Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20224

Hankkeen nimi: Opsodiili Länsi-Suomi

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 30.6.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0208201-1

Jakeluosoite: PL 472

Puhelinnumero: 0403415111

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.gradia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Tokila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.tokila(at)gradia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 341 5141

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, 0204023-3
Tampereen kaupunki/Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, 0211675-2
Länsirannikon Koulutus Oy, 2245018-4
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu aikuiskoulutus- liikelaitos, 1007629-5
Optima samkommun, 0796234-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Länsi-Suomen suuralueen teemana on Yritykset nuorten oppisopimuksen mahdollistajina - nuoret osaajat yritysten voimavarana. Teema korostaa oppisopimuskoulutuksen win-win –luonnetta, jossa sekä nuoret että yritykset ovat voittajia; nuoret saavat koulutus- ja työpaikan ja työnantajat saavat tulevia tuottavia ja innovatiivisia nuoria osaajia yrityksiinsä kasvamaan.
Länsi-Suomen suuralueen hanke on osa ESR -nuorisotakuun osiota Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen, johon samanaikaisesti on haussa koordinoiva hanke sekä Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä-Suomen suuralueiden hankkeet. Länsi-Suomen suuralueen hanke täydentää omalta osaltaan valtakunnallista kehittämistyötä ja hankkeet muodostavat selkeän toisiaan tukevan kehittämiskokonaisuuden nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistamiseksi.
Hankkeessa tehtävää kehittämistyötä tehdään yhdessä oppisopimustoimijoiden ja TE- toimistojen, kuntasektorin, etsivä nuorisotyön, työpajojen, nuorten, oppilaitosten sekä yritysten /työpaikkojen ja yrittäjien ja näiden edunvalvontajärjestöjen kanssa. Yhteistyön merkittävä osapuoli myös suuraluehankkeessa (mm. tämän hankkeen kanssa samaan aikaan haussa olevan koordinaatiohankkeen kautta) on opetus- ja kulttuuriministeriö ja opetushallitus erityisesti rakenteiden ja ohjeistuksen kehittämisen näkökulmasta.

Hankkeen tavoitteet

1.Suuraluekohtainen oppisopimustoimijoiden verkosto. Tavoitteena on rakentaa suuraluekohtainen oppisopimustoimijoiden verkosto tukemaan oppisopimustoimintaan liittyvien käytänteiden yhtenäistymistä.

2.Alueelliset moniammatilliset verkostot. Tavoitteena on koota/ tai hyödyntää jo olemassa olevia alueellisia moniammatillisia toimijaverkostoja, joiden toimintatapoja ja yhteistyömalleja tiivistämällä voidaan oleellisesti vaikuttaa yritysten halukkuuteen ja mahdollisuuksiin kouluttaa nuoria oppisopimuskoulutuksella ja edistää nuorten ohjautuvuutta oppisopimuskulutukseen. Tavoitteena on myös vahvistaa eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistä ymmärrystä oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista ja pedagogiikasta yhteisen tekemisen kautta. Keskiössä on eri osapuolten välisten suhteiden vahvistuminen, roolien selkiintyminen ja keskinäisen luottamuksen rakentuminen. Tiiviimmällä ja systemaattisella verkostotoiminnalla tavoitellaan myös jo tehdyn nuorten oppisopimuskoulutukseen liittyvän kehittämistyön tulosten ja hyvien käytänteiden leviämistä ja käyttöönottoa.

3.Nuorten ja työpaikkojen kohtaantoa edistävät uudenlaiset ratkaisut. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää uudenlaisia ratkaisuja, joiden avulla parannetaan oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta, helpotetaan oppisopimuskoulutukseen ohjautuvuutta sekä edistetään työpaikkojen ja nuorten kohtaantoa. Samalla tuetaan
nuorten sujuvia siirtymiä koulutuksesta koulutukseen. Uusilla ratkaisuilla tavoitellaan myös selkeästi nuorten oppisopimuskoulutuksen määrällistä kasvua.

