RR-tietopalvelu -hankekuvaus S20237, Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu)

1 Hanke

Hankekoodi: S20237

Hankkeen nimi: Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) - koordinaatiohanke 2014-2022

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2014 ja päättyy 30.9.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 A

Puhelinnumero: 0304741

Postinumero: 00250

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Haverinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erityisasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.haverinen(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504146752

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalinen osallisuus ja työ- ja toimintakyvyn muutos (Solmu) -hankkeessa on kehitetty työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari. Kykyviisari on tarkoitettu erityisesti työelämän ulkopuolella olevien työikäisten työ- ja toimintakyvyn itsearviointia varten. Kykyviisari kehitettiin alunperin ESR toimintalinja viiden hankkeiden käyttöön, mutta pian huomattiin, että Kykyviisarin kaltaiselle itsearviointimenetelmälle on tarvetta laajemmin palvelujärjestelmässä. Kykyviisarin käyttö onkin levinnyt hyvin laajasti ja Solmussa tullaan vuosina 2020-2022 panostamaan siihen, että Kykyviisari juurtuu osaksi digitaalista palvelujärjestelmää.

Juurtumisen tukemisen lisäksi, Solmussa tullaan toimittamaan rahoittajalle (STM) ESR toimintalinja viiden hankkeita koskeva muutosindikaattori. Muutosindikaattorilla rahoittaja pystyy tarkastelemaan Kykyviisaria käyttäneitä toimintalinjan viiden hankkeita sen mukaan, minkälaisia muutoksia hankkeiden osallistujien työ- ja toimintakyvyssä on tapahtunut. Tähän indikaattorityöhön liittyy olennaisena osana myös hankkeiden tukeminen Kykyviisarin käyttöön.

Vuosina 2020-2022 tullaan Solmussa kehittämään edelleen Kykyviisarin käyttäjälähtöisyyttä sekä saavutettavuutta. Tavoitteena on, että Kykyviisari olisi mahdollisimman helppokäyttöinen sekä palvelisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti kohderyhmää.

Laajemmassa kontekstissa Solmu-hankkeessa pyritään edistämään osatyökykyisten sekä haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden poluttamista kohti työelämää. Hankkeessa pyritään myös lisäämään yleistä tietoisuutta työ- ja toimintakykyyn liittyen sekä tukemaan yksilöiden toimijuutta sekä osallisuutta oman työ- ja toimintakykynsä parantamisessa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

*2020-2022*
Solmu-koordinaatiohankkeen kohderyhmänä ovat Kykyviisarin potentiaaliset käyttäjät sotete-sektoreilla sekä ESR TL5 -hankkeet. Kohderyhmää tullaan tarkentamaan aikaisempien huomioiden sekä selvitysten perusteella ja Kykyviisarin markkinointia ja käytön tukea tullaan kohdentamaan erityisesti niille tahoille, joissa Kykyviisarin käytölle on parhaat edellytykset sekä joissa Kykyviisarin käytöstä saadaan paras hyöty.

*2017-2020*
Jatkohankkeen varsinainen kohderyhmä ovat ESR TL 5 –hankkeet. Jatkohankkeessa kohderyhmä laajenee TL 5 -hankkeiden lisäksi muutamiin (pilotti)toimijoihin, joiden perustoimintaan kuuluu haastavassa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten kanssa tehtävä asiakastyö ja siihen liittyen asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arviointi.

*2014-2017*
Koordinaatiohankkeen kohderyhmänä ovat toimintalinja 5 sisältöalueen hanketoimijat ja hankkeiden vetäjät (kunnat, työllisyys-, sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen tarjoajat, koulutuslaitokset, kansalais- ym. järjestöt, säätiöt, sosiaalipartnerit ja muut toimialaan liittyvät organisaatiot).

