Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20231

Hankkeen nimi: Rapid apps -painettavan tekniikan sovellusklinikka

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2015 ja päättyy 31.10.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Puhelinnumero: 0102721030

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TUHKALA TEIJA

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: teija.tuhkala(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505642787

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päämääränä on parantaa alueen yritysten älykkääseen erikoistumiseen liittyvää osaamista ja innovaatiovalmiuksia painettavan elektroniikan hyödyntämisessä terveys-, hyvinvointi- ja ympäristöteknologian tuotteissa. Tavoitteena on lisätä osaamista ja eri alojen yhteistyötä painettavan tekniikan alalla sekä tietoisuutta valmistustekniikan mahdollisuuksista terveys- ja ympäristöalan sovellusten tuotekehitykseen. Tekniikan hyödyntäminen rajoittuu vielä liikaa painoteknologiaan itseensä, vaikka useat tutkimukset jo osoittavat, että yhtenä pullonkaulana on toimivien sovellusten puuttuminen markkinoilta. Liiketoiminnalliset sovellukset ovat perinteisen teknologian terveys-, hyvinvointi-, ja/tai ympäristösovelluksia, eikä niiden valmistuksessa tai tuotekehityksessä välttämättä ole arvioitu painettavan elektroniikan antamia mahdollisuuksia. Tehdyt selvitykset ovat osoittaneet, että selkeimmät mahdollisuudet ovat hybridituotteissa, joissa yhdistää uutta ja vanhaa valmistustekniikkaa. Uusi valmistusteknologia on kuitenkin vielä tuntematonta monelle ympäristö- ja terveys-, ja hyvinvointialan toimijalle, vaikka se olisi mm. materiaali- ja energiankulutuksen ja kustannustehokkuudenkin kannalta varteenotettava vaihtoehto. Toisaalta valmistustekniikan tuntijat eivät välttämättä tiedä kohdealojen sovellustarpeista, mikä rajoittaa uusien sovellusten kehittämistä ja hidastaa tekniikan käyttöönottoa.

Hankkeessa lisätään monialaista yhteistyötä kouluttamalla eri alojen mikro- ja pk-yrityksiä soveltamaan ja hyödyntämään painettavaa elektroniikkaa omassa liiketoiminnassaan. Erityiskohteena ovat terveys- ja hyvinvointialan sekä ympäristöalan tuotteet, joille on osoitettu olevan kysyntää markkinoilla. Hankkeessa toteutetaan workshop tyyppisiä koulutuksia, joissa uusia tuoteideoita voidaan kehittää monialaisissa tiimeissä "rapid" toteutustavalla. Hankkeen yhtenä tavoitteena onkin kehittää toimintamalli "Rapid apps sovellusklinikka", jossa kehityssykli sovellusideasta tuotekehitykseen saakka nopeutuisi. Klinikassa tehtävien alustavien testien perusteella voidaan tehdä suunnitelmat sovelluksen kehittämiseksi oikeaksi prototyypiksi.

Rapid apps sovellusklinikka on toimintatapa, jossa tuote- tai sovellusidean soveltuvuus painettavan tekniikan valmistukseen testataan nopealla syklillä. Sovellusklinikka perustuu viidelle eri osa-alueelle, joita ovat: 1) valitun aihealueen State-of-the-Art selvitykset asiantuntija tai konsulttityönä, 2) Evaluation tiimit (monialaiset tiimit, jotka arvioivat ideoiden toteutettavuutta painettavalla tekniikalla) 3) Rapid labtest vaihe; valituille ideoille toteutetaan "Fast track" valmistustestit, joissa arvioidaan käytännön valmistuksen ongelmakohdat 4) Valuation vaihe, jossa arvioidaan idean liiketaloudellisia lähtökohtia (esim. kuka maksaa, markkinapotentiaali, ansaintalogiikka) 5) Lift up vaihe, jossa mietitään jatkoväylä idean kehittämiselle (esimerkiksi yrityspalvelut, business kitchen, protyyppisuunnitelma, proof-of-concept). 6) Application Kick off -vaihe, jossa hankitaan asiantuntijapalveluja tuotekehityksen edistämiseksi. Sovelluksia edistäviä asiantuntijapalveluja ovat esim. markkinaselvityksiin, teknologisten ratkaisujen kehittämiseen, jatkotestauksiin, jotka selkeästi tähtäävät idean ja/tai liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy Rapid Apps -sovellusklinikka toimintamalli, jossa kehitetään ja testataan ideoita sekä arvioidaan alustavasti niiden tuotannollistaloudellisia mahdollisuuksia. Toiminta kohdistuu pk-yrityksiin ja tutkimus- ja opetushenkilöstöön. Siten lisätään myös tutkimus- ja kehitystyön tulosten ja ideoiden jalostamista liiketoiminnaksi.