4.Oppisopimuskoulutuksen verkostotoimijoiden valmennus.

5. Tiedostus, ohjaus ja neuvonta. Länsi-Suomen suuralueen hankkeen ja muiden suuralueiden jaettuna tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutuksen tiedotusta, ohjausta ja neuvontaa kaikilla osa-alueilla. Tavoitteena on, että työnantajat, nuoret, oppilaitosten opinto-ohjaajat(ml.perusaste) ja muut verkostoyhteistyökumppanit tuntevat oppisopimuskoulutuksen paremmin ja viestintä on selkeää, aktiivista ja ajantasaista. Näiden tavoitteiden toteutumisessa suuralueita tukee samanaikaisesti haussa oleva toimintalinjaan liittyvä koordinaatiohanke.

Hankkeen toimenpiteet

Toimenpide 1. Rakennetaan Länsi-Suomen suuralueen oppisopimustoimijoiden verkosto. Lisäksi kootaan alueelliset monitoimijaiset yhteistyöverkostot ja/tai tiivistetään yhteistyötä jo alueilla olemassa olevien verkostojen kanssa.
Yhteistyöverkostojen kokoamisessa huomioidaan, että ne kattavat kaikki hankkeen asiakas- ja yhteistyöryhmät (nuoret, työnantajat, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, TE-toimistot, kuntasektori, työpajat jne).

Toimenpide 1.1. Kootaan ja analysoidaan olemassa olevien oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten ja hankkeiden ydintulokset nuorten oppisopimuksen toteutusedellytysten kehittämisen näkökulmasta. Työ tehdään Länsi-Suomen oppisopimustoimijoiden verkostotyönä ja kartoituksen tulokset toimivat kehittämistyön yhtenä viitekehyksenä.

Toimenpide 1.2. Edistetään suuralueen toimijoiden välistä hyvien käytänteiden benchmarking toimintaa job shadowing -menetelmällä (työn varjostaminen).
Toimenpiteellä myös levitetään ja juurrutetaan tehtyä kehittämistyötä käytännön arkeen.

Toimenpide 2. Järjestetään verkostovalmennusta oppisopimustoimijoille ja keskeisille verkostotoimijoille.
Vahvistetaan oppisopimustoimijoiden roolia verkoston johtamisessa ja keskinäisten vuorovaikutussuhteiden muodostumisessa. Valmennukset kattavat verkostovalmennuksia, some-viestintään ja verkkopohjaisten työvälineiden käyttöönottoon liittyviä valmennuksia.

Toimenpide 3. Käynnistetään OPSOagenttitoiminta edistämään nuorten oppisopimusten syntymistä ja/tai varmentamaan/tukemaan oppisopimuskoulutuksen onnistunut aloitusvaihe (esim. 4 kk koeajan tämä toiminta mukana).
OPSOagentit voivat olla esim. oppisopimustoimijoita, TE-toimiston opsoasiantuntijoita, oppisopimuksen "puolestapuhujia", oppisopimuskummeja, opso-opoja tai opso-kouluttajia oppilaitoksissa, kolmannen sektorin edustajia, työvalmentajia, yksityisiä palveluntuottajia jne. Opsoagenteiksi voivat ilmoittautua myös yritykset, jotka ovat valmiita toimimaan nuorten oppisopimuskouluttajina ja kertomaan tästä. OPSOagenttitoimintaa kehitetään ja pilotoidaan Länsi-Suomen suuralueen osatoteuttajien omista lähtökohdista yhdessä verkostokumppanien kanssa.

Toimenpide 4. Kehitetään mentorointimalli nuorten oppisopimuskoulutukseen.
Toiminnan avulla autetaan yritystä oppisopimusopiskelijan perehdyttämisessä ja sitouttamisessa opiskeluun ja työnantajaan. Mentorointimalli viedään nimenomaan työpaikalle ja se tukee työssä oppimista. Toimenpide voi sisältää vaihtoehtoisia malleja.

Toimenpide 5
Toimenpide 5.1 Luodaan toimintamalli, jonka avulla tuetaan yritysten välistä osaamisen jakamista nuorten oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä.
Oppisopimustoimijat auttavat yrityksiä oppimaan toinen toisiltaan nuortenoppisopimuskoulutuksen työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen liittyviä toimintatapoja.

Toimenpide 5.2 Luodaan yritysten (oppisopimukseen) valmentamisen malli.
Yritysvalmennukset toteutetaan yritysrenkaiden muodossa, joissa vertaisvalmennuksen ja fasilitoinnin keinoin innostetaan, kannustetaan ja ohjataan yrityksiä kokeilemaan nuorten rekrytointia sekä valmennetaan yrityksiä työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen. Yritysvalmennusrenkaat auttavat myös oppisopimuskoulutuksen ennakkojakson työnantajayhteistyön ja verkostojen rakentamisessa.

Toimenpide 6. Toteutetaan työnantajille, nuorille ja nuoria oppisopimuskoulutukseen ohjaaville tahoille oppisopimuskoulutuksen eri mahdollisuuksiin liittyviä tiedotuskampanjoita, informaatiotilaisuuksia ja ohjaus- ja neuvontapalveluita.

Hankkeen tulokset

1. Hankkeen tuloksena on Länsi-Suomen suuralueesta muodostuva oppisopimustoimijoiden yhteistyöverkosto, jota vastaavaa ei ole aiemmin tässä mittakaavassa ollut.
* Oppisopimustoimijoiden käytänteet ovat yhdenmukaistuneet

2. On rakentunut myös toimivat alueelliset verkostot, jotka tukevat yritysten ja nuorten kohtaantoa.
* On rakentunut jaettu näkemys siitä, miten Länsi-Suomen suuralueella ja sen eri maakunnissa tuetaan työnantajia mahdollistamaan nuorten oppisopimuskoulutus.
* Toimijaverkoston yhteistyön tasot ja -muodot on tunnistettu/määritelty/vakiinnutettu
* Oppisopimuskoulutuksen eri toimijoiden roolit ovat selkiintyneet

3. Oppisopimustoimijoiden osaaminen on vahvistunut
* verkosto-osaaminen ja verkostojohtaminen
* some osaaminen ja verkkopohjaisten työvälineiden käyttö

4.Oppisopimustoimijoilla on tehokkaammat ja toimivammat toimintamallit yritysten, nuorten ja keskeisten muiden verkostotoimijoiden suuntaan. Uudet toimintamallit:
* Opsoagenttimalli
* Nuorten oppisopimuskoulutukseen soveltuva mentorointimalli
* Yritysten välinen osaamisen jakamisen sekä vertaistuen malli

5. Oppisopimuskoulutuksesta viestintä ja tiedostus on yhtenäistä ja selkeää

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

- Hakijaorganisaatioiden oppisopimuskoulutuksen henkilöstö
- Verkostotoimijat: mm.opinto-ohjaajat, opettajat, TE-toimistojen henkilöstö, nuoriso- ja sosiaalitoimen, kolmannen
sektorin ja työpajojen henkilöstö
- Yritykset ja työnantajat
- Nuoret,nuorisotakuun kohderyhmän nuoret
- Yrityspalveluissa toimivat henkilöt
- Paikalliset yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit

1.1.-30.6.2018
Nuoret ja nuoria oppisopimuskoulutukseen/ammatilliseen koulutukseen ohjaavat tahot. Sisäiset ja ulkoiset asiakkaat, ml. työelämän edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä on niin laaja ettei välillisiä kohderyhmiä nimetä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 581 365

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 563 136

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 726 706

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 703 919

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa

Seutukunnat: Åboland-Turunmaan, Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren, Jakobstadsregionen, Pohjois-Satakunnan, Vakka-Suomen, Jämsän, Tampereen, Salon, Etelä-Pirkanmaan, Lounais-Pirkanmaan, Kuusiokuntien, Rauman, Suupohjan, Turun, Loimaan, Joutsan, Porin, Keuruun, Äänekosken, Seinäjoen, Luoteis-Pirkanmaan, Järviseudun, Ylä-Pirkanmaan

