Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20226

Hankkeen nimi: Muutoskyvykkyyttä, kasvua ja tuottavuutta hyvinvoivasta yrityksestä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1006550-2

Jakeluosoite: PL 207

Puhelinnumero: +358 20 743 8100

Postinumero: 40101

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.jamk.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marianne Ekonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marianne.ekonen(at)jamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 50 409 8352

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Humap Oy, 1612033-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen taustalla on tarve suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamiseen, koska perinteiset suuret teollisuusalan yritykset eivät enää yksin pysty sitä kannattelemaan. Tästä syystä pk-yritysten pitää tunnistaa ja ratkaista kilpailukykyä estävät ja edistävät tekijät omassa toiminnassaan.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa keskisuomalaisten pk-yritysten työhyvinvointia ja muutosvalmiutta. Keinoina on johdon ja henkilöstön ennakoivan työhyvinvoinnin ja muutoskyvykkyyden vahvistaminen, mikä tukee yrityksen edellytyksiä kasvuun ja kannattavuuden parantumiseen. Pk-yritykset saavat edellytykset kehittää työhyvinvointia kestävästi ja hallitusti niin, että työntekijöiden osaaminen, kyvyt ja kapasiteetti ovat laajemmin organisaation käytössä. Kokonaisuudesta syntyy uudistuvia, vetovoimaisia työllistäjiä, jotka kykenevät ennakoimaan muutoksia ja sopeutumaan niihin ja jotka kehittyvät ja kasvavat.

Hanke auttaa pk-yrityksiä tunnistamaan, jäsentämään ja ratkaisemaan ne keskeiset kompastuskivet, jotka heikentävät työhyvinvointia, muutosvalmiutta ja muutoskyvykkyyttä. Osa haasteista tulee yritysten ulkopuolisesta toimintaympäristöstä ja toiset yritysten sisäisestä tavasta toimia. Yritysten on kyettävä reagoimaan jatkuviin ja usein yllätyksellisiin ulkoisiin muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Sisäiseen tapaan toimia voidaan tarttua suunnitelmallisemmin.

Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeessa tehdään nykytila-analyysi, jonka tavoitteena on koota syvällinen ymmärrys yritysten työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden tilasta ja sen tavoitteista. Lisäksi luodaan yritysryhmien yhteinen työskentelymalli tukemaan yhteisten haasteiden ratkaisemista sekä räätälöidään yrityskohtainen toteutusmalli kunkin yrityksen haasteisiin vastaamiseksi.

Hankkeen toimenpiteiden tuloksena syntyy mallinnettu muutoskyvykkyyden kehittämisen käsikirja, joka sisältää tunnistetut, keskeiset pk-yritysten haasteet ja parhaat käytänteet. Lisäksi se tuottaa yhteisen näkemyksen työhyvinvointia ja muutoskyvykkyyttä lisäävien työvälineiden käytöstä. Hankkeen aikana muutoskyvykkyyden kehittämisen käsikirjaa pelillistetään.

Hankkeen uutuusarvona on kehittää työhyvinvointia ja muutosvalmiutta yrityskohtaisten toimenpiteiden kautta, joka vastaa pk-yritysten tämän hetken ja tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen työhyvinvoinnin alueella. Lisäksi työhyvinvointia tarkastellaan monialaisesti liiketaloustieteen ja hyvinvoinnin näkökulmista sekä eri toimialoilla toimivissa yrityksissä.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Humap Oy:n ja keskisuomalaisen pk-yritysryhmän kanssa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnan eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hanke vaikuttaa erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen ja yhdenvertaisuuteen, koska työyhteisön hyvinvoinnin kehittäminen on hankkeen keskiössä ja toteuttamisessa käytetään henkilöstöä osallistavia menetelmiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja toiminnan kohteet ovat keskisuomalaisten pk-yritysten johto ja henkilöstö. Hankkeeseen otetaan mukaan 12-15 keskisuomalaisen yrityksen ryhmä eri toimialoilta.

Kohderyhmä on jaettu alustavasti 3 ryhmään niiden toimintaympäristön ja samanlaisten kehittämistarpeiden mukaisesti (yritysryhmät mukailtu, työelämän kehittämisstrategia):

1. Vankat tekijät eli pk-yritykset, joilla perusasiat ovat kunnossa. Tavoitteena
- ymmärryksen vahvistaminen yrityksen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden tilasta
- johtamisen ja esimiestyön kehittäminen osallistavaan suuntaan
- yrityksen sisäisen kehittämiskulttuurin systematisointi
2. Kehittäjät eli pk-yritykset, joissa on panostettu jo kehittämiseen. Tavoitteena
- henkilöstön osallistaminen yrityksen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden kehittämiseen
- palkitseminen kehittämisestä ja innovoinnista
- yrityksen sisäinen kehittämiskulttuuri osaksi arkea
3. Edelläkävijät eli pk-yritykset, joilla on sisäinen kehittämiskulttuuri. Tavoitteena
- yksilöllisen vallan ja vastuun jakaminen työhyvinvoinnin ja muutosvalmiuden kehittämisessä
- henkilöstön muutoskyvykkyyden ja innovoinnin vahvistaminen
- ketterä ja uskallusta osoittava kehittämistyön ja innovaatioiden läpivienti

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeessa kehitetyt uudet kehittämis- ja toimintatavat jäävät elämään asiantuntijayhteistyötahojen toiminnassa ja näin tuloksista hyötyvät myös heidän nykyiset ja tulevat asiakkaansa. Tietoa jaetaan myös hyödynnettäväksi ja käyttöön seudullisille kehitysyhtiöille, yrityskehittäjille, korkeakouluille, yhdistykset ja muille asiantuntijayrityksille. JAMK siirtää tulokset osaksi opetusta ja kehittämistyötä. Tässä hankkeessa tuotetaan tietoa, jota voidaan hyödyntää soveltavassa tutkimuksessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 681

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 290 288

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 370 356

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 571

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Jämsän, Saarijärven-Viitasaaren, Joutsan, Keuruun, Äänekosken

