|
|
|
Hankekoodi: S20229
Hankkeen nimi: Vesienhallinta kaivoksessa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 17.11.2014 ja päättyy 30.4.2016
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2553600-4
Jakeluosoite: PL 52
Puhelinnumero: (08) 618991
Postinumero: 87101
Postitoimipaikka: KAJAANI
WWW-osoite: http://www.kamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Martikainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitalousvastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.martikainen(at)kamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447101113
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa koulutuskokonaisuus, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa käsitellään kaivostoiminnan vesien hallintaa kokonaisuutena. Koulutuskokonaisuuden tavoitteena on tukea vesienhallinnan osaamisen kehittymistä eri toimijoissa ja näin vaikuttaa kaivosten toimintojen kehittymisen kautta ympäristöön. Hankkeessa tärkeää on luoda osaamista tukeva verkosto, johon kuuluvat ne osapuolet, joilla on vesien hallintaan liittyvää osaamista. Vesienhallintaosaamista ei tällä tasolla löydy yhdeltä toimijalta, vaan sitä on haettava eri korkeakouluista, yliopistoista, yrityksistä ja viranomaisista, joilla on alansa paras erityisosaaminen. Koulutuksen suunnittelu edellyttää tarveselvitystä, jossa tarkennetaan osaamistarve ja kohderyhmät, joille koulutus tullaan suuntaamaan. Tältä pohjalta hankkeen asiantuntijaryhmä lähtee suunnittelemaan koulutuskokonaisuuden laajuutta ja toteutustapaa sekä sisältöjä. Suunnitelman pohjalta koulutus toteutetaan ja tarvittavien muutosten jälkeen siitä tulee osa normaalia täydennyskoulutustarjontaa. Toteutus voi olla modulaarinen, jolloin osia voidaan valita tarpeen mukaan.
Koulutuksen kohderyhmään kuuluvat teollisuudenalalla toimivat yritykset sekä julkishallinnon edustajat erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa on perustettu uusia isoja kaivoksia ja kaivoshankkeita.
Yrityksissä tärkeimmiksi kohderyhmiksi tunnistetaan:
1)kaivosyhtiöt, joilla tulee kaivoshankkeen valmisteluvaiheessa olla riittävä tieto vesienhallinnan kokonaisuudesta oikeiden investointipäätösten tekemiseksi ja alihankkijoiden suunnitelmien tarkastamiseksi ja joiden käyttöhenkilökunnalla tulee olla riittävä tieto vesien siirto-, käsittely-, mittaus-, varastointi- ja hallintatekniikasta
2)konsulttitoimistot, jotka vastaavat kaivosalueen ympäristön perustilaselvityksestä ja alu-een sää- ja vesistöolosuhteiden kartoituksesta
3)suunnittelutoimistot, jotka vastaavat prosessisuunnittelusta ja tekevät tekniset ratkaisut prosessin konseptista, suunnitteluperiaatteista ja siten määrittävät kaivoksen mahdolli-suudet hallita vesitasetta
Julkishallinnossa toimiville asiantuntijoille koulutus ja hankke tarjoaa mahdollisuuden kehittää valvovien ja luvittavien viranomaisten yhtä ammattitaidon osa-aluetta.
Lisäksi kohderyhmänä ovat oppilaitoksien kuten ammattikorkeakoulujen, yliopistojen ja toisen asteen oppilaitoksien opetushenkilöstö, laboratoriohenkilöstö ja muu henkilöstö, joka on teke-missä kaivannaisteollisuusalan kanssa. Oppilaitokset kouluttavat henkilöstöä kaivannaisteolli-suuden yrityksiin, konsulttitoimistoihin, oppilaitoksiin ja valvoviin viranomaisiin.
