Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20234

Hankkeen nimi: SoteYboost - sote yrittäjän boosteri

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.5.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 8

Puhelinnumero: 010 27 21030

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eija Hautala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eija.hautala(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050-5820070

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti, 0245895-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen hyvinvointijärjestelmä on voimakkaassa murroksessa. Toimialaa koskettavat useat samanaikaiset muutokset. Hyvinvointipalvelujen riittävyyden varmistaminen edellyttää muun muassa tuottavuuden lisäämistä ja tehostamista. Toiminnan ja kannattavuuden tehostamiseksi tarvitaan uusia tapoja järjestää ja tuottaa hyvinvointipalveluja. Hyvinvointiala tarjoaakin laajat mahdollisuudet tuotteiden ja palveluiden kaupallistamiselle sekä liiketoiminnan kehittämiselle.

Hankkeen tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveysalan (sote) palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista, ja liiketoiminnan vahvistumista Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan läpivievänä teemana työhyvinvointi. Työhyvinvoinnissa tarkastellaan niin yksilötason kuin yritystason vaikutuksia. Työhyvinvoinnin edistäminen ja työkyvyn ylläpitäminen on win-win toimintaa: sekä työntekijä että työnantaja ovat voittajia. Edellytyksenä on, että työhyvinvointi luodaan ja tehdään yhdessä.

Hankkeen toiminnot kohdistuvat erityisesti Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntiin. Hankkeessa tarjotaan sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön ja palveluinnovaatioiden luomiseen. Hanke edistää uusien työpaikkojen luomista sote-alan yrityksissä. Hanke jakaantuu kolmeen päätavoitteeseen ja tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin. Hankkeen keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja tulokset ovat:
1.Sote-yritysten kasvun erityispiirteiden avaaminen ja valmennusohjelman laatiminen: Toiminta-alueelta kootaan 60 sote-yrityksen kohderyhmä. Näiden Pohjois-Pohjanmaan sote-yritysten ja –liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet, kasvuhaasteet ja työhyvinvointi -analysoidaan. Analyysin pohjalta laaditaan yhteistyössä sote-yrityksille tyypilliset kasvuvaiheet ja erityispiirteet huomioiva kasvukehys. Kasvukehyksen pohjalta toteutetaan valmennusohjelma sote-yritysten johdolle ja henkilöstölle. Osatavoitteen tuloksena muodostuu perusta alueen sote-yritysten ja liiketoimintaympäristöjen erityispiirteet huomioivalle kasvukehykselle.
2. Sote-yritysten palvelujen käyttäjälähtöinen kehittäminen työhyvinvointi huomioiden: Hankkeessa valmistellaan ja toteutetaan palvelumuotoilun mukainen valmennus ja työpajat yritysryhmissä, joissa (1) hankitaan asiakasymmärrystä ja käyttäjätietoa, (2) ideoidaan uusia ja kehitetään olemassa olevia palveluja asiakaslähtöisesti, (3) suunnitellaan, kokeillaan ja arvioidaan uusia palveluja sekä (4) tuetaan yritysten työhyvinvointia. Toiminnot edistävät uusien palveluinnovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista, mikä näkyy uudenlaisina tuotteina ja palveluina. Lisäksi yritysten osaaminen, verkostomainen toiminta sekä valmiudet kehittää palveluja käyttäjälähtöisesti ja työhyvinvointi huomioiden vahvistuvat.
3. Sote-yritysten digitaalisen median valmennukset ja sähköisten järjestelmien käytön lisääminen: Sote-yrityksille valmistellaan ja toteutetaan kasvuvaiheet huomioiva digitaalinen mediavalmennus, jonka osa-alueita ovat (1) tietotyötaidot ja työhyvinvointi, (2) verkkomarkkinointi ja sosiaalinen media (3) viestintä ja sisällön tuottaminen sekä (4) asiakkaille suunnatut sisältöpalvelut ja -sovellukset. Digitaalisen median työpajoissa käsitellään toimintatapoja, jotka liittyvät digitaalisten työkalujen ja laitteiden käyttöönottoon, käyttöön sekä käytön tukeen. Valmennusten tuloksena yritykset ottavat digitaalisen median ja sähköisen liiketoiminnan ratkaisut käyttöön tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä. Hankkeen aikana verkostossa mukana olevat toimijat perehdytetään uusiin työskentelymalleihin ja menetelmiin. Hankkeen tuottamat toimintatavat ja kokemukset levitetään eri toimijoiden ja kohderyhmien hyödynnettäväksi työpajojen, seminaarien ja julkaisujen avulla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen seutukuntien yksityisen sektorin sosiaali- ja terveysalan palvelujen tuottajat ja muut em. toimijoiden yhteistyökumppaniyritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä hyödynsaajina ovat kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat jotka pystyvät säätelemään menojaan tuotantorakenteen muutoksen kautta. Hyödynsaajina ovat myös alueen asukkaat kehittyvien ja monipuolistuvien palvelujen myötä. Hankkeen keskeisinä yhteistyökumppaneina ja sidosryhminä toimivat alueella jo olemassa olevat yritykset, yrityshautomot, elinkeinoyhtiöt ja organisaatiot ja kehittämishankkeet.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 453 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 453 800

