Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20227

Hankkeen nimi: Valtti-Center; Nuorten työllistymistä ja osaamista tukeva rekrykeskus

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.12.2017

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0203851-2

Jakeluosoite: Asemakatu 7

Puhelinnumero: 044 5772 119

Postinumero: 38700

Postitoimipaikka: KANKAANPÄÄ

WWW-osoite: http://www.valtti.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VATAJA RAIJA MAARIT

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: raija.vataja(at)valtti.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 5772 117

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työpajoilla on painetta tuottaa palveluita yhä suuremmalle ja haastavammalle valmentautujien joukolle työttömyysturvalain, työelämän palvelukeskusuudistusten sekä kuntouttavan työtoiminnan uudistusten vuoksi nuorisotakuuta unohtamatta. Toimien on oltava monitahoisia, joustavia, sekä oikea-aikaisia, jotta siirtymät koulutukseen ja työmarkkinoille mahdollistuisivat ja ehkäisisivät syrjäytymistä.

Valtti-Center-hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten saamien palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta. Matalan kynnyksen hanke ehkäisee syrjäytymistä, lisää osallisuutta ja vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistymismahdollisuuksia, työmarkkinoilla pysymistä sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat pohjoissatakuntalaiset työttömät ja työttömyysuhan alaiset nuoret. Tukea ja ohjausta annetaan n. 63 nuorelle. Hankkeen tavoitteena on lähipalveluiden turvaaminen ja TE-toimiston ja kuntien lisäkanavana toimiminen. Hankkeella pyritään ennakoimaan ja varautumaan julkisten palveluiden supistumiseen ja yhdistymiseen suuremmiksi yksiköiksi. Nuorten työllistymisen edistämisen edistämiseen, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyritään seuraavin osatavoittein/toimenpitein: luodaan 1) avoin osaamista tukeva rekrykeskus, 2) coach-toimintamalli ja 3) vertaisjaksomalli nuorille.

Valtti-Center on uudenlainen väylä etsiä jatkopolkuja eri lähtökohdissa oleville nuorille työnhakijoille sekä tiivistää yhteistyötä yrittäjien ja välityömarkkinoiden kanssa. Toiminnassa aktivoidaan paikallisia yrityksiä ja yhdistyksiä nuorten työllistämistalkoisiin työllistämään alueen nuoria ja näin tukemaan nuorisotakuun toteutumista alueella. Hanke tarjoaa matalan kynnyksen palvelupisteen työttömille nuorille yksinkertaistamaan nuorten palveluiden saatavuutta, urasuunnittelua ja koulutukseen hakeutumisen kynnystä. Erillistä ohjausta hankkeeseen ei edellytetä, vaan nuori voi itse hakeutua palvelun piiriin. Hankkeeseen voidaan ohjata myös TE-toimiston, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön tai muiden 3. sektorin toimijoiden kautta, joiden kanssa hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä.

Hanke lisää nuorten työllistymistä, koulutukseen hakeutumista sekä tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hanke vastaa nuorisotakuun toteutumiseen alueella ja ehkäisee osaltaan syrjäytymistä. Alueelle muodostuu uusi toimintamalli, kaikille nuorille työttömille avoin osaamista tukeva rekrykeskus, joka tukee olemassa olevia julkisia palveluita yhteisen tavoitteen eli työllistymisen lisäämiseksi. Hankkeen avulla pientyönantajat ovat aktivoituneet palkkaamaan alueen nuoria, ja ovat tietoisia esimerkiksi erilaisista vaihtoehtoisista työllistämismahdollisuuksista ja he tiedostavat olevansa avainasemassa nuorisotakuun toteutuksessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Alle 30- vuotiaat työttömät ja työttömyysuhan alla olevat nuoret, jotka ovat työllistettävissä avoimille työmarkkinoille.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Satakunnan alueen työpajat, työvoimahallinto, Kankaanpään kaupunki ja lähialueen kuntien yhteistyöverkostot, nuorisotoimi, sosiaalitoimi, Satakunnan alueen oppilaitokset, yritykset ja kolmas sektori.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 392 484

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 380 648

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 490 604

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 476 849

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Siikainen, Pomarkku, Kankaanpää, Karvia, Jämijärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Asemakatu 7

Postinumero: 38700

Postitoimipaikka: KANKAANPÄÄ

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 30

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 63

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toimintaympäristö soveltuu kummallekin sukupuolelle
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa kannustetaan ottamaan työtä vastaan myös ei niin perinteisiltä mies/naisvaltaisilta aloilta vaan ennakkoluulottomasti oman kiinnostuksen mukaan
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa. Toiminnassa otetaan tietoisesti huomioon sukupuolen merkitys mm. työkäytännöissä