Kunnat: Jyväskylä, Kinnula, Kuhmoinen, Pihtipudas, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Karstula, Kyyjärvi, Kannonkoski, Uurainen, Joutsa, Keuruu, Petäjävesi, Viitasaari, Toivakka, Laukaa, Konnevesi, Kivijärvi, Jämsä, Multia, Muurame, Luhanka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hankkeelle ei ole tehty toimintaympäristön analyysia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
On huomioitu. Valtavirtaistamisen menetelmiä käytetään hankkeen eri vaiheissa: suunnittelussa, toteutuksessa, mittaamisessa ja arvioinnissa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa huomioidaan eri toimialojen välinen voimakas segregoituminen ja siksi etsitään aktiivisesti hankkeeseen mukaan yrityksiä sekä mies- että naisvaltaisilta aloilta. Hankkeen toteuttamisvaiheessa kehittämistoimenpiteisiin, verkostoitumistilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin pyritään saamaan mukaan mahdollisimman tasaisesta sekä naisia että miehiä eri organisaatiotasoilta. Hankkeen toteutusvaiheen aikana seurataan ja mitataan naisten ja miesten osallistumista hankkeen kehittämistoimenpiteisiin. Lisäksi huomioidaan, että hankkeen toimenpiteet eivät diskriminoi kumpaakaan sukupuolta. Hankkeen ohjausryhmän jäseniksi pyritään saamaan saman verran naisia ja miehiä. Hankkeen arvioinnissa yhdeksi näkökulmaksi otetaan sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen arviointi hankkeen aikana.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia vesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 5
Tämän hankkeen tavoitteena on pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen, jotka molemmat voidaan nähdä edistävän taloudellista kestävyyttä. Tuottavuudessa perinteisesti huomioidaan, miten tehokkaasti tuotannontekijäpanokset on yhdistetty tuotoksen aikaansaamiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 5
Hyvinvoivassa työpaikassa kehitetään ja innovoidaan enemmän, opitaan työn ohella ja luodaan uusia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Lisäksi hyvinvoivat ja siten kilpailukykyiset ja tuottavat yritykset luovat uusia työpaikkoja ja vaikuttavat paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 0
Teollisuus- ja prosessipainotteisesta johtamisesta on siirrytty yhä vahvemmin ihmisten johtamiseen. Nykyajan työntekijät odottavat osallistavaa johtamista, missä työntekijät kokevat tekevänsä työtä, jolla on merkitystä ja jossa he voivat vaikuttaa työnsä suorittamiseen. Hankkeessa yrityksiä kehitetään osallistavien johtamismenetelmien avulla.
Liikkuminen ja logistiikka 0 5
Yhtenä fyysisen hyvinvoinnin edistäjänä hankkeessa mukana olevissa yrityksissä voidaan kannustaa esimerkiksi työmatkapyöräilyyn ja sitä kautta henkilöautoliikenteen vähentämiseen. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään sähköisiä välineitä yhteydenpidossa hankkeen toimijoiden välillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Hyvinvoinnin edistäminen: Tässä hankkeessa kestävyyden neljästä ulottuvuudesta keskitytään ja vaikutetaan erityisesti sosiaaliseen kestävyyteen. Hankkeessa vahvistetaan keskisuomalaisten pk-yritysten johdon ja henkilöstön ennakoivaa muutoskyvykkyyttä, työyhteisön hyvinvointia ja yrityksen kasvua ja kannattavuutta.
Tasa-arvon edistäminen 7 0
Osallistavassa ja hyvinvoivassa työyhteisössä työntekijät huomioidaan tasa-arvoisesti ja erilaisuus hyväksytään. Tässä hankkeessa osallistavilla kehittämismenetelmillä pyritään osallistamaan henkilöstöä laajasti mukaan yritysten kehittämistoimintaan ja sitä kautta lisäämään työn merkityksellisyyden kokemusta, työyhteisön hyvinvointia ja tuottavuutta. Lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo huomioidaan hankkeessa osallistamalla sekä naisia että miehiä hankkeen toimenpiteisiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hankkeessa tuetaan osallistavaa johtamista, joka tukee johdon ja työntekijöiden yhteistä työskentelyä yritysten muutosvalmiuden, työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseksi.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli tarve parantaa pk-yritysten kilpailukykyä muutoskyvykkyyttä kehittämällä. Tämän päivän työelämässä yritysten on kyettävä reagoimaan jatkuviin muutoksiin nopeasti ja ketterästi. Muutoskyvykkyyden kehittämiseksi johtoa ja työntekijöitä osallistettiin yrityskohtaisissa työpajoissa yrityksen kehittämiseen yhdessä ja sitä kautta pyrittiin vaikuttamaan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamiseen. Yrityksissä tehdyn kehittämistyön tuloksena tunnistimme pk-yritysten muutoskyvykkyyden haasteet ja parhaat käytänteet niiden kehittämiseksi. Löysimme muutoskyvykkyyden kehittämisestä neljä osa-aluetta: yksilön, organisaation, johtamisen ja yhteisön tasot. Tulosten pohjalta laadimme digitaalisen julkaisun, johon kokosimme keskeiset muutoskyvykkyyden kehittämiseen liittyvät osa-alueet. Julkaisu löytyy osoitteesta https://static.jamk.fi/muka/ Lisäksi tulosten pohjalta rakennettiin peli, joka toimii johdatuksena ja ajatusten herättäjänä aiheeseen siitä kiinnostuneille http://tikorasia.jamk.fi/~lambje/muka_mvp/