Hankkeessa toteutetaan myös workshoppeja ja koulutuksia. Niihin tavoitteena on saada mukaan erityisesti naisia, sillä terveys- ja hyvinvointialalla työskentelee paljon naisia. Tämän vuoksi myös hyviä ratkaisukeskeisiä käytännön sovellusideoita voisi saada alalla toimivilta naisilta. Painettavan elektroniikan ala on toisaalta hyvin miesvaltaista. Eri alojen välisen keskusteluun kiinnitetään erityistä huomiota.

Yhtenä toimenpiteenä hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan painettavan tekniikan valmistukseen liittyvää lisenssikoulutusta, jota toteutetaan hands on-periaatteella. Koulutukset on tarkoitettu tutkijoille, yritysten työntekijöille sekä opettajille alueellisen osaamistason nostamiseksi. Tämä edistää korkeakoulujen ja yritysten välistä yhteistyötä. Lisäksi kontaktoidaan ja ylläpidetään alan sovelluskehittäjien verkostoja kansainvälisesti osallistumalla alan seminaareihin ja tapahtumiin. Tavoitteena on, että hands on-koulutuksesta voi kehittyä vientituote Euroopan markkinoille. Samalla selvitetään yritysten mahdollisuudet osallistua Euroopan unionin (FIT) Fast Track to Innovation rahoitukseen sekä auttaa alan mikro- ja pk-yrityksiä miettimään eri vaihtoehtoja kansainvälisen rahoituksen hyödyntämiseen.

Hankkeen tuloksena Rapid Apps sovellusklinikka on osa Oamkin Tekniikan ja luonnovara-alan koulutuksen toimintaa ja se voidaan integroida myös osaksi insinööri tai täydentäviä tekniikan alan opintoja. Lisäksi hankkeen yhtenä tuloksena voidaan pitää 1 tai 2 sovellus- tai tuoteideaa, joille löytyy selkeä jatkosuunnitelma prototyypin tai liiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa kehitetystä toimintamallista ja silkkipainotekniikasta laaditaan julkaisut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Oulun alueella toimivat terveys-, hyvinvointi-, ja ympäristöalan pk-yritykset. Hankkeen kohderyhmänä ovat myös tutkimus- ja opetushenkilöstö, jotka toimivat terveys-, hyvinvointi-, ympäristö- ja tekniikan aloilla ja ovat potentiaalisia sovellusklinikka mallin hyödyntäjiä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka työskentelevät tai haluavat työskennellä painettavan tekniikan tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 589

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 262 663

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 338 236

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 328 329

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Kempele, Oulu, Lumijoki, Hailuoto, Muhos, Tyrnävä, Liminka