Kunnat: Jyväskylä, Paimio, Ulvila, Salo, Aura, Lapua, Petäjävesi, Lieto, Mynämäki, Oripää, Nakkila, Nokia, Säkylä, Tampere, Ähtäri, Lempäälä, Pori, Rauma, Honkajoki, Harjavalta, Pirkkala, Huittinen, Kauhajoki, Urjala, Viitasaari, Karijoki, Pyhäranta, Kurikka, Lappajärvi, Kauhava, Teuva, Kuhmoinen, Keuruu, Punkalaidun, Rusko, Nousiainen, Soini, Hankasalmi, Valkeakoski, Pomarkku, Turku, Seinäjoki, Pöytyä, Pedersören kunta, Virrat, Siikainen, Saarijärvi, Somero, Kangasala, Ruovesi, Orivesi, Masku, Karstula, Eura, Ikaalinen, Äänekoski, Sauvo, Uurainen, Kruunupyy, Joutsa, Merikarvia, Uusikaarlepyy, Naantali, Vesilahti, Kinnula, Pihtipudas, Vimpeli, Vehmaa, Mänttä-Vilppula, Hämeenkyrö, Alajärvi, Kokemäki, Kankaanpää, Kannonkoski, Koski Tl, Parkano, Kemiönsaari, Pietarsaari, Kyyjärvi, Kustavi, Taivassalo, Kivijärvi, Luoto, Sastamala, Loimaa, Muurame, Pälkäne, Multia, Juupajoki, Akaa, Toivakka, Konnevesi, Evijärvi, Jämsä, Jämijärvi, Isojoki, Luhanka, Parainen, Alavus, Laukaa, Laitila, Uusikaupunki, Eurajoki, Marttila, Ilmajoki, Karvia, Raisio, Ylöjärvi, Kaarina, Kuortane, Kihniö

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 93

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 183

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Naisten osuus ohjaus- ja neuvontahenkilöstössä on korostunut. Hankkeen kohderyhmän nuorissa vastaavasti korostuu miesten/miespuolisten henkilöiden osuus. Sukupuolisensitiivisyys on sisäänrakennettu ohjauksen eettisiin lähtökohtiin. Kaikessa ohjauksessa huomioidaan ymmärrys yhteiskunnassa vallitsevista sukupuolten epätasa-arvoa luovista rakenteista, uskomuksista ja arvostuksista. On myös huomioitava, että sukupuoli kytkeytyy monimuotoisesti muihin yksilöiden ja väestöryhmien elämänrakenteisiin, jotka osaltaan liittyvät tasa-arvokysymyksiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että nuorilla, niin naisilla kuin miehillä, olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia koulutusvalintojaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sisäänrakennettu kaikkeen ohjaustoimntaan, joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena. Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kuitenkin keskeisenä kohteena on siirtymävaiheen tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Tehokkaampi ja nopeampi kiinnittyminen työelämään tuo lisää osaavaa työvoimaa yrityksille ja tukee näin paikallista elinkeinoelämää. Yritysten mukanaolo kehittämistoiminnassa varmentaa että oppisopimuskoulutus tulee toimimaan osana yrityksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 5
Hankkeessa kehitetään verkostomaista toimintamallia joka helpottaa ja tukee yrityksiä ottamaan nuoren oppisopimukseen sekä tukee nuorta saamaan oppisopimuspaikan. Näin nopeutetaan työelämään siirtymistä. Välillisesti pidemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita palvelutoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Koulutusmahdollisuudet oppisopimuskoulutuksena lisäävät työllisyyttä ja parantavat osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 3 2
Tiedotus-ohjaus ja neuvontatoimenpiteillä vahvistetaan sukupuolineutraalisti eri aloille hakeutumista ja tuetaan molempien sukupuolten tietoisuutta sekä kykyä tehdä stereotypioista vapaita koulutus-ja uravalintoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 4
Yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu peruslähtökohtana hankkeen kaikkeen toimintaan, mutta se ei ole erityisesti määritelty tavoitteeksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.
Ympäristöosaaminen 0 0
Eivät välillisesti eivätkä välittömästi liity hankkeeseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OpsoDiili Länsi-Suomi (1.4.2015 - 30.6.2018) oli osa ESR-nuorisotakuun osiota Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen. Lähes samanaikaisesti toteutettiin valtakunnallinen koordinoiva hanke sekä Pohjois-Suomen, Etelä-Suomen ja Itä-Suomen suuralueiden hankkeet. Yhteistyön merkittävänä osapuolena oli myös opetus- ja kulttuuriministeriö erityisesti uudistetun ammatillisen koulutuksen lainsäädännön, rakenteiden ja ohjauksen kehittämisen näkökulmasta.

