|
|
|
Hankekoodi: S20236
Hankkeen nimi: Sosiaalinen kampus - yksilöllisiä polkuja kohti yhteisöllistä oppimista
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2015 ja päättyy 31.1.2017
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: Tiedepuisto 3
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28600
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kuusimäki Tomi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.kuusimaki(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 6113
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yhteiskunnan panostukset opetuksessa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa keskittyvät yhä enemmän kasvu- ja maakuntakeskuksiin. Maaseutumaiset seutukunnat ja niiden keskukset ovat viime vuosina eniten kärsineet muutoksesta. Erityisesti Pohjois- ja Kaakkois-Satakunnassa on korkea-asteen koulutusta siirretty maakuntakeskukseen. Trendi opetuksen ja TKI-toiminnan painopisteen muutoksista on siirtynyt nyt myös 2.asteelle. Yhdenvertaisuuden periaate voi olla vaarassa, koska palvelut siirtyvät yhä kauemmas ja isompiin kokonaisuuksiin. Kuntien ja valtionhallinnon heikkenevät resurssit näkyvät myös koulutuksesta työelämään nivelvaiheissa muun muassa TE-hallinnon palvelujen vähenemisenä maaseutumaisilla seutukunnilla.
Sosiaalisen kampuksen tavoitteena on koulutuksesta työelämään siirtymisen nopeuttaminen kehittämällä uudenlainen palvelumanagerointiverkosto toimijoiden välillä. Palvelumanageroinnin näkökulma on oppilaitostasosta ja organisaatiorajoista riippumaton. Manageroinnin pääperiaatteena on asiakas- ja tarvelähtöisyyden huomioiminen niin yksittäisen henkilön kuin yritysten näkökulmasta. Tavoitteena on, että projektin päätyttyä palvelumanagerointiosaaminen jää osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa. Palvelumanagerien tehtävänä on tunnistaa opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita erityisesti koulutukseen tai työelämään siirtymisessä. Lähtökohtana on elinikäisen oppimisen polkujen yksilöllisempi tunnistaminen.
Sosiaalisen kampuksen tavoitteena on koulutuksen ja kehittämistoiminnan työelämälähtöisyyden parantaminen. Työelämälähtöisyyden kehittämistä toteutetaan erityisesti verkoston toimijoiden, yritysten ja 3. sektorin yhteisillä projektioppimisympäristöillä. Projektioppimisympäristöjen avulla käytännön tieto siirtyy suoraan yritysten, 3.sektorin ja oppilaitosten välillä. Monialaisia oppimisympäristöjä toteutetaan hankkeen aikana vähintään viisitoista.
Sosiaalinen kampus hankkeen tulokset ovat seuraavat:
- Laaja-alainen ja moniammatillinen palvelumanagerointiverkosto, joka toimii Pohjois- ja Kaakkois-Satakunnassa. Malli on monistettavissa myös muille samankaltaisista ongelmista kärsiville alueille.
- Alueen oppilaitosten tarjonnan tarvevastaavuus on parantunut ja yritysten/3.sektorin koulutukseen osallistujien määrä on noussut vuoden 2014 tasosta.
- Projektiin osallistuneiden opiskelijoiden, yrittäjien/3.sektorin toimijoiden ja verkoston jäsenten osaaminen on lisääntynyt
Pitkän aikavälin tuloksena on alueen koulutus- ja kehittämispalveluiden säilyminen ja edelleen kehittyminen. Alueen asukkaiden elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien edistäminen ja sitä kautta uusien henkilöiden aktivoiminen itsensä ja alueen kehittämiseen.
Uusi tila on sosiaalisen kampuksen verkoston toimijoiden asiakkaille kohdennettu ja toiminnallinen konsepti, jonka tavoitteena on jalkauttaa ja hajauttaa hankittu osaaminen työelämään ja lisätä elinikäistä oppimista.
Uuden tilan toiminta koostuu kolmesta oppimisympäristöstä, joissa monialainen oppiminen sekä moninaiset oppijat kohtaavat sekä soveltavat osaamistaan työelämäläheisessä toiminnassa. Uuden tilan toiminnan keskiössä on ennakointi koskien uutta ja muuttuvaa työelämää, joka Sitran selvitysten mukaan on purskeista, yrittäjämäistä ja monimuotoista. Luovan alan menetelmät ovat vahvasti läsnä Uusi tila –konseptissa. Taide- ja kulttuurilähtöiset menetelmät ovat tasa-arvoistavia ja matalankynnyksen osallistumiseen rohkaisevia malleja erilaisiin työelämäkokeiluihin.
Sosiaalisen kampuksen varsinaisena kohderyhmänä ovat opiskelijat; erityisesti vastavalmistuneet ja työelämään juuri siirtymässä olevat opiskelijat. Erityisenä kohderyhmänä ovat naiset, jotka ovat koulutuksen, työ- ja perhe-elämän nivelvaiheessa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen yrittäjät, yritysten ja 3.sektorin edustajat, alueen oppilaitokset ja kehittäjäorganisaatiot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 183 991
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 178 522
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 256 540
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 249 167
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin, Pohjois-Satakunnan
Kunnat: Kokemäki, Huittinen, Harjavalta, Siikainen, Pori, Kankaanpää, Nakkila, Karvia, Jämijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 30
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36
Suunniteltu: 148
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Alueen henkilöiden aktivoiminen. Osaamisen lisääminen alueella ja sitä kautta uuden yritystoiminnan kehittäminen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 5 |
| Sosiaalinen kampus on itsessään uusi aineeton palvelu, palvelumanagerointimalli. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 3 |
| Palvelujen saavutettavuuden edistäminen lähellä asuinpaikkaa, mikä vähentää paikkakunnalta liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Alueen ihmisten hyvinvoinnin edistäminen osaamisen lisäämisellä, itsetunnon parantuminen, alueen olemassa olevien toimijoiden vertaismentorointi ja -tuki. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 3 |
| Alueellisen tasa-arvon huomioiminen, osallistujien sukupuolijakauma painottuu naisiin. Toiminnan yksi pääkohderyhmistä ovat koulutuksen, työ- ja perhe-elämän nivelvaiheessa olevat naiset. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 9 | 2 |
| Sosiaalinen kampus kehittää seutukunnallista toimintaa verrattuna kasvukeskus/maakuntakeskuksiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 8 | 2 |
| Alueen henkilöiden aktivoiminen oman kulttuuriympäristönsä kehittämiseen. Verkostossa on erittäin vahvoja paikallisen kulttuurin kehittäjiä (Kankaanpään Opisto ja Kankaanpään Taidekoulu) joiden toiminnan kehittäminen tukee myös kulttuuriympäristön kehittämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Sosiaalisen kampuksen lähtökohtana oli, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta keskittyy yhä enemmän kasvu- ja maakuntakeskuksiin. Toisena näkökulmana oli yritysten ja kouluttajien kohtaamattomuus ja työelämätaitojen osaamisen kehittäminen.
Projektin onnistumisena pidettiin palvelumanageriverkoston toimintaa, mitä ei ennen oltu toteutettu toimijoiden välillä. Sen koettiin avaavan kunkin organisaation toimintaa muille ja sitä kautta löydettiin luontaisia yhteistyömuotoja myös jatkuvuutta ajatellen. Toiminnassa oli yhteensä yhdeksän eri palvelumanageria. Manageriverkoston tapaamiset olivat säännöllisiä ja projektin loppua kohden ne muuttuivat yhä enemmän vapaamuotoisemmaksi verkostoyhteistyöksi.
Projektioppimisympäristöt toimivat suunnitelman mukaan hyvin monialaisen toiminnan testiympäristöinä ja ne pohjautuivat suoraan työelämälähtöiseen tarpeeseen. Vahva työelämästä nouseva toiminta nostaa esiin aitoja ratkaistavia ongelmia, mitkä koettiin oppimisen kannalta hedelmälliseksi. Projektioppimisympäristöihin osallistui yli 200 osallistujaa. Projektioppimisympäristöt toimivat myös uuden tutkimus- ja kehittämistoiminnan toiminnan kehittäjänä olemalla mahdollistajana viidelle kehittämishankkeelle, joiden yhteenlaskettu rahoitus on noin 700 000 euroa. Neljä näistä hankkeista liittyy osaamisen lisäämiseen alueella. Projektioppimisympäristöjä toteutettiin 15.
Erityisesti yrittäjyyteen liittyvät koulutuskokonaisuudet koettiin onnistuneimpina ja niistä löydettiin helpoiten yhteisten toteutusten kohteita. Yrittäjyyteen liittyvää koulutusta myös haluttiin enemmän. Yrittäjyyteen liittyvät koulutukset koettiin myös organisaatioiden kannalta helpoimmiksi yhteistoteutusten kannalta. Koulutukset, missä aiheena oli tulevaisuus ja strategiat koettiin ertiyisesti organisaatioiden johdon taholta tarpeellisiksi. Eri aloja yhdistävät koulutukset koettiin mielenkiintoiseksi, mutta yhteistyön alkuvaiheen takia pitemmälle menevää ja pysyvää yhteistyötä jatkossa ei pystytty vielä luomaan tämän kehittämisprojektin avulla. Sosiaalinen kampus toteutti yhteensä viisi seminaaria ja kahdeksan muuta koulutuskokonaisuutta. Tilaisuuksia oli yhteensä siis kolmetoista.
Välittömänä tuloksena on mallinnettu palvelumanagerointiverkosto.
Hankkeen tuloksena pystyttiin uudistamaan koulutuksen sisältöjä enemmän käytännönläheisemmiksi ja sitä kautta tarvevastaavuus parantui aiemmasta.
Osallistujat kokivat osaamisen lisääntyneen erityisesti monialaisessa työryhmässä toimimisen osalta.
Hankkeen arvioituja tuloksena oli työllistymisen parantuminen erityisesti vastavalmistuneiden osalta, mutta sitä ei saatu luotettavasti mitattua, koska erityisesti hankkeen toiminnan vaikutukset työllistymiseen oli vaikea tunnistaa.
Oppimisympäristöjen tuloksena aloitettiin viisi uutta kehittämisprojektia, joiden yhteenlaskettu rahoitus oli noin 700 000 euroa. Näiden rahoitusten avulla on jatkotyöllistynyt useampi alueen henkilö. Projektien pääasiallisena tavoitteena on osaamisen kehittäminen.
Sosiaalisen kampuksen malli on kirjattu myös alueellisten strategioiden sisältöihin. Sosiaalisen kampuksen kohderyhmästä Pohjois-Satakunnan elinkeinostrategiaan nostettiin erityisesti nuorten työllistäminen edistäminen. Kankaanpään kaupungin strategiassa yhdeksi toimintamalliksi jatkotyöskentelyyn valittiin Sosiaalisen kampuksen malli.
Koulutusten tuloksena osallistujien tietämys erityisesti yrittäjyydestä ja yrittäjämäisestä asenteesta lisääntyi.