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 3
Ryhmäpäivissä hyödynnetään kierrätys- ja luonnonmateriaalia; kierrätys
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Työn löytyessä lähempää kotia työpaikkaliikenne vähenee ja päästöt pienenevät. Nuorten tiedon lisääminen oman toiminnan vaikutuksesta elinympäristöön ja maailmaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Osallistujille ohjeistetaan jokamiehenoikeuksia ja oikeanlaista liikkumista luonnossa: kalastusta, metsäretkiä yms., jolloin nuori saa itsevarmuutta liikkua itsekseenkin metsässä ja hyödyntää oikeaoppisesti luonnon antimia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 2
Ryhmäpäivissä voidaan neuvoa kierrätyksessä (esim. minne viedä ongelmajätteet, oman toiminnan vaikutus ympäröivään yhteiskuntaan
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Ryhmäpäivissä tutustutaan paikallisiin Natura-kohteisiin ja tutustutaan niiden luontoon ja eläimiin, ja tehdään nuoret tietoisiksi niiden sijainnista
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Hankkeessa syntyneet jätteet kierrätetään ja toiminnassa pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään kierrätysmateriaalia ja luontoa säästäviä valintoja. Ohjataan nuoria kierrätyskeskuksen käyttöön uuden ostamisen sijaan
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 0
Neuvotaan, miten energiaa voi säästää: sähkön kulutus, kierrätys jne.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 5
Osaamista tukeva rekrykeskus välittää tietoa nuorille ja yrittäjille sekä kolmannelle sektorille vaihtoehtoisista työllistymismahdollisuuksista ja madaltaa rekrytointikynnystä. Pyrkii turvaamaan tulevaisuuden työntekijöitä yrityksiin. Kun nuori työllistyy, jää ostovoimaa enemmän paikkakunnalle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 9 6
Hankkeessa kehitetään saman katon alle nuoren tervitsemat neuvonta- ja ohjauspalvelut niin koulutus-, työ- kuin arjen hallinnassa: toiminnalla ei luoda päällekkäisiä neuvontapalveluita työttömälle esimerkiksi työvoimahallinnon kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 4 0
Hankkeessa neuvotaan osallistujia hyötyliikuntaan: esimerkiksi keskuksiin tulemista vaikkapa pyörällä auton sijasta, yhteiskuljetukset/kimppakyydit toimintoihin osallistumisessa
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 7
Kun työttömälle löytyy mielekästä tekemistä, se vaikuttaa ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Toiminnalla tähdätään hyvinvointia edistäviin kokemuksiin.
Tasa-arvon edistäminen 10 6
Hankkeessa korostetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa; hankkeessa ei eritellä miesten ja naisten töitä. Työpaja on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin ja työpajan arvot tukevat tasa-arvoa. Hanke ehkäisee syrjäytymistä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 5
Hanke on avoin kaikille sukupuoleen, kulttuuriin, kansalaisuuteen ja uskontoon katsomatta. Työpaja on sitoutunut syrjimättömyyden periaatteisiin ja työpajan arvot tukevat tasa-arvoa. Hanke ehkäisee syrjäytymistä.
Kulttuuriympäristö 5 0
Hankkeessa pyritään käyttämään luontoa tavoitteellisesti nuoren hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi luontoa kunnioittavalla tavalla
Ympäristöosaaminen 6 0
Hankkeen tavoitteena on, että nuori tuntee olennaiset ympäristöasiat ja osaa soveltaa tietoa myös käytännössä: hän käyttää raaka-aineita ja työvälinetiä tarkoituksenmukaisesti, säästää energiaa ja välttää riskejä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Avoin Rekrykeskus:
Hankkeessa luotiin Kankaanpään ydinkeskustaan paikka, jonne nuoren on ollut helppo tulla: Avoin rekrykeskus on ollut avoinna kolmena päivänä viikossa. Keskuksessa on tarjottu hankkeen työntekijöiden toimesta henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta työ- ja opiskelupaikan etsintään, urasuunnittelua, apua lomakkeiden täytössä sekä mahdollisuuden tulostaa, skannata ja kopioida työnhakuun liittyviä asiakirjoja.
Tavoitteena hankkeen toiminnassa on ollut löytää jokaiselle nuorelle omannäköinen, räätälöity ratkaisu oman polun löytämiseen.
Hankkeen kantavana teemana oli koko hankekauden ajan etsiä erilaisia tapoja työllistyä ja antaa ideoita nuorille niin omaan jaksamiseen kuin pärjäämiseen työmarkkinoilla. Hanke on myös aktivoinut paikallisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita erilaisten tempausten muodossa.

Coach-toimintamalli:
Jotta nuoren siirtyminen tavoitteesta toiseen olisi mahdollisimman joustavaa, on hankkeessa luotu "Coach"-toimintamalli, jossa koko hankkeen toiminta-ajan on ollut sama työntekijä mukana nuoren arjessa. Toiminta on nivoutunut tiiviisti rekrykeskuksen ja vertaisjaksojen toimintaan: olemme olleet se kuuleva ja kuunteleva osapuoli nuoren miettiessä jatkopolkujaan.

Vertaisjaksomalli:
Vertaisjaksomallin toimintaa toteutettiin mm. leiritoiminnalla. Toiminnan päämääränä oli tavoittaa nuoria, joilla oli hyvin erilaiset tavoitteet oman tiensä löytämiseksi. Päivien aikana läpikäytiin omia vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja ryhmänä ja henkilökohtaisesti, jolloin vuorovaikutustaidot paranivat ja nuori vahvistui sosiaalisesti. Nuoret haastoivat itsensä ja omat taitonsa eri tavoin ja lähtökohdin. Mukavan yhteisen tekemisen ja itsensä haastamisen lisäksi hyötytietoa upotettiin päivittäiseen yhdessäoloon joko ryhmässä tai yksilötasolla.

Valokuvaus:
Hankkeessa työstettiin Olen hyvä näin -reittiä etsimässä - valokuvakirja. Se sisältää kuvauksia nuorten elämästä, omista mietteistä ja päämääristä. Lisäksi kirjassa on kuvattu nuorten kokemuksia kerho-ohjaajana toimimisesta sekä kertomusta hankkeen leireistä.

Hanke on saavuttanut hyvin sille asetetut tavoitteet: aloittaneiden nuorten määrä ylittyi, samoin hankkeeseen mukaan tulleiden yritysten määrä oli kaksinkertainen hankesuunnitelmaan verrattuna. Hankkeen päättäneistä nuorista 90 %:lle löytyi oma jatkopolku. Työ- tai opiskelupaikan sai yli 58% hankkeen nuorista.