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 567 251

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 567 251

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Siikalatva, Kalajoki, Oulainen, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Merijärvi, Alavieska, Ylivieska, Sievi, Pyhäntä, Nivala, Haapajärvi, Haapavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 90

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 70

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen alkuvaiheen selvityksessä tarkastellaan sote-yrittäjyyden toimintakenttää myös sukupuolinäkökulmasta.Kts seuraavan kohdan perustelut.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen lähtötilanteessa on hyödynnetty olemassa olevia tilastoja ja laadullisia tutkimusraportteja sukupuolen merkityksestä hankkeen toiminnan kohteena olevissa asioissa. Tilastojen mukaan sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys on naisvaltaista. Naisten ja miesten yritykset toimivat suurelta osin eri toimialoilla ja ovat eri kokoisia. Miehet toimivat teollisuudessa, IT- alalla ja rakentamisessa, naiset palvelualoilla. Hankkeen toiminnoilla tuetaan naisvaltaisella alalla toimivien yrittäjien toimintavalmiuksia ja toimintaedellytyksiä. Naisvaltaisilla aloilla erityisenä haasteena on ollut myös perhe-elämän ja yrittäjyyden vaatimusten yhteensovittaminen. Lisäksi hankkeen toiminnot tukevat kokonaisvaltaisesti kohderyhmän työhyvinvointia. Hankkeessa toimitaan yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeen valmennuksiin valittavat käsitellään ominaisuuksistaan riippumatta yhdenvertaisesti. Työskentely-ympäristössä varmistetaan toimijoiden yksilölliset tarpeet siten, että valmennusten tavoitteellinen eteneminen ja työskentely ovat mahdollisia.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen konkreettisena tavoitteena on tukea yrittäjyyttä ja liiketoiminnan kasvua tukevia valmiuksia. Hankkeen toiminnot kattavat laajasti sote-yrittäjät. Sote yrittäjyys on perinteisesti naisvoittoista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Vaikutus on egologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on egologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on egologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on egologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on egologisen kestävyyden näkökulmasta neutraali.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 8
Koulutusmateriaali toimitetaan osallistujille sähköisessä muodossa. Hankkeessa toteutetaan valmennusta ja koulutusta mediateknologioiden käytön edistämiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke tukee hyvinvointiyrittäjyyden kasvuedellytyksiä ja palvelutoimintaa. Edistää elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Edistää hankealueiden elinvoimaisuutta kehittämällä hyvinvointialan palveluja. Mahdollistetaan uusien palveluinnovaatioiden syntyminen.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Palvelujen saavutettavuuden edistäminen mediateknologiaan liittyvän osaamisen kehittämisen kautta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Uudet palvelu- ja toimintamallit. Palveluinnovaatioiden kautta myös kunnan asukkaiden hyvinvointi lisääntyy. Yrittäjien oma hyvinvointi myös lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke tukee tasa-arvon toteutumista siten, että tuetaan yksilöiden mahdollisuuksia ilman perinteisiä sukupuoliroolien rajoituksia sekä arvostetaan yhtälailla sekä naisten että miesten valintoja, arvoja ja elämänkatsomuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 3
Hanke tukee välillisesti palveluiden saavutettavuutta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Vaikutus on neutraali.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei suoranaista vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