Länsi-Suomen suuralueen teemana oli Yritykset nuorten oppisopimuksen mahdollistajina - nuoret osaajat yritysten voimavarana. Teema korosti oppisopimuskoulutuksen win-win –luonnetta, jossa sekä nuoret että yritykset ovat voittajia; nuoria tuettiin saamaan oppisopimukseen soveltuva koulutus- ja työpaikka ja työnantajia rohkaistiin ottamaan tulevia tuottavia ja innovatiivisia nuoria osaajia yrityksiinsä kasvamaan. Kehittämistyötä tehtiin yhdessä alueen koulutuksenjärjestäjien, oppisopimustoimijoiden, TE-toimistojen, kunta- ja kolmannen sektorin toimijoiden, etsivän nuorisotyön, työpajojen, nuorten sekä työnantajien, yritysten, yrittäjien ja näiden edunvalvontajärjestöjen kanssa.

Hankkeen toiminta ja tulokset

1. Suuraluekohtainen oppisopimustoimijoiden verkosto. Hankkeen tuloksena muodostui Länsi-Suomen suuralueen oppisopimustoimijoiden yhteistyöverkosto tukemaan oppisopimustoimintaan liittyvien käytänteiden yhtenäistymistä. Toimenpiteinä olivat nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutukseen ja käytänteisiin liittyvät haastattelut, kartoitukset ja niiden analysointi, yhteiset verkostotapaamiset, toimijoiden välinen benchmarking-toiminta ja job shadowing (työn varjostaminen). Samalla levitettiin ja juurrutettiin tehtyä kehittämistyötä osaksi toimijoiden arkea.

2. Alueelliset moniammatilliset verkostot. Hankkeen tuloksena rakentui alueellisia monitoimijaisia yhteistyöverkostoja, jotka tukevat yritysten ja nuorten kohtaantoa. Yhteistyöverkostot kattoivat kaikki hankkeen asiakas- ja yhteistyöryhmät: nuoret, työnantajat, oppilaitokset, kunta- ja kolmannen sektorin toimijat, TE-toimistot, työpajat, alueelliset Ohjaamot jne. Toimenpiteinä olivat alueellisen toimijaverkoston kokoaminen, yhteiset tapaamiset ja toimintatapoihin tutustuminen (job shadowing). Moniammatilliset verkostot tuottivat alueellisia yhteistyömalleja, joilla edistetään nuorten ohjautuvuutta oppisopimuskoulutukseen sekä yritysten/työnantajien halukkuutta ja mahdollisuuksia kouluttaa nuoria oppisopimuksella.

3. Oppisopimustoimijoiden osaaminen on vahvistunut. Hankkeen tuloksena oppisopimustoimijoiden rooli ja osaaminen erilaisten verkostojen luomisessa, niiden johtamisessa ja keskinäisten vuorovaikutussuhteiden muodostamisessa vahvistuivat. Toimenpiteinä olivat edellä kuvatun laajan verkostotoiminnan lisäksi hankeaikana toteutetut verkostovalmennukset, fasilitoidut työpajat sekä tuotteistamiseen, some-viestintään ja verkkopohjaisten työvälineiden käyttöön liittyneet koulutukset.

4. Oppisopimustoimijoilla on tehokkaammat ja toimivammat toimintamallit yritysten, nuorten ja keskeisten muiden verkostotoimijoiden suuntaan. Hankkeen tuloksena syntyi uusia toimintamalleja, joilla edistetään nuorten oppisopimusten syntymistä, tuetaan oppisopimuskoulutukseen ohjautumista sekä ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. Toimenpiteinä olivat mm. opsoagenttitoiminnan käynnistäminen ja siihen liittyvä koulutus, nuorten oppisopimuskoulutukseen soveltuvan mentorointimallin kehittäminen, yritysten välisen oppisopimustieto-taidon ja kokemusten jakamisen toimintamallien kehittäminen sekä erilaiset vertaistuen toimintamallit niin nuorille kuin yritysten/työnantajien edustajille. Esimerkkejä kehitetyistä toimintamalleista: opsoagenttitoiminta, OpsoRekry-palvelu, joustava X+Y-malli, Jyväskylän kaupungin nuorten oppisopimusohjelma, yhteishaun ns. opsotäppääjien kontaktointi, mentorointimalli, yritysrengastoiminta jne.

5. Oppisopimuskoulutuksesta viestintä ja tiedotus on yhtenäistä ja selkeää. Hankkeen tuloksena viestintään ja tiedotukseen syntyi valtakunnallisesti yhtenäinen ilme, oppisopimuskoulutuksen tunnettuus ja näkyvyys lisääntyivät eri sektoreilla/kohderyhmissä ja oppisopimuskoulutuksen merkitys tasavertaisena ammatillisen koulutuksen muotona vahvistui. Toimenpiteinä olivat valtakunnallisesti toteutetun brändityön jalkauttaminen ja levittäminen omalla suuralueella (mm. oppisopimus.fi-verkkosivusto, someviestintä, valtakunnalinen oppisopimusviikko), alueellisesti sekä paikallisesti toteutetut erilaiset tiedotuskampanjat, eri kohderyhmille suunnatut informaatiotilaisuudet ja tapahtumat sekä yksilö- ja ryhmäkohtaiset ohjaus- ja neuvontapalvelut. Hankkeen loppuvaiheessa viestintä, tiedotus, ohjaus ja neuvonta keskittyivät ammatillisen koulutuksen reformin sekä työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muutostilanteen tukemiseen. Viestinnän ja tiedotuksen kokonaisuutta jäsennettiin viestintäsuunnitelmilla ja toteutettiin monikanavaisesti.

OpsoDiili Länsi-Suomi -hanke on toiminta-aikanaan kehittänyt osaltaan länsisuomalaista oppisopimustoimintaa Euroopan Unionin Neuvoston 15.3.2018 antaman suosituksen laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista suuntaisesti. Oppisopimus on hankkeen päättyessä koulutussopimuksen rinnalla nuorille aito, työelämälähtöinen vaihtoehto kehittää omaa osaamistaan ja/tai hankkia ammatillinen tutkinto. Hankkeessa on kehitetty malleja mm. oppisopimuksesta kiinnostuneen nuoren uraneuvontaan ja -ohjaukseen sekä tuen tarjoamiseen niin nuorelle kuin oppisopimustyöpaikan tarjoavalle yritykselle/työnantajalle ennen oppisopimuskoulutusta sekä sen aikana, jotta voidaan varmistaa nuoren oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytykset ja onnistuminen. Lisäksi on kehitetty yhteistyö- ja toimintamalleja oppisopimustoimijoille, opettajille ja muille nuorten ohjaustyötä eri sektoreilla tekeville, ml. työelämä. Pääpaino on ollut erityisesti mikroyrityksissä sekä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yritykset, työnantajat ja nuoria oppisopimuskoulutukseen ohjaavat tahot tunnistavat nuorten oppisopimuskoulutuksen erityispiirteet ja hyväksi havaittuja toimintatapoja. Hankkeen aikana luodut yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa myös hankkeen päättyessä.