|
|
|
Hankekoodi: S20228
Hankkeen nimi: TaKoKe (Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittäminen)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210010-1
Jakeluosoite: PL 72
Puhelinnumero: 040 1428 600
Postinumero: 85501
Postitoimipaikka: Nivala
WWW-osoite: http://www.jedu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: PELTOLA MATTI ANTERO KRISTIAN
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matti.peltola(at)jedu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5584590
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä kehittää kansainvälisen hitsaustarkastajan koulutusta hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämisprojektilla (TaKoKe). Lisäksi koulutusta kehitetään erillisille hitsausliitosten tarkastusprosesseille. Koulutusten kehittäminen edellyttää tarkastajakoulutuksen sisältöjen määrittelemistä, suunnitelmien ja koulutushjelmien laatimista sekä tarkastajien osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät.
Hanke rajoittuu silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen) tarkastukseen, prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitetään yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, jolla on mahdollisuus myöntää sertifikaatti testatun osaamisen jälkeen.
Uudet standardivaatimukset edellyttävät nyt ja tulevaisuudessa runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavilta edellytetään usein dokumentoitua pätevyyttä, jonka edellytyksenä on koulutus ja sen suorittamisesta saatava sertifikaatti. Pohjois-Suomen alueella ei ole yhtään tarkastajakoulutusta toteuttavaa koulutuksen järjestäjää, eikä koko Suomessa ole kuin yksi laaja-alaisen tarkastajakoulutuksen toteuttaja. Tarkastusvaatimukset eivät koske pelkästään Pohjois-Suomen suurhankkeita, vaan uudet teräsrakennemääräykset koskevat kaikkia pieniäkin teräsrakenteiden valmistuksia.
Hankkeen tuloksena alueelle saadaan hitsaajien osaamiseen liitettyä tarkastajaosaamista, kuin myös kansainväliset standardivaatimukset täyttävää erillistä hitsausliitosten tarkastajakoulutusta.
-Kone- ja metallialan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon opiskelevat opiskelijat
-Oulun Eteläisen Instituutin/Oulun Yliopiston lujien terästen tutkimus- ja kehittämistoiminta.
-Hitsaustarkastajakoulutuksesta informoidaan ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajia, aikuiskoulutuksen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja toteuttavia tahoja.
-Alan työntekijät - täydennyskoulutusta hankkivat henkilöt
-Kone-, metalli- ja teräsrakennealan yritykset ja yritysten henkilöstö
-Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastusta suorittavien tarkastuslaitosten henkilöstö
-Painelaitedirektiivin mukaisten pätevöintilaitosten henkilöstö
-Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä ja sen metallialan henkilöstö
-Koulutuspalvelujen suunnittelijat
-Tarkastuslaitokset
-Työpajatoiminnassa mukana olevat ohjaajat
-Tarkastusosaamiseen liittyvän yritystoiminnan perustajat (=yritystoimintaa suunnittelevat)
-Painelaitteita valmistavat yritykset
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat:
-teräsrakenne ja muu metallialan henkilöstö
-alan vientiteollisuus
-alueen kaupungit, kunnat ja seutukunnat
-jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän yhteistyökumppanit (muut koulutuksen järjestäjät) Pohjois-Suomessa ja muualla.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 636
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 523
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 795
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 288 995
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan, Ylivieskan
Kunnat: Kärsämäki, Merijärvi, Oulainen, Ylivieska, Siikalatva, Alavieska, Pyhäjärvi, Sievi, Reisjärvi, Kalajoki, Haapajärvi, Haapavesi, Pyhäntä, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 16
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21
Suunniteltu: 15
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 9 |
| Tarkastustoimintaa tehostamalla rakenteiden turvavarmuuksia voidaan pienentää ja aineenvahvuuksia voidaan ohentaa. Tämän seurauksena tarvitaan vähemmän luonnonvaroja ja hiilipäästöt vähenee. Tarkastustoiminnan tehostaminen mahdollistaa lujien terästen käytön. Tämä keventää rakenteita, jolloin luonnonvaroja tarvitaan vähemmän. Lujissa teräksissä hiilipitoisuus on pienempi kuin "normaaleissa" teräksissä. Yksinkertaisesti ohuemmat materiaalit, niin tarvitaan vähemmän luonnonvaroja. Tarkastustoiminnan tehostuminen vaikuttaa myös kustannuksiin ja pitkällä aikavälillä muita materiaaleja voidaan korvata metalleilla. Metallit ovat kierrätettäviä lähes 100 %:sesti. Välillinen vaikutus suurempi. Välitön vaikutus on lähinnä alan osaajien asenteeseen vaikuttaminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Hiilipäästöt vähenee, kun tarkastustoiminta mahdollistaa aineevahvuuksien ohentamisen. Aineevahvuuksia ohentamalla rakenteet kevenee jopa 40 %. Tämä vaikuttaa kaikkialla mm. kuljetustoiminnassa ajoneuvojen nettokuormaa voidaan lisätä ja samalla kuljetuksella siirtyy enemmän tavaraa. Toisaalta myös metallikuljetusten lastikoko pienenee ja saadaan enemmän tuotteita samaan kuljetukseen. Välillinen vaikutus suurempi. Välitön vaikutus on lähinnä alan osaajien asenteeseen vaikuttaminen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Jokainen tuote kohtaa joskus elinkaarensa lopun. Metallista valmistetut tuotteet ovat "romunakin" arvokasta kierrätysmateriaalia ja sulatettavissa uudelleen käyttöön. Metalliset materiaalit eivät nykyisin jää luontoon, jolloin niillä saattaisi olla kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen kielteisiä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hiilipäästöt vähenee, kun tarkastustoiminta mahdollistaa aineevahvuuksien ohentamisen. Aineevahvuuksia ohentamalla rakenteet kevenee jopa 40 %. Tämä vaikuttaa kaikkialla mm. kuljetustoiminnassa ajoneuvojen nettokuormaa voidaan lisätä ja samalla kuljetukselal siirtyy enemmän tavaraa. Toisaalta myös metallikuljetusten lastikoko pienenee ja saadaa nenemmän tuotteita samaan kuljetukseen. Jokainen tuote kohtaa joskus elinkaarensa lopun. Metallista valmistetut tuotteet ovat "romunakin" arvokasta kierrätysmateriaalia ja sulatettavissa uudelleen käyttöön. Metalliset materiaalit eivät nykyisin jää luontoon, jolloin niillä saattaisi olla pinta- ja pohjavesiin, maaperään kielteisiä vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 4 |
| Tämän hankkeen postitiiviset vaikutukset Natura 2000 -ohjelman kohteisiin ovat samanlaiset kuin muihinkin kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Tarkastustoiminnan kehittäminen mahdollistaa kestävämpien ja kevyempien rakenteiden valmistamisen. Tällöin tarvitaan vähemmän materiaaleja. Alalla materiaalit ovat 100 %:sesti kierrätettäviä, eli uudelleen sulatettavissa uusiksi tuotteiksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 6 |
| Kevyitä ja kestäviä rakenteita käytetään voimalaitosrakentamisessa. Suomeen on vuosien saatossa valmistunut useita uusiutuvien energialähteiden voimalaitoksia. Osaltaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön vaikuttaa voimalaitoksen investointikustannukset. Kestävillä ja keveillä rakenteilla, jotka tarkastustoiminta osaltaan varmistaa. voidaan saada uusiutuvan energian käyttö taloudellisesti kannattavaksi ja kilpilukykyiseksi. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Paikallinen elinkeinorakenne kehittyy tarkastustoiminann kehittymisen myötä. Yritykset voivat ottaa tilauskantaan suurempia ja teknisesti vaativampia toimituskokonaisuuksia, kun heillä on oman yrityksen palveluksessa tarkastauskoulutuksen omaavaa henkilöstöä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutus sekä tarkastustoiminta sinällään ovat aineetonta palvelua. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Tarkastajakoulutusta kehittämällä saadaan tarkastajia metallialan yrityksiin enemmän ja/tai paikallisia tarkastustoimintaan keskittyviä pienyrityksiä. Tämä mahdollistaa tarkastuspalvelujen tuottamisen lähipalveluna, jolloin tavaran liikuttaminen ja ihmisten liikkuminen vähenee. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 9 |
| Hanke edistää hyvinvointia, mutta vaikutus on välillisenä suurempi. Pitkällä tähtäimellä materiaalien käytön vähentäminen yms. lisää luonnon ja ihmisten hyvinvointia. Lyhyen aikavälin vaikutukset tulevat ammatillisen osaamsien kehittymisenä ja ihmisten mahdollisuutena kehittää itseään. Tutkimusten mukaan mahdollisuus kehittää itseään ammatillisesti parantaa työssäviihtymistä ja -jaksamista. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Tehdyn pienimuotoisen analyysin perusteella hitsausliitosten tarkastajina on tasan 50 % molempia sukupuolia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hoitsausalan vaatimukset perustuvat kansainvälisiin standardeihin. Alalla työskentelee suomessakin kymmeniä eri kansallisuuksia. Tarkastustoimintaa ohjaa myös kansainväliuset standardit, joten hanke huomioi hyvin kultturiset ja yhteiskunnalliset yhdenvertaisuusasiat. | ||
| Kulttuuriympäristö | 7 | 8 |
| Tarkastustoiminnan kehittäminen mahdollistaa kevyet ja kestävät rakenteet. Infrastruktuurin rakentaminen edellyttää myös uusia rakenteita perinteiseen kulttuurimaisemaan. Kevyet ja kestävät rakenteet vähentävät kulttuurimaiseman muutosta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 9 |
| hanke lisää tietoisuutta ympäristöstä. Koulutuksen järjestäjänä huomioimme Opetushallituksen ohjeen siitä, että ympäristöasiat on huomioitava kaikissa koulutuksissa. | ||
Hitsausliitosten ja materiaalien tarkastajakoulutuksen kehittämishankkeella (TaKoKe) koulutettiin Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän henkilöstöä kansainvälisiksi hitsaustarkastajiksi sekä eri tarkastusprosessien osaajiksi. Saavutetun osaamisen avulla suunniteltiin ja laadittiin tarkastajakoulutuksen koulutusohjelmat ja -sisällöt sekä osaamisen testaamiseen vaadittavat tehtävät.
Hanke rajoittui silmämääräiseen, ultraääni- ja pintahalkeamatarkastukseen sekä radiograafiseen (röntgen) tarkastukseen prosessikohtaisesti tasoille 1 tai 2. Lisäksi hankkeen aikana kehitettiin yhteistyötä riippumattoman akkreditoidun laitoksen kanssa, joka jatkossa myöntää sertifikaatin testatun osaamisen jälkeen.
Uudet standardivaatimukset edellyttävät runsaasti dokumentoitavaa tarkastustoimintaa. Tarkastuksia suorittavat henkilöt voivat halutessaan saada dokumentoitua pätevyytensä suorittamalla esimerkiksi kansainvälisen hitsaustarkastajakoulutuksen (IWI), jonka saavuttamiseksi alueella on hankkeen tuloksena hyväksytty koulutuksen järjestäjä.
Muut organisaatiot, yritykset ja koulutuksen järjestäjät, osallistuivat hankkeeseen mm. toimittamalla työelämän vaatimusten mukaisia tarkastettavia kohteita, tarkastus-/testaustarpeitaan sekä odotuksiaan. Hankkeessa laadittua koulutusmateriaalia pilotoitiin ja testattiin ulkopuolisessa koulutusyrityksessä, ja heiltä saadun lausunnon perusteella tehtiin tarvittavia korjauksia. Alueen yrityksistä kerättiin myös hitsausliitoksia, joille tehtiin tarkastustoimia sekä saatiin liitosten näytekappaleita.
Ohjausryhmän jäsenet toivat hankkeeseen alakohtaista tietämystään, alueella valmistettavien hitsattavien tuotteiden laatutietämystä sekä tietoa tuotteiden tarkastuslaajuuksista.