 2)
Oppisopimustietopeli (tavoite 3)
Oppisopimus.fi-sivusto ja sen sosiaalisen median kanavat (tavoite 3)