|
|
|
Hankekoodi: S20235
Hankkeen nimi: Oppimisympäristö-Lärmiljö
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2015 ja päättyy 31.12.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Vaasan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0209602-6
Jakeluosoite: Ruutikellarintie 2
Puhelinnumero: 063267411
Postinumero: 65100
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.vamia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: HIIPPALA HANNELE
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: hannele.hiippala(at)vamia.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405070604
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Oppimisympäristö-Lärmiljö Tiivistelmä
Hanke on ESR:n rahoittama ja toimintalinjan, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen, mukainen. Erityistavoitteena on kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen. Tavoitteena on kehittää alueen älykästä erikoistumista sitä tukevien opetusjärjestelyjen (uudet oppimisympäristöt) avulla sekä kehittää erityisryhmien perustaitoja ja koulutusvaihtoehtoja, ottaen huomioon aiemmin rahoitetut toimenpiteet.
Kasvu- rakennemuutokset tuovat ammatilliselle koulutukselle haasteita. Samalla opiskelijoiden erilaiset tarpeet ovat lisääntyneet. Näihin vastataksemme tarvitsemme uusia oppimisympäristöjä ja – menetelmiä. Sekä enemmän tukea
tarvitsevat että opinnoista lyhyemmässä ajassa selviytyvät, tarvitsevat yksilöllisiä opintopolkuja. Niitä pyrimme hankkeen avulla järjestämään. Ammatillisen koulutuksen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa lähivuosina. Vuonna 2015 käyttöön otettava OPH:n laatustandardien mukainen laatujärjestelmä ja vuonna 2017 voimaantuleva rahoitusmalli edellyttävät laadukkaampaa ja tehokkaampaa toimintaa.
Tässä haettavassa hankkeessa tuloksellisuutta ja laatua parannetaan lisäämällä oppilaitosten henkilöstön osaamista erilaisten sulautettujen- ja integroitujen oppimisympäristöjen ja -menetelmien hallinnassa. Tavoitteina on kehittää sulautuvaa opetusta liiketalous-,matkailu ja ravitsemis-, sosiaali- ja terveys-, kauneus ja tekniikanalan koulutuksissa sekä näyttömestarikoulutuksessa, huomioon ottaen opiskelijoiden yksilölliset ja joustavat tarpeet. Tavoitteena on kehittää erilaisia avoimia ja joustavia oppimismenetelmiä ja oppimisympäristöjä,jotta sulautuva opetus on mahdollista ja tehokasta. Hankkeen aikana koulutetaan opettajat kehittämään ja käyttämään sulautuvan opetuksen menetelmiä ja ympäristöjä, rakennetaan sulautuvan opetuksen oppimisympäristöjä (verkkoympäristöt mukaan lukien pilvipalvelut, workshop koulun sisällä, opetustilat), rakennetaan ja kehitetään sulautuvan opetuksen toimintamalleja (bring your own device, arkioppiminen, synkroninen ja asynkroninen opetus,projektit, portfolio) ja pilotoidaan sulautuvan opetuksen oppimisympäristöt ja toimintamallit. Tavoitteena on, että opettajat osaavat hyödyntää sulautuvan opetuksen ympäristöjä ja toimintamalleja siten, että opiskelijoiden mahdollisuus tutkinnon ja tutkinnon osien suorittamiseen paranee. Sulautuvan opetuksen myötä alueen työelämä saa tarpeitaan vastaavaa, entistä osaavampaa työvoimaa.
Hanke toteutetaan yhteistyöverkostossa, johon kuuluvat VAMIA (hallinnoija) ja YA! Yrkesakademin i Österbotten (osatoteuttaja). Hanke on valmisteltu yhteistyössä VAMIA:n ja YA! Yrkeakademin i Österbotten:in kanssa, jotka ovat aikaisemminkin tehneet tuloksellista yhteistyötä hanketoiminnassa. Tämän hankkeen tavoitteet on asetettu siten, että otamme hankkeessa huomioon myös aikaisemmin toteutuneiden hankkeiden tulokset ja kehitämme niitä edelleen.
Varsinaisia kohderyhmiä ovat:
Opettajat, kouluttajat, tuki- ja ohjaushenkilöstö ja kehittämishenkilöstö:
Edellä mainittu henkilökunta kehittää osaamistaan ja kokemuksiaan koskien sulautuvan opetuksen oppi- misympäristöjä ja menetelmiä.
He osallistuvat kehitystyön kautta menetelmien ja ympäristöjen käyttöönottoon.
Hyvien käytäntöjen jakamisen kautta osallistujat saavat tietoa erilaisista menetelmistä ja malleista, jotta päällekkäisiltä kehittämistoimenpiteiltä vältytään. Tämä toteutuu yhteisten workshoppien, keskustelutilaisuuksien ja inspiraatiotilaisuuksien avulla.
Koulutuksen järjestäjän edustajat:
Jotta oppilaitoksen johto ja hallintohenkilökunta pystyy tukemaan ja mahdollistamaan kehitystä, myös he osallistuvat toimintaan.
Välillisiä kohderyhmiä ovat:
Opiskelijat, jotka saavat mahdollisuuden suorittaa opiskelunsa motivoivassa, joustavassa ja nykyaikaisessa oppimisympäristössä, missä yksilölliset tarpeet ja kehittymismahdollisuudet voidaan paremmin ottaa huomioon.