Koulutuksesta hyötyvät suoraan kaivosyhtiöt, joille muodostuu koulutuksen kautta teknisesti ja taloudellisesti parempi valmius toimivien vesienhallinnan ratkaisujen löytämiseen. Hyöty välittyy myös lähiympäristön sidosryhmiin. Vesienhallinnan kokonaisuuden ymmärtämisen kautta voidaan löytää ne keinot, joilla tehokkaimmin pienennetään ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta. Koulutus kokoaa yhteen suomalaista tekniikan osaamista, joka nyt jää hajanaisuutensa vuoksi osittain hyödyntämättä. Pitemmällä aikavälillä koulutus on yksi keino parantaa teollisuuden ja investointien edellytyksiä Suomessa, kun alasta tulee paremmin sosiaalisesti hyväksytty. Koulutus siis hyödyttää kaikkia alueella tai lähialueilla asuvia, kun luontoon kohdistuva rasitus pienenee.
Hankkeesta hyötyy myös KAMK ja AIKOPA, jotka tätä kautta saavat osaamista kaivannaisteollisuuden vesienhallinnasta ja uuden koulutustuotteen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 328
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 87 501
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 85 769
Maakunnat: Kainuu
Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin
Kunnat: Paltamo, Sotkamo, Kajaani, Puolanka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 15
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Koulutuksen tuloksena syntyy osaamista, jolla voidaan suoraan vaikuttaa moniin kaivosten vesienhallintaan ja sitä kautta vaikuttaa kaivoksista poistuvan veden laatuun. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Osaamisen kehittymisen myötä kaivoksista ulosmenevän jäteveden laatu paranee. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 10 | 0 |
| Koulutuksen myötä ympäristöosaaminen lisääntyy laajasti niin yrityksissä, asiantuntijaorganisaatioissa, viranomaisilla ja oppilaitoksissa. Koulutus on täysin uusi kokonaisuus. | ||
Koulutuksen tavoitteena oli antaa osallistujille kokonaiskuva niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kaivosten vesienhallintaan ja niistä tekniikoista, joilla kaivoksen vesiä käsitellään, varastoidaan ja siirretään kaivosalueella ja kaivoksen prosesseissa. Koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta tavoitteena on ollut koota eri osa-alueiden asiantuntijat yrityksistä, tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista ja viranomaistahoilta, sillä kaivosten vesienhallintaan liittyvä osaaminen on Suomessa hajautunut kaikkiin näihin organisaatioihin.
Vuonna 2015 toteutettu koulutus on sisältänyt kaikki osa-alueet, joita suunnitteluvaiheessa määriteltiin koulutukseen kuuluvaksi. Aiheita on käsitelty luentojen, oppimistehtävien ja kehittämistehtävän sekä loppuseminaarin avulla. Lisäksi koulutus on sisältänyt vierailun Kuopioon, Savonia-AMK:n ja Itä-Suomen Yliopiston vesilaboratorioon, jossa on tutustuttu uusien vesienkäsittelymenetelmien koetoimintaan ja pilotointiin.
Osallistujien ja kouluttajien tausta on ollut monipuolinen niin koulutuksen kuin työelämän taustan osalta. Monipuolisuus on näkynyt luennoilla erilaisina näkökulmina ja luentojen yhteydessä käydyissä keskusteluissa. Toisaalta erilaiset taustat ovat näkyneet kurssipalautteessa ja oppimistehtävien suorittamisessa – jokaiselle osallistujalle jokin aihepiiri on ollut hyvin tuttua, eikä koulutus ole tuonut siihen juuri uutta tietoa, ja jokin aihepiiri aivan uusi, toisinaan vaativaksikin koettu.
Kehittämistehtäväsuoritusten sisällön perusteella voidaan todeta, että kurssille osallistuneet henkilöt hahmottavat erittäin hyvin kaivosten vesienhallinnan kokonaiskuvan ja sen, miten oma kehittämistehtäväaihepiiri kokonaisuuteen sijoittuu. Luonnollisesti osallistujilla on entuudestaan ollut kokemusta ja tietoa kaivosten vesienhallinnasta, tai ainakin joistakin sen osa-alueista.