Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20232

Hankkeen nimi: Starttiverstas -hanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2015 ja päättyy 31.12.2016

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Iisalmen Nuorison Tuki ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 0643068-5

Jakeluosoite: Kivirannantie 32

Puhelinnumero: 0102311311

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: Iisalmi

WWW-osoite: http://www.kehypaja.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VÄISÄNEN VILLE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektityöntekijä

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ville.vaisanen(at)intry.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405372240

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Starttiverstas-hankkeen tavoitteet ovat: Vakiinnuttaa ja edelleen kehittää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueelle varhaisen kartoituksen starttivalmennusmalli ja sen myötä olla mukana kehittämässä nuorten palveluverkostoa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella. Levittää tietoa starttivalmennuksesta Ylä-Savon SOTE:n alueelle sekä nuorten, että nuorten parissa toimivien keskuuteen.

Vaikuttaa positiivisesti työelämän ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevien 16-29-vuotiaiden nuorten toiminta- työ- ja opiskelukyvyn paranemiseen sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen.

Edistää eri toimijoiden ja nuorten palveluja tarjoavien tahojen monialaista yhteistyötä ja dialogia, mutta myös Iisalmen Nuorison Tuki ry:n työntekijöiden moniammatillisen yhteisön näkökulmien ja asiantuntemuksen sekä ammattitaidon tuomista entistä vahvemmin mukaan tehtävään yhteistyöhön.

Vahvistaa kansalaistoimijalähtöisiä toimintatapoja mahdollistamalla nuoren kuuluminen porukoihin. Sitä kautta nuoren on myös helppo tarpeen vaatiessa hypätä mukaan mm. työpajan toimintaan. Starttiverstaalle nuori ohjautuu lähi- tai palveluverkostonsa kautta. Hankkeessa kartoitetaan ja arvioidaan nuoren tilanne yksilöllisesti ja laaditaan suunnitelma yhteistyössä nuoren sekä mahdollisen lähettävän tahon kanssa. Suunnitelma tehdään sellaiseksi, että nuori itse kykenee siihen sitoutumaan. Valmennussuunnitelmaa tehtäessä nuori itse on myös mukana määrittelemässä keitä palveluntuottajia hänen tukiverkostoonsa jatkossa kuuluu.

Starttiverstaan toimintaan kuuluvat muun muassa yksilövalmennus ja starttityöpajaryhmätoiminta sekä muut erilaiset ryhmätoiminnot. Ryhmätoiminnoissa käsitellään eri teemoja. Starttiverstaan toiminnassa vahvistetaan nuoren arjenhallintataitoja mm. saattamalla arkirytmi oikeille raiteilleen sekä laaditaan nuorelle yksilöllinen viikkolukujärjestys ja kirjallinen valmennussuunnitelma. Starttiverstaan viikkolukujärjestykseen kuuluvat eri elämänalueiden teemat mm. asuminen, talous, koti, hyvinvointi, minäkuva, osallisuus, vuorovaikutustaidot, vapaa-aika sekä opiskelu- ja työelämätaidot. Tavoitteet ja suunnitelmat, kehityskeskustelut sekä loppukeskustelut ja jatkosuunnitelmat kirjataan yhdessä Osaaja – plus lomakkeistolle. Lomakkeistoa kehitetään hankkeen aikana. Tavoitteet laaditaan yhdessä nuoren kanssa sellaisiksi, että nuorella on myös kyky ja halu sitoutua niihin. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulukseen, työelämään tai muuhun mielekkääseen toimintaan. Hankkeen tavoitteena on, että ainakin 50% siihen osallistuvista nuorista kiinnittyy johonkin palveluun starttivalmennusjakson päätyttyä. Nuoren elämäntilannetta eteenpäin vievään palveluun kiinnittyminen on konkreettisin osoitus nuoren tilanteen edistymisestä. Tämä voi pitää sisällään mm. opintojen aloittamisen tai vaihtoehtoisesti paluun opintojen pariin, siirtymisen työelämään tai työkokeilujaksolle esim. työpajalle. Kyseessä voi olla myös kiinnittyminen johonkin muuhun palveluun, josta voidaan katsoa olevan selkeää hyötyä nuoren tilanteen eteenpäin viemiseksi. Esimerkkinä tästä voi olla vaikka kiinnittyminen hoitojaksoon (päihde, mielenterveys, akuutti sairaus).

Starttiverstas toiminnan myötä voidaan mahdollistaa nuoren kuuluminen porukoihin. Osallisuus myös luo merkityksiä elämään. Starttiverstaan toiminnassa mukana olevat nuoret tulevat myös osaksi koko Iisalmen Nuorison Tuki ry:n palvelukokonaisuutta. Työmenetelmät, joita ovat starttivalmennus, etsivä työ, tuettu asuminen ja nuorille suunnattu työpajatoiminta sekä mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus täydentävät toisiaan ja tukevat tarvittaessa nuorten valmennuspolkua.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Starttivalmennus on suunnattu työelämän ulkopuolella oleville 16-29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea, ohjausta ja neuvontaa niin tulevaisuuden suunnittelussa, kuin myös arjen ja elämänhallinnan taidoissa sekä työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistamisessa. Valmennus on suunnattu erityisesti niille nuorille, joiden vaatimaan tuen tarpeeseen olemassa oleva palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan tai joita se ei tavoita. Nuori voi olla esim. työtön tai pitkäaikaistyötön, ilman ammatillista koulutuspaikkaa jäänyt, ammatinvaihtoa hakeva, opintonsa jo keskeyttänyt tai keskeyttämisvaarassa oleva nuori, siviili-tai varusmiespalvelun keskeyttänyt. Tärkeintä on se, että nuori itse kokee voivansa hyötyä starttivalmennuksesta.
Ne nuoret, jotka kokevat joutuneen yhteiskunnan ulkopuolelle (toiseus), joilta puuttuu taito ja rohkeus pitää kiinni omista oikeuksista ja kykyä tai voimavaroja suoriutua yhteiskunnan asettamista velvollisuuksista.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät ovat Iisalmen Nuorison Tuki ry, nuorille tukipalveluja tarjoavat moniammatilliset ja monialaiset toimijat, Iisalmen Kaupungin palvelukeskukset sekä hankkeelle yhteistyössä palveluita tarjoavat muut organisaatiot, järjestöt ja yhteisöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 186 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 130 761

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 226 036

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 142 407

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Ylä-Savon

Kunnat: Keitele, Sonkajärvi, Lapinlahti, Kiuruvesi, Pielavesi, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Kivirannantie 32

Postinumero: 74130

Postitoimipaikka: Iisalmi

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Starttiverstas –hankkeen toimintaympäristön analyysissa on hyödynnetty Startti opinnollistamiseen –hankkeen ohjausryhmän sekä monialaisen yhteistyö- ja asiantuntijaverkoston esiintuomat huomiot sekä hyvät käytänteet sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen suunnitteluvaiheessa sukupuolivaikutukset on arvioitu LAPIN LETKA –hankkeen suvauskoneella naisten ja miesten asioita tasapuolisesti edistäväksi. Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työ- ja toimintakykyä sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa on huomioitu sukupuolinäkökulma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen asioiden valmistelussa auttaa ehkäisemään ei-toivottuja vaikutuksia. Hanke on sukupuolineutraali.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työ- ja toimintakykyä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Luonnonvaroja säästetään kehittämällä kierrätys-toimintaa Starttiverstas –hankkeen ympärille esim. vanhojen huonekalujen ja kodinkoneiden kierrätystä nuorten ensiasuntoihin ja kaupungin eri yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä uusiokäyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 6 6
Luonnonvaroja säästetään kehittämällä kierrätys-toimintaa Starttiverstas –hankkeen ympärille esim. vanhojen huonekalujen ja kodinkoneiden kierrätystä nuorten ensiasuntoihin ja kaupungin eri yksiköiden kalusteiden kunnostusta ja kierrätystä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 6 2
Hankkeen nuorilla mahdollisuus osallistua kaupunki ympäristön siisteyden ylläpitoon ja esim. vieraskasvien poistamiseen teiden varsilta kuntouttavana työtoimintana kaupungin puisto-osastolla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 10 5
Kierrätys ja uusiomateriaalien käyttäminen Starttiverstaalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 3
Ostoissa pyritään käyttämään paikallisia palveluita ja tuotteita hankinta- ja kilpailutuslain puitteissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työ- ja toimintakykyä sukupuolesta riippumatta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on edistää hankkeen kohderyhmän työ- ja toimintakykyä.
Tasa-arvon edistäminen 7 4
Toimintamalli edistää asiakaskohderyhmän työ- ja toimintakykyä sukupuolesta riippumatta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä työttömyydestä johtuvan köyhyyden vähentäminen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Starttiverstas-hankkeessa pyrittiin kehittämään ja vakiinnuttamaan Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueelle varhaisen kartoituksen starttivalmennusmalli sekä sen myötä kehittämää nuorten palveluverkostoa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella. Hanketta ei saatu vakinaistettua, mutta nuorten palveluverkoston toimijoiden kynnystä keskinäisen toimintaan saatiin parannettua .

Hankkeessa pyrittiin vaikuttamaan positiivisesti työelämän ulkopuolella syrjäytymisvaarassa olevien 16-29-vuotiaiden nuorten toiminta- työ- ja opiskelukykyyn sekä sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen. Hankkeen aloitus- ja lopetusilmoituksia verrattaessa on nähtävissä nuorten toimintakyvyn parantuneen tai pysyneen vähintäänkin samana kuin aloittaessa suurimmalla osalla hankkeeseen osallistuneista.

Starttiverstaalle nuori ohjautui yleisimmin lähi- tai palveluverkostonsa kautta. Verstaalla nuoren tilanne arvioitiin yksilöllisesti ja laadittiin suunnitelma yhteistyössä nuoren sekä mahdollisen lähettävän tahon kanssa. Suunnitelma tehtiin sellaiseksi, että nuori itse kykenee siihen sitoutumaan. Valmennussuunnitelmaa tehtäessä nuori oli itse on myös mukana määrittelemässä keitä palveluntuottajia hänen tukiverkostoonsa kuului.

Starttiverstaan toimintoihin kuuluivat yksilövalmennus ja starttityöpajaryhmätoiminta sekä muut erilaiset ryhmätoiminnot. Ryhmätoiminnoissa käsiteltiin vaihtuvia eri teemoja mielekkään arjen ylläpitämiseksi. Teemoja olivat mm. asuminen, talous, koti, hyvinvointi, minäkuva, osallisuus, vuorovaikutustaidot, vapaa-aika sekä opiskelu- ja työelämätaidot. Toimintoja nuoret arvostivat pääasiassa hyödyllisiksi tai erittäin hyödyllisiksi. Nuorten tavoitteet ja suunnitelmat, kehityskeskustelut sekä loppukeskustelut ja jatkosuunnitelmat kirjattiin yhdessä Osaaja – plus lomakkeistolle. Lomakkeistoa on kehitetty hankkeen aikana ja se jää työpajalla muun toiminnan käytttöön.

Hankkeen tavoitteena oli, että ainakin 50% siihen osallistuvista nuorista kiinnittyy johonkin palveluun starttivalmennusjakson päätyttyä. Nuoren elämäntilannetta eteenpäin vievään palveluun kiinnittyminen on konkreettisin osoitus nuoren tilanteen edistymisestä. Tämä voi pitää sisällään mm. opintojen aloittamisen tai vaihtoehtoisesti paluun opintojen pariin, siirtymisen työelämään tai työkokeilujaksolle esim. työpajalle. Kyseessä voi olla myös kiinnittyminen johonkin muuhun palveluun, josta voidaan katsoa olevan selkeää hyötyä nuoren tilanteen eteenpäin viemiseksi. Lopetusilmoituksen täyttäneistä nuorista 78% ilmoitti kiinnittyneensä johonkin palveluun starttivalmennusjakson päätyttyä.