Opiskelijat saavat jo opiskelun aikana konkreettisemman yhteyden työelämään opettajien, kouluttajien ja työelämän edustajien yhteistyön kautta.
Työpaikat:
Jotta työpaikkaohjaajat pystyvät tukemaan opiskelijoita työssäoppimisjakson aikana hankkeen tavoitteiden mukaisesti, myös heidän pitää osallistua sulautuvan opetuksen menetelmien käyttöön.
Yhteiskunta ja elinkeinoelämä:
Saavat pätevää henkilöstöä, joka vaikuttaa positiivisesti koko maan taloudelliseen kehitykseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 320 913
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 314 600
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 401 141
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 393 250
Maakunnat: Pohjanmaa
Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Sydösterbottens kustregion, Kyrönmaan, Vaasan
Kunnat: Uusikaarlepyy, Mustasaari, Laihia, Kaskinen, Kristiinankaupunki, Vöyri, Pietarsaari, Kruunupyy, Pedersören kunta, Vaasa, Maalahti, Isokyrö, Luoto, Närpiö, Korsnäs
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 54
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 8 | 8 |
| Käytämme mahdollisuuksien mukaan sähköisiä välineitä kokouksiin ja yhteydenottoihin, jotta emme rasita ympäristöä turhalla matkustamisella. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Järkevä matkustaminen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Laadukkaan työvoiman varmistaminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Kehitämme toimintamalleja | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Paikallinen hanke, liikkumista vähän | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Opiskelijat saavat laadukkaampaa koulutusta ja työelämä osaavampia työntekijöitä, jolloin kilpailukyky kasvaa ja hyvinvointi lisääntyy | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 8 | 8 |
| Hanke toteutetaan oppilaitosten tasa-arvostrategioiden mukaisesti | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Hankkeen aikana kehitetyillä malleilla ja oppimisympäristöillä tuetaan erityisesti erityistä tukea tarvitsevia ja maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita | ||
| Kulttuuriympäristö | 9 | 9 |
| Kaksikielinen hanke edistää alueen kaksikielisen kulttuurin kehittymistä | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Neutraali | ||
Hanke kuului ESR:n rahoittamaan toimintalinjaan, koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen. Erityistavoitteena oli kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen. Hankkeessa kehitettiin alueen älykästä erikoistumista tukevia opetusjärjestelyjä, uusia oppimisympäristöjä ja -menetelmiä sekä kehitettiin erityisryhmien perustaitoja ja koulutusvaihtoehtoja, ottaen huomioon aiemmin rahoitetut toimenpiteet. Sekä kasvu- ja rakennemuutokset että opiskelijoiden erilaiset tarpeet ovat lisääntyneet ja tarvittiin uusia oppimisympäristöjä ja –menetelmiä vastata niiden tuomiin haasteisiin.
Kehitettiin sulautuvaa opetusta liiketalousalan, sosiaali- ja terveysalan, kauneusalan, matkailu- ja ravitsemis- ja tekniikanalan koulutuksissa sekä näyttötutkintomestarikoulutuksessa, huomioon ottaen opiskelijoiden yksilölliset ja joustavat tarpeet. Hankkeen aikana tehtiin kartoitus oppimisympäristöjen muutostarpeista ja suuri osa muutoksista toteutettiin hankkeen aikana. Jatkoon sovittiin vastuuhenkilöt, jotka jatkavat kehittämistä Leanin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Valmiit oppimisympäristöt ja -menetelmät otettiin käyttöön hankkeen aikana ja ne jalkautettiin normaaliin opetukseen. Hankkeessa kehitettiin myös monipuolisesti verkkoympäristöjä ja digitaalisia menetelmiä sekä opetukseen että työssäoppimiseen. Opiskelijoita, opettajia ja työssäoppimisen ohjaajia perehdytettiin ja tuettiin niiden käytössä.
Hanke eteni molempien oppilaitosten osalta hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeessa jaettiin toteuttajaoppilaitosten kesken kokemuksia ja hyviä käytänteitä ja malleja koko hankkeen ajan erilaisissa foorumeissa sekä webinaarien, projektikokouksien ja workshoppien kautta. Foorumit kokoontuivat säännöllisesti ja jakoivat tietoa, seurasivat ja arvioivat oppilaitosten kehittämistyötä ja kehittivät yhdessä hankkeen kokonaistavoitteiden mukaista toimintaa. Hankkeen loppuvaiheessa pidettiin oppilaitosten yhteinen seminaari Oppimisympäristöt Eloon! Levande Lärmiljöer! koko henkilöstölle, missä esiteltiin ja jalkautettiin hankkeen tulokset ja jaettiin kokemuksia. Päivän koettiin onnistuneen erittäin hyvin ja hankkeen aikana oppilaitosten yhteistyö tiivistyi entisestään ja henkilöstö sai uusia kumppaneita kehittää omaa opetustaan jatkossakin. Hanketoimijat olivat tyytyväisiä yhteistyöhön ja saavutettuihin tuloksiin, joita yhdessä toteutimme ja arvioimme onnistuneesti. Kaksikielisyys toi hankkeelle oman synergiaetunsa kehittämistyöhön.
Opiskelijoiden palautteen mukaan hankkeen aikana tehdyt muutokset oppimisympäristöihin muuttivat niitä enemmän työelämää vastaaviksi ja auttoivat heitä oppimaan asioita paremmin jo oppilaitoksessa turvallisessa ympäristössä ja sitä kautta oli helpompi siirtyä aitoihin työelämäympäristöihin.