SoteYboost –sote yrittäjän boosteri -hankkeen keskeisin tavoite oli edistää sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteeseen pyrittiin vastaamaan tarjoamalla sosiaali- ja terveysalan palveluja tarjoaville yrittäjille tietoa, työkaluja ja tukea hallittuun kasvuun, sähköisten järjestelmien monipuoliseen käyttöön, työhyvinvoinnin edistämiseen ja palveluinnovaatioiden luomiseen.

Hankkeen toiminnot kohdistuivat Ylivieskan, Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien alueella toimiviin sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksiin. Hankkeeseen osallistui kaiken kaikkiaan 464 henkilöä, joista naisia 74 % ja miehiä 26 %. Hankkeeseen osallistui yhteensä 159 eri yritystä. Hankkeen aikana de minimis tukea on saanut kaikkiaan 90 yritystä ja seitsemän yhdistystoimijaa. Hanketta hallinnoi Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Osatoteuttajana toimi Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutti.

Hankkeessa tehdyn tutkimuksen ja muissa yrittäjäkohtaamisissa kertyneen kokemuksen tuloksena syntyi sosiaali- ja terveysalan pk-yrityksille suunnattu sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan itsearviointityökalu SoLKI, joka on uusi apuväline sote-alan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen. SoLKI-työkalu helpottaa soveltuvien toimenpiteiden valintaa ja priorisointia, kun yrittäjä pohtii yritystoiminnan kehittämistä. Yrittäjä voi täyttää arviointityökalua yksin tai yhdessä henkilöstön kanssa. On suositeltavaa, että arvioinnista keskustellaan yritysneuvojan kanssa. Työkalussa arvioidaan yrityksen nykytilaa viiden liiketoiminnan kannalta tärkeän ydinprosessin kautta. SoLKI- työkalusta tehty julkaisu ”Sosiaali- ja terveysalan yritysten liiketoiminnan itsearviointityökalu SoLKI. Simunaniemi, A-M., Taipale-Erävala, K. Niinikoski, E. & Muhos M. 2018. Kerttu Saalasti Instituutti. Oulun yliopisto ” on saatavilla sähköisesti: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-1871-7

Hankkeessa tarjottiin yrityksille erityyppisiä työpajoja. Työpajoja tarjottiin muun muassa palvelujen käyttäjälähtöiseen kehittämiseen, yritysten digitaalisten ja sähköisten työkalujen käyttöönottoon sekä työhyvinvointiin. Hankkeen tuloksena yrittäjien ja yrityksissä työskentelevien työntekijöiden osaaminen ja tieto alaa koskevista muutosvaatimuksista on lisääntynyt. Sen myötä yrittäjät ovat kyenneet paremmin laatimaan oman yritystoiminnan strategisia linjauksia ja toimimaan linjausten mukaisesti. Hankkeen tarjoamat työpajat ovat lisänneet myös yritysten työntekijöiden päivittäisessä työssään tarvitsemaa osaamista. Saadulla osaamisella varmistetaan palvelujen laadukas toteutus sekä todennetaan alan vaatimusten mukainen riskienhallinta. Työpajatyöskentelyn tuloksena yritykset saivat konkreettisia työkaluja ja välineitä liiketoiminnan tueksi.

Yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista tuettiin järjestämällä erilaisia tilaisuuksia, esimerkiksi yrittäjien tapaamisia, verkostoitumistapahtumia ja yhteistyötapaamisia julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Hankkeessa tiedotettiin aktiivisesti meneillään olevasta sote-uudistuksesta ja yrityksiin kohdistuvista muutostarpeista.