Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20238

Hankkeen nimi: OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 31.3.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savon koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1852679-9

Jakeluosoite: PL 87

Puhelinnumero: 017 214 3000

Postinumero: 70101

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.sakky.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maila Makkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maila.makkonen(at)sakky.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 7858376

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Keskeiset tavoitteet:
Opsodiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteuttamisedellytysten vahvistaminen hankkeessa keskitytään nuorten oppisopimustyöpaikkojen lisäämiseen, itäsuomalaisen verkoston nuorten oppisopimuskoulutuksen toimintamallin kehittämiseen ja oppisopimuksen alueellisen viestinnän kehittämiseen. Hankkeella pyritään auttamaan nuoria saamaan ammatillinen koulutus ja siten parantamaan mahdollisuuksiaan työllistyä. Yhtenä väylänä on oppisopimuskoulutus, joka ei ole vielä tänä päivänä vakiintunut ammatillisen koulutuksen toteuttamismuodoksi lukuisista ja merkittävistä ponnisteluista huolimatta.
Yhtenä merkittävänä syynä on edelleen oppisopimuskoulutuksen huono tunnettuus niin työnantajien kuin oppilaitosten sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajien keskuudessa. Tämä korostuu entisestään, kun etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja nuorten ammatilliseen koulutukseen, kun koulumuotoinen opiskelu ei joko innosta tai suju oppimiseen liittyvien haasteiden vuoksi.

Toimenpiteet:
Keskeisinä toimenpiteinä on nuorten oppisopimuskoulutuksen tietouden lisääminen sekä työpaikoille että nuorille ja heidän huoltajilleen sekä opetushenkilöstölle niin peruskouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Tiedottaminen tapahtuu yhteistyössä valtakunnallisen koordinaatiohankkeen Opsodiilin kanssa. Hankkeessa kehitetään myös oppisopimustoimiston henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista järjestämällä valtakunnallisia ja alueellisia koulutuksia.
Samoin alueellista viestintää kehitetään perustamalla yhteinen nettisivusto, joka toimii interaktiivisena viestikanavana työantajien, opiskelijoiden, oppisopimusorganisaatioiden ja oppilaitosten välillä.

Tulokset:
Hankkeen tuloksena työnantajien, oppilaitoksien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja nuorten ohjaukseen liittyvien verkostojen tietämys nuorten oppisopimuskoulutuksesta lisääntyy merkittävästi.
Hankkeen tuloksena nuorten oppisopimusten määrä kasvaa ja sitä kautta nuoret saavat nykyistä enemmän apua työllistymiseen.
Hankkeen tuloksena nuorten oppisopimuskoulutusten laatu paranee ja tavoitteet tulevat paremmin saavutetuiksi. Hankkeen tuloksena työnantajien sitoutuminen nuorten työllistymiseen oppisopimuskoulutuksella kasvaa ja sitä kautta nuorten syrjäytymisuhkaa pienennetään.
Hankkeen tuloksena eri toimijoiden välisiä yhteisiä toimintatapoja kehittyy ja nuorisotakuun piiriin liittyvissä toiminnoissa vähennetään päällekkäisyyksiä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhminä ovat:
• työnantajat
• nuoret opiskelijat ja heidän huoltajansa
• perus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen henkilöstö, ensisijaisena kohderyhmänä opinto-