Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

Toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi tehdään sukupuolinäkökulmasta ja huomioidaan sukupuolen merkitys hankkeen toiminnassa. On ilmeistä, että sukupuoli vaikuttaa työelämän ulkopuoliseksi jäämiseen sekä työ- ja toimintakykyyn. Siksi sukupuolinäkökulma on hankkeen toimintojen kannalta keskeinen, ja siihen pyritään vaikuttamaan läpi hankkeen. Esimerkiksi ns. syrjäytyneistä nuorista – vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevista 15-29 –vuotiaista – selvä enemmistö (64 %) on miehiä (Myrskylä, 2012). Terveys 2011 –tutkimuksessa (Koskinen, Lundqvist & Ristiluoma, 2012) on selvitetty kattavasti sukupuolten välisiä eroa työ- ja toimintakyvyn suhteen. Miehillä on keskimäärin parempi kunto kuin naisilla. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät iän myötä, naisilla jyrkemmin kuin miehillä. Naisilla sen sijaan on miehiä parempi kognitiivinen toimintakyky. Sosiaalisen toimintakyvyn suhteen sukupuolten välillä ei ole merkittävää eroa. Miesten ja naisten antamassa itsearviossa omasta työkyvystään ei myöskään ollut eroa. Kuitenkin naiset olivat miehiä epäilevimpiä oman työssä jaksamisensa suhteen. Lisäksi työelämän ulkopuolella oleminen lisää huomattavasti terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia. Työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset korostuvat etenkin miesten kohdalla.

*2022-2023* Solmu-koordinaatiohankkeessa on koko ajan pyritty sukupuolitietoiseen toimintaan. Sukupuoleen yhteiskunnassamme liitetyt oletukset ja stereotypiat on tunnistettu ja niitä ei ole toistettu tai vahvistettu hankkeen toiminnassa. Solmussa on huomioitu sukupuolten erilaiset tarpeet ja sukupuolten moninaisuus. Kykyviisari on kehitetty sukupuolinäkökulmaltaan neutraaliksi. Kehittämistyössä on otettu huomioon sukupuolen mahdollinen vaikutus siihen, miten Kykyviisaria käytetään. Tavoitteena on ollut, että sukupuoli ei vaikuta Kykyviisarin käyttökokemukseen. Kykyviisari-kyselyssä sukupuoleksi on mahdollista valita nainen, muu, mies tai jättää kokonaan vastaamatta sukupuolta koskevaan kysymykseen. Solmussa tehtävässä tutkimuksessa Kykyviisari-aineistoa tarkastellaan sukupuolen kautta ja tuodaan esille sukupuolen yhteys työ- ja toimintakykyyn. Tuloksia raportoitaessa tuodaan esille vastaajien sukupuolijakauma, jota on selvitetty myös mm. ikäryhmittäin. Jatkohankkeen osalta sukupuolinäkökulma huomioidaan erityisesti viestinnässä. Asiakas- sekä käyttökokemuksia esitellään eri sukupuolten näkökulmista ja viestinnässä tuodaan mahdollisimman monipuolisesti esille eri sukupuolten ääniä. Sukupuolijakauma huomioidaan myös hankkeen sisäisessä toiminnassa, kuten esim. tilaisuuksien esiintyjien valinnassa sekä hankkeen sisäisen toiminnan organisoimisessa. *2020-2022* Solmu-koordinaatiohankkeessa pyritään siihen, että hankkeen toiminta on sukupuolitietoista, eli sukupuoleen yhteiskunnassamme liitetyt oletukset ja stereotypiat tunnistetaan ja niitä ei toisteta tai vahvisteta hankkeen toiminnassa, vaan toimintaa kehitetään huomioiden sukupuolten erilaiset tarpeet ja sukupuolten moninaisuus. Kykyviisaria kehitetään niin, että menetelmä ottaa aiempaa kattavammin huomioon sukupuolen vaikutuksen työ- ja toimintakykyyn. Kehittämistyössä otetaan huomioon myös sukupuolen mahdollinen vaikutus siihen, miten Kykyviisaria käytetään. Tavoitteena on, että sukupuoli ei vaikuta Kykyviisarin käyttökokemukseen. Kykyviisari-kyselyssä sukupuoleksi on mahdollista valita nainen, muu, mies tai jättää kokonaan vastaamatta sukupuolta koskevaan kysymykseen. Solmussa tehtävässä tutkimuksessa Kykyviisari-aineistoa tarkastellaan sukupuolen kautta ja tuodaan esille sukupuolen yhteys työ- ja toimintakykyyn. Tuloksia raportoitaessa tuodaan esille vastaajien sukupuolijakauma. Sukupuolinäkökulma huomioidaan viestinnässä. Asiakas- sekä käyttökokemuksia esitellään eri sukupuolten näkökulmista ja viestinnässä pyritään tuomaan mahdollisimman monipuolisesti esille eri sukupuolten ääniä. Viestinnän avulla edistetään Kykyviisarin tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä käyttöönottoa sekä pyritään vaikuttamaan Kykyviisarin käytön mahdollisiin esteisiin. Sukupuolijakauma huomioidaan hankkeen sisäisessä toiminnassa, kuten esim. ohjausryhmän kokoonpanossa, erilaisten tilaisuuksien esiintyjien valinnassa sekä hankkeen sisäisen toiminnan organisoimisessa. Hankkeen toimintaa arvioidaan sukupuolen näkökulmasta ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia hankkeen aikana. Hankkeessa tullaan myös tarvittaessa käyttämään ulkopuolista asiantuntija-apua tasa-arvonäkökulman huomioimiseen liittyen. *2014-2020* Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikissa hanketoiminnoissa: suunnittelussa, toteutuksessa, raportoinnissa, tulosten levittämisessä sekä hankkeen arvioinnissa. Koordinaatiohankkeen toiminnassa otetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa ja toimenpiteissä. Sukupuolten tasa-arvo on ollut yksi näkökulma, josta koordinaatiohankkeen suunnitelmaa on arvioitu. SOLMU-hankkeen sisäisen työryhmätyöskentelyn käynnistysvaiheessa päätetään ryhmien toimintaperiaatteista ja tässä yhteydessä myös siitä, miten sukupuolten tasa-arvo näkökulma tulee parhaiten huomioon otetuksi kummankin ryhmän toiminnassa ja tuotoksissa koko hankkeen ajan. Sukupuolten tasa-arvo otetaan yhdeksi tarkastelunäkökulmaksi, kun hankkeen käynnistyessä tehdään selvitystä työ- ja toimintakyvyn mittareista. Selvityksen pohjalta arvioidaan, kuinka sukupuolten tasa-arvo on aiemmissa mittausvälineissä otettu huomioon ja selvitetään sitä, miten arviointikäytäntöjä voidaan tai olisi syytä kehittää tästä näkökulmasta. Sukupuolen mukaan jaotellut taustatiedot huomioidaan arviointivälineessä: erilaiset vaatimukset työelämässä, sukupuolen merkityksen huomiointi työ- ja toimintakyvyssä vrt. aikaisempi tieto. Fyysisen toimintakyvyn mittareiden valinnassa selvitetään ja otetaan huomioon mm. kulttuuritaustasta lähtevät erot sukupuolten välillä siinä, miten fyysiseen toimintakykyyn, työkuormitukseen ja terveyteen liittyviin asioihin suhtaudutaan ja millaisia merkityksiä niihin sisältyy. Näin varmistetaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnin toimivuus yhtä hyvin molemmilla sukupuolilla kulttuuri- tai uskontotaustasta huolimatta. Kun kehittämishankkeiden kanssa kehitetään yhdessä arviointikäytäntöjä, otetaan sukupuolten tasa-arvo yhdeksi yhdessä kehitettäväksi vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kehittämisen ulottuvuudeksi. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kehittämisessä on mukana sekä miehiä että naisia (hanketoimijoissa ja hankeosallistujissa) sekä arviointimenetelmän arvioinnissa osallistetaan molempia sukupuolia. Tämän toimintalinjan hankkeissa hanketoimijat luultavasti ovat suurelta osin naisia, mutta mahdollisuuksien mukaan molemmat sukupuolet ovat edustettuna. Hankkeen prosessi – ja loppuarvioinnissa sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen ja edistäminen on myös yksi toiminnan ja tuotosten arviointikriteeri. Ohjelmatason indikaattorin avulla arvioidaan hankkeiden onnistumista kokonaisuutena työ- ja toimintakyvyn muutosten suhteen, mutta hankkeita arvioitaessa voidaan huomioida, onko työ- ja toimintakyvyn parantuminen jakautunut sukupuolen mukaan tarkasteltuna tasaisesti tai mikäli kehittämishanke on sukupuolisensitiivinen (suunnattu ainoastaan miehille tai ainoastaan naisille), niin hanke saisi siitä yhtenäisten kriteereiden perusteella tietyn arvon. Hankkeen tulokset raportoidaan sukupuolinäkökulmasta, lisäksi kiinnitetään huomiota hankemateriaalin sukupuolisensitiivisyyteen.

Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Asia on tämän koordinaatiohankkeen sivutavoitteena, koska työllistyminen heikommassa työmarkkina-asemassa olevissa ryhmissä on sukupuolisidonnaista, vaihdellen eri ryhmien välillä esim. maahanmuuttajilla.