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kotkantie 1

Postinumero: 90250

Postitoimipaikka: Oulu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 108

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen sukupuolinäkökulmaa on arvioitu hankevalmistelijoiden toimesta. Tekniikan ja terveysalojen sukupuolijakauma on eriytynyt siten, että miehiä on enemmistö tekniikassa ja naisia on enemmistö terveysalalla. Nämä huomioidaan hankkeen toiminnan suunnittelussa siten, että kynnys mm. terveysalan teknisille ideoille alenee. Sukupuoli voidaan huomioida positiivisesti viestinnän avulla, houkutella miehiä terveysalan tekniikkaan tutustumaan, toisaalta naisia painettavaan tekniikkaan. Hankkeen toimintaympäristö koostuu sekä naisista että miehistä suhteellisen tasapainoisesti. Bio- ja laboratorioalalla naisia on enemmistö ja tekniikan alalla puolestaan miehiä enemmistö. Hankkeessa toimii sekä naisia että miehiä asiantuntemuksen perusteella valittuina. Tekniikan alalla naisten osuus amk opiskelijoista oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 15 % ja yliopistoissa 23 %. Luonnontieteen akateemisten liiton mukaan naisten osuus jäsenistöstä on 67 %, mikä kertoo ympäristö ja laboratorioalan sukupuolijakaumasta. Hyvinvointialoilla n. 70 % on naisia (jhl.fi).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Koulutustilaisuuksien järjestämisessä huomioidaan myös sukupuolikäsitys. Erityisesti hands on koulutuksen suunnittelussa vientituotteeksi on sukupuolen huomoiminen tärkeää. Työ- ja arviointiryhmiin kutsutaan tasapuolisesti sekä naisia että miehiä. Erityisesti sovellusklinikka toiminnan suunnittelussa kiinnitetään huomiota niihin toimintatapohin, joissa naisten ideoita käsitellään, kun niitä arvioidaan esim. tekniseltä kannalta. Tämä tapahtuu esimerkiksi valitsemalla arviointiryhmiin sekä naisia että miehiä eri aloilta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on lisätä alueen innovaatiokykyä sukupuoleen katsomatta. Sovellusklinikka mallin osalta toiminnassa huomioidaan naisten ja miesten yhtälainen mahdollisuus innovaatioiden esilletuomiseen ja niiden arviointiin.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Luonnonvaroja säästävä materiaalitekniikka. Ympäristöalan ideoiden koonti.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei erityisiä tavoitteita ilmastonmuutokset suhteen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei erityisiä tavoitteita.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei erityisiä tavoitteita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Natura ei erityisenä kohteena tai toiminta-alueena.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 4
Ideoiden arvioinnissa käytetää kestävän kehityksen kriteeristöjä. Esim. materiaalien ja jätteiden vähäisyys valmistuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei erityistä toimenpidettä. Hanke pyrkii toiminnassaan huomioimaan uusiutuvien energialähteiden käytön, tavoitteet ja toimenpiteet eivät keskeisin osin liity näiden energialähteiden edistämiseen. Sovellusideoiden arviointikriteereissä voidaan huomioida sovellusratkaisun vaikutukset uusiutuviin energialähteisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 10
Innovaatioiden kehittäminen kaupallisiksi tuotteiksi tuo lisää työllisyyttä ja kasvua. Lyhyen aikavälin tavoitteena kolme potentiaalista tuotetta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Rapid apps sovellusklinikka ja Hands on koulutus ovat pysyviä toimintamalleja hankkeen päätyttyä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei erityisiä tavoitteita. Mikäli sovellusideat koskettavat liikkumiseen tai logistiikkaan liittyviä aiheita, tällöin analysoidaan sovelluskohtaisesti.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Sovellusideoiden yhtenä teema-alueena on hyvinvointiin liittyvät tuotteet. Innovointi lisää yksilön hyvinvointia ja osallisuutta hankkeen aikana. Oman idean käsittely motivoi eteenpäin.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Ei erityisiä tavoitteita. Huomioidaan koulutussuunnittelussa sekä työryhmäkokoonpanoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Hanke pyrkii toiminnassaan objektiiviseen sovellusideoiden arviointiin. Arviointiryhmät kootaan tasa-arvoisesti ja niiden toimintaan kiinnitetään alkuvaiheen ohjeistuksissa erityistä huomiota. Arviointiprosessin aikana kehitetään toimenpiteitä, jotka varmistavat, että eri alojen ja eritaustaisten henkilöiden arvioinnit käsitellään samalla tavoin. (menetelmäkehitys). Hankkeessa ei eritellä eri taustaisia ihmisiä.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei erityisiä tavoitteita.
Ympäristöosaaminen 8 8
Ympäristöön liittyvä sovellukset ovat yksi keskeinen kehityskohde. Onnistuneella idealla voi olla pitkän aikavälin voimakas vaikuttavuus. Kaikissa koulutuksissa huomioidaan ympäristöosaamisen vaikutus sovellusten kehittämisessä. Eri sovellusklinikka vaiheissa ympäristöosaamisessa kiinnitetään huomiota mm. jätteiden aiheutumiseen (esim. laboratoriotyöt), ja ideoiden kestävään kehitykseen (arviointikriteerit).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeella haettiin ratkaisua painettavan elektroniikan eri alojen, kuten luonnonvara- ja terveys- ja hyvinvointi -alojen sovellusten lisäämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli järjestää eri aloille suunnattuja koulutuksia, kehittää sovellusklinikkatoimintaa ja lisätä monialaisten sovellusten kehittämiseen liittyvää osaamista Oulun seudulla. Lisäksi hankkeella haluttiin parantaa Oulun ammattikorkeakoulun PrinLab kansainvälisen toiminnan määrää.

Hankkeessa toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun PrinLabissa sovellusklinikka toimintaa, jossa eri alojen sovellusideoita kehitettiin. Ideoita vastaanotettiin sekä eri alojen yrityksiltä että tutkimus- ja opetushenkilöstöltä. Sovellusklinikka toiminta perustui idean arviointiin monialaisessa tiimissä. Terveysalan tiimiin pyydettiin arviointi ko. alan osaajista ja luonnonvara-alan arvioinnissa hyödynnettiin alan asiantuntijoita. Painetun elektroniikan hyödyntäminen arvioitiin painetun elektroniikan tiimillä. Ideoiden arvioinnissa hyödynnettiin NABC mallia. (N = Need, Tarve A= Approach, Ratkaisu B= Hyödyt B=Benefits), Hankkeen sovellusklinikka toiminnassa kehitettiin eteenpäin viittä eri ideaa, joista neljä oli yrityslähtöistä ja yksi tutkimus- ja opetushenkilöstön idea. Toimialat olivat kuluttajaelektroniikka, terveys- ja hyvinvointi sekä luonnonvara-ala. Ideoista tehtiin kaksi keksintöä, joille on mietitty jatkosuunnitelmat. Yrityslähtöisille ideoille tarjottiin myös liiketoiminnallista tukea de minimis-tuen muodossa. Hankkeen aikana perustettiin yksi uusi yritys.

Hankkeessa toteutettiin PrinLabin palvelukehitystä ja koulutustuotteeksi kehitettiin silkkipainotekniikan monimuotokoulutus, jossa yhdistetään verkko-opintoja ja käytännön laboratoriotyöskenetelyä. Kaiken kaikkiaan palveluita kehitettiin kuusi kappaletta. Silkkipainotekniikasta toteutettiin myös kaksi koulutusta vuosina 2016 ja 2018. Lisäksi hankkeessa tuotettiin silkkipainotekniikan oppimateriaaleina käytännön paino-opas ja video. Materiaalit on toteutettu englanniksi kansainvälisen roolin vahvistamiseksi. PrinLabin roolia painettavan elektroniikan palvelujen tuottajana on myös parannettu englanninkielisellä esitteellä, jossa on konkreettisesti esitetty mahdollisia painetun elektroniikan tuotteita. PrinLab on myös osa kansainvälistä OE-A verkostoa.

Hankkeen aikana on tehty tuloksellista yhteistyötä sovelluskehittämisessä Oulun seudulla terveysalalla toimivien organisaatioiden, kuten Pohjois-Suomen Biopankki Borealiksen ja Dentopoliksen kanssa. Verkostomainen yhteistyö on vahvistanut terveysalan fasiliteettien merkitystä alan sovellusten kehittäjäympäristönä. Toimintaympäristön resursseista olisi hyvä pitää jatkossakin huolta, jotta voidaan houkutella Ouluun lisää yrityksiä toteuttamaan tuotekehitystä ja uusia innovaatioita, joissa yhdistyvät teknologia ja terveys. Tätä kautta myös monialainen osaaminen kehittyy. Painetun elektroniikan tekniikoilla ja materiaaleilla voisi olla näissä tulevaisuuden tuotteissa erityinen rooli, sillä niille on nähtävissäs selkeitä kasvavia markkinoita.