4.2 Välilliset kohderyhmät

*2020-2022*
Välillisinä kohderyhminä Solmu-koordinaatiohankkeessa ovat varsinaisten kohderyhmien asiakkaat sekä ESR TL5 -hankkeisiin osallistuvat henkilöt. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös sotete-palveluissa toimivat päättäjät.

*2017-2020*
Välillisinä kohderyhminä hankkeessa ovat kehittämishankkeiden osallistujat sekä edellä mainittujen toimijoiden asiakkaat.

*2014-2017*
Koordinaatiohankkeen välillisinä kohderyhminä ovat sisältöalueen kehittämishankkeisiin osallistujat (työelämän ulkopuolella olevat ryhmät mm. nuoret, maahanmuuttajataustaiset henkilöt, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset henkilöt, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät henkilöt), sidosryhmät sekä työpaikat, jotka työllistävät kohderyhmän henkilöitä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 4 424 472

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 922 639

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 806 770

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 922 639

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysi tehdään sukupuolinäkökulmasta ja huomioidaan sukupuolen merkitys hankkeen toiminnassa. On ilmeistä, että sukupuoli vaikuttaa työelämän ulkopuoliseksi jäämiseen sekä työ- ja toimintakykyyn. Siksi sukupuolinäkökulma on hankkeen toimintojen kannalta keskeinen, ja siihen pyritään vaikuttamaan läpi hankkeen. Esimerkiksi ns. syrjäytyneistä nuorista – vailla työ- tai opiskelupaikkaa olevista 15-29 –vuotiaista – selvä enemmistö (64 %) on miehiä (Myrskylä, 2012). Terveys 2011 –tutkimuksessa (Koskinen, Lundqvist & Ristiluoma, 2012) on selvitetty kattavasti sukupuolten välisiä eroa työ- ja toimintakyvyn suhteen. Miehillä on keskimäärin parempi kunto kuin naisilla. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät iän myötä, naisilla jyrkemmin kuin miehillä. Naisilla sen sijaan on miehiä parempi kognitiivinen toimintakyky. Sosiaalisen toimintakyvyn suhteen sukupuolten välillä ei ole merkittävää eroa. Miesten ja naisten antamassa itsearviossa omasta työkyvystään ei myöskään ollut eroa. Kuitenkin naiset olivat miehiä epäilevimpiä oman työssä jaksamisensa suhteen. Lisäksi työelämän ulkopuolella oleminen lisää huomattavasti terveyteen ja työkykyyn liittyviä ongelmia. Työttömyyden kielteiset terveysvaikutukset korostuvat etenkin miesten kohdalla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

*2020-2022* Solmu-koordinaatiohankkeessa pyritään siihen, että hankkeen toiminta on sukupuolitietoista, eli sukupuoleen yhteiskunnassamme liitetyt oletukset ja stereotypiat tunnistetaan ja niitä ei toisteta tai vahvisteta hankkeen toiminnassa, vaan toimintaa kehitetään huomioiden sukupuolten erilaiset tarpeet ja sukupuolten moninaisuus. Kykyviisaria kehitetään niin, että menetelmä ottaa aiempaa kattavammin huomioon sukupuolen vaikutuksen työ- ja toimintakykyyn. Kehittämistyössä otetaan huomioon myös sukupuolen mahdollinen vaikutus siihen, miten Kykyviisaria käytetään. Tavoitteena on, että sukupuoli ei vaikuta Kykyviisarin käyttökokemukseen. Kykyviisari-kyselyssä sukupuoleksi on mahdollista valita nainen, muu, mies tai jättää kokonaan vastaamatta sukupuolta koskevaan kysymykseen. Solmussa tehtävässä tutkimuksessa Kykyviisari-aineistoa tarkastellaan sukupuolen kautta ja tuodaan esille sukupuolen yhteys työ- ja toimintakykyyn. Tuloksia raportoitaessa tuodaan esille vastaajien sukupuolijakauma. Sukupuolinäkökulma huomioidaan viestinnässä. Asiakas- sekä käyttökokemuksia esitellään eri sukupuolten näkökulmista ja viestinnässä pyritään tuomaan mahdollisimman monipuolisesti esille eri sukupuolten ääniä. Viestinnän avulla edistetään Kykyviisarin tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä käyttöönottoa sekä pyritään vaikuttamaan Kykyviisarin käytön mahdollisiin esteisiin. Sukupuolijakauma huomioidaan hankkeen sisäisessä toiminnassa, kuten esim. ohjausryhmän kokoonpanossa, erilaisten tilaisuuksien esiintyjien valinnassa sekä hankkeen sisäisen toiminnan organisoimisessa. Hankkeen toimintaa arvioidaan sukupuolen näkökulmasta ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia hankkeen aikana. Hankkeessa tullaan myös tarvittaessa käyttämään ulkopuolista asiantuntija-apua tasa-arvonäkökulman huomioimiseen liittyen. *2014-2020* Sukupuolinäkökulma huomioidaan kaikissa hanketoiminnoissa: suunnittelussa, toteutuksessa, raportoinnissa, tulosten levittämisessä sekä hankkeen arvioinnissa. Koordinaatiohankkeen toiminnassa otetaan sukupuolten tasa-arvoon liittyvät kysymykset huomioon hankkeen kaikissa vaiheissa ja toimenpiteissä. Sukupuolten tasa-arvo on ollut yksi näkökulma, josta koordinaatiohankkeen suunnitelmaa on arvioitu. SOLMU-hankkeen sisäisen työryhmätyöskentelyn käynnistysvaiheessa päätetään ryhmien toimintaperiaatteista ja tässä yhteydessä myös siitä, miten sukupuolten tasa-arvo näkökulma tulee parhaiten huomioon otetuksi kummankin ryhmän toiminnassa ja tuotoksissa koko hankkeen ajan. Sukupuolten tasa-arvo otetaan yhdeksi tarkastelunäkökulmaksi, kun hankkeen käynnistyessä tehdään selvitystä työ- ja toimintakyvyn mittareista. Selvityksen pohjalta arvioidaan, kuinka sukupuolten tasa-arvo on aiemmissa mittausvälineissä otettu huomioon ja selvitetään sitä, miten arviointikäytäntöjä voidaan tai olisi syytä kehittää tästä näkökulmasta. Sukupuolen mukaan jaotellut taustatiedot huomioidaan arviointivälineessä: erilaiset vaatimukset työelämässä, sukupuolen merkityksen huomiointi työ- ja toimintakyvyssä vrt. aikaisempi tieto. Fyysisen toimintakyvyn mittareiden valinnassa selvitetään ja otetaan huomioon mm. kulttuuritaustasta lähtevät erot sukupuolten välillä siinä, miten fyysiseen toimintakykyyn, työkuormitukseen ja terveyteen liittyviin asioihin suhtaudutaan ja millaisia merkityksiä niihin sisältyy. Näin varmistetaan fyysisen toimintakyvyn arvioinnin toimivuus yhtä hyvin molemmilla sukupuolilla kulttuuri- tai uskontotaustasta huolimatta. Kun kehittämishankkeiden kanssa kehitetään yhdessä arviointikäytäntöjä, otetaan sukupuolten tasa-arvo yhdeksi yhdessä kehitettäväksi vaikeasti työllistyvien työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kehittämisen ulottuvuudeksi. Työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmän kehittämisessä on mukana sekä miehiä että naisia (hanketoimijoissa ja hankeosallistujissa) sekä arviointimenetelmän arvioinnissa osallistetaan molempia sukupuolia. Tämän toimintalinjan hankkeissa hanketoimijat luultavasti ovat suurelta osin naisia, mutta mahdollisuuksien mukaan molemmat sukupuolet ovat edustettuna. Hankkeen prosessi – ja loppuarvioinnissa sukupuolten tasa-arvon huomioon ottaminen ja edistäminen on myös yksi toiminnan ja tuotosten arviointikriteeri. Ohjelmatason indikaattorin avulla arvioidaan hankkeiden onnistumista kokonaisuutena työ- ja toimintakyvyn muutosten suhteen, mutta hankkeita arvioitaessa voidaan huomioida, onko työ- ja toimintakyvyn parantuminen jakautunut sukupuolen mukaan tarkasteltuna tasaisesti tai mikäli kehittämishanke on sukupuolisensitiivinen (suunnattu ainoastaan miehille tai ainoastaan naisille), niin hanke saisi siitä yhtenäisten kriteereiden perusteella tietyn arvon. Hankkeen tulokset raportoidaan sukupuolinäkökulmasta, lisäksi kiinnitetään huomiota hankemateriaalin sukupuolisensitiivisyyteen.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei liity sukupuolten tasa-arvon edistämiseen. Asia on tämän koordinaatiohankkeen sivutavoitteena, koska työllistyminen heikommassa työmarkkina-asemassa olevissa ryhmissä on sukupuolisidonnaista, vaihdellen eri ryhmien välillä esim. maahanmuuttajilla.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	1	1
Hankkeessa on vähän luontoa kuormittavaa toimintaa. Tuotokset ovat aineettomia, ja suurin osa hankemateriaalista tehdään sähköiseksi ja toimitetaan sähköisinä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	1	1
Hankkeen toimissa ja hankinnoissa huomioidaan ympäristöystävällisyys ja vähähiilisyys. Vältetään turhaa matkustamista hyödyntämällä video-/puhelinpalavereja sekä Moodle-oppimisympäristöä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	2	0
Koordinaatiohankkeessa toimitaan pääasiassa sähköisessä ympäristössä eli materiaalit ovat sähköisinä. Hankinnoissa pyritään huomioimaan materiaalien ekologisuus ja kierrätettävyys.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeilla ei vaikutusta uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	5
Hanke edistää taloudellista kestävyyttä vaikuttamalla työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työllistymiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, ja sitä kautta työurien pidentämiseen ja elämänlaadun parantumiseen. Tällä on välillisesti vaikutusta julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	5
Hankkeessa kehitetään vain aineettomia tuotteita ja palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Liikkumisessa suositaan vähäpäästöisiä kulkutapoja ja julkista liikennettä. Verkko- ja videoneuvottteluja käyttämällä vähennetään liikkumista Välilliset: paikallistalous vahvistuu, kun hankkeet voivat parantaa työllistymistä ja siten vähentää työmatkoja
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	7
Hankkeet saavat välineen arviointiin ja tietoa sekä verkostoja oman työnsä tukemiseen. Hanke vaikuttaa kohdehankkeiden välityksellä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin edistämiseen mm. lisäämällä heidän mahdollisuuttaan osallistua kykyjensä mukaan työelämään (syrjäytymisen ehkäisy, terveyden parantuminen). Osallistujan lähiympäristön hyvinvointi lisääntyy, kun osallistujan hyvinvointi ja osallistuvuus lisääntyy
Tasa-arvon edistäminen	0	9
Hanke vaikuttaa kohdehankkeiden välityksellä tasa-arvon edistämiseen. Arviointivälinettä kehitetään niin, että se huomioi tasapuolisesti työelämän ulkopuolella olevat eri kohderyhmät. Ryhmät otetaan myös mukaan arvioinnin kehittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	0	6
Hanke edistää sekä yhteiskunnallisen että kulttuurisen yhdenvertaisuuden toteutumista. Kehittämishankkeissa voidaan esimerkiksi kouluttaa työnantajia, jotta he osaisivat huomioida entistä paremmin maahanmuuttajia tai osatyökykyisiä työntekijänä (työ- ja toimintakykyajattelu)
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

10 Esimerkkihanke

Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus