![]() |
![]() |
Hankekoodi: S20237
Hankkeen nimi: Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) - koordinaatiohanke 2014-2022
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö
Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0220266-9
Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 A
Puhelinnumero: 0304741
Postinumero: 00250
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.ttl.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Haverinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.haverinen(at)ttl.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504146752
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -hankkeessa on kehitetty työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari. Kykyviisari on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn itsearviointia varten. Kykyviisari kehitettiin alunperin ESR toimintalinja viiden hankkeiden käyttöön, mutta pian huomattiin, että Kykyviisarin kaltaiselle itsearviointimenetelmälle on tarvetta laajemmin palvelujärjestelmässä. Kykyviisarin käyttö onkin levinnyt hyvin laajasti ja Solmussa tullaan vuosina 2020-2022 panostamaan siihen, että Kykyviisari juurtuu osaksi digitaalista palvelujärjestelmää.
Juurtumisen tukemisen lisäksi, Solmussa tullaan toimittamaan rahoittajalle (STM) ESR toimintalinja viiden hankkeita koskeva muutosindikaattori. Muutosindikaattorilla rahoittaja pystyy tarkastelemaan Kykyviisaria käyttäneitä toimintalinjan viiden hankkeita sen mukaan, minkälaisia muutoksia hankkeiden osallistujien työ- ja toimintakyvyssä on tapahtunut. Tähän indikaattorityöhön liittyy olennaisena osana myös hankkeiden tukeminen Kykyviisarin käyttöön.
Vuosina 2020-2022 tullaan Solmussa kehittämään edelleen Kykyviisarin käyttäjälähtöisyyttä sekä saavutettavuutta. Tavoitteena on, että Kykyviisari olisi mahdollisimman helppokäyttöinen sekä palvelisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kohderyhmää.
Laajemmassa kontekstissa Solmu-hankkeessa pyritään edistämään osatyökykyisten sekä haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden poluttamista kohti työelämää. Hankkeessa pyritään myös lisäämään yleistä tietoisuutta työ- ja toimintakykyyn liittyen sekä tukemaan yksilöiden toimijuutta sekä osallisuutta oman työ- ja toimintakykynsä parantamisessa.
*2020-2022*
Solmu-koordinaatiohankkeen kohderyhmänä ovat Kykyviisarin potentiaaliset käyttäjät sotete-sektoreilla sekä ESR TL5 -hankkeet. Kohderyhmää tullaan tarkentamaan aikaisempien huomioiden sekä selvitysten perusteella ja Kykyviisarin markkinointia ja käytön tukea tullaan kohdentamaan erityisesti niille tahoille, joissa Kykyviisarin käytölle on parhaat edellytykset sekä joissa Kykyviisarin käytöstä saadaan paras hyöty.
*2017-2020*
Jatkohankkeen varsinainen kohderyhmä ovat ESR TL 5 –hankkeet. Jatkohankkeessa kohderyhmä laajenee TL 5 -hankkeiden lisäksi muutamiin (pilotti)toimijoihin, joiden perustoimintaan kuuluu haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten kanssa tehtävä asiakastyö ja siihen liittyen asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi.
*2014-2017*
Koordinaatiohankkeen kohderyhmänä ovat toimintalinja 5 sisältöalueen hanketoimijat ja hankkeiden vetäjät (kunnat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, koulutuslaitokset, kansalais- ym. järjestöt, säätiöt, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot).
*2020-2022*
Välillisinä kohderyhminä Solmu-koordinaatiohankkeessa ovat varsinaisten kohderyhmien asiakkaat sekä ESR TL5 -hankkeisiin osallistuvat henkilöt. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös sotete-palveluissa toimivat päättäjät.
*2017-2020*
Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat kehittämishankkeiden osallistujat sekä edellä mainittujen toimijoiden asiakkaat.
*2014-2017*
Koordinaatiohankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sisältöalueen kehittämishankkeisiin osallistujat (työelämän ulkopuolella olevat ryhmät mm. nuoret, maahanmuuttajataustaiset henkilöt, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset henkilöt, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät henkilöt), sidosryhmät sekä työpaikat, jotka työllistävät kohderyhmän henkilöitä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 3 812 416
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 503 855
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 857 614
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 503 855
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1
Suunniteltu: 0
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
Hankkeessa on vähän luontoa kuormittavaa toimintaa. Tuotokset ovat aineettomia, ja suurin osa hankemateriaalista tehdään sähköiseksi ja toimitetaan sähköisinä. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
Hankkeen toimissa ja hankinnoissa huomioidaan ympäristöystävällisyys ja vähähiilisyys. Vältetään turhaa matkustamista hyödyntämällä video-/puhelinpalavereja sekä Moodle-oppimisympäristöä | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 2 | 0 |
Koordinaatiohankkeessa toimitaan pääasiassa sähköisessä ympäristössä eli materiaalit ovat sähköisinä. Hankinnoissa pyritään huomioimaan materiaalien ekologisuus ja kierrätettävyys. | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
Hankkeilla ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
Hanke edistää taloudellista kestävyyttä vaikuttamalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työllistymiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, ja sitä kautta työurien pidentämiseen ja elämänlaadun parantumiseen. Tällä on välillisesti vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 5 |
Hankkeessa kehitetään vain aineettomia tuotteita ja palveluja. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
Liikkumisessa suositaan vähäpäästöisiä kulkutapoja ja julkista liikennettä. Verkko- ja videoneuvottteluja käyttämällä vähennetään liikkumista Välilliset: paikallistalous vahvistuu, kun hankkeet voivat parantaa työllistymistä ja siten vähentää työmatkoja | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
Hankkeet saavat välineen arviointiin ja tietoa sekä verkostoja oman työnsä tukemiseen. Hanke vaikuttaa kohdehankkeiden välityksellä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen mm. lisäämällä heidän mahdollisuuttaan osallistua kykyjensä mukaan työelämään (syrjäytymisen ehkäisy, terveyden parantuminen). Osallistujan lähiympäristön hyvinvointi lisääntyy, kun osallistujan hyvinvointi ja osallistuvuus lisääntyy | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | 9 |
Hanke vaikuttaa kohdehankkeiden välityksellä tasa-arvon edistämiseen. Arviointivälinettä kehitetään niin, että se huomioi tasapuolisesti työelämän ulkopuolella olevat eri kohderyhmät. Ryhmät otetaan myös mukaan arvioinnin kehittämiseen. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
Hanke edistää sekä yhteiskunnallisen että kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Kehittämishankkeissa voidaan esimerkiksi kouluttaa työnantajia, jotta he osaisivat huomioida entistä paremmin maahanmuuttajia tai osatyökykyisiä työntekijänä (työ- ja toimintakykyajattelu) | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Ei vaikutusta | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Ei vaikutusta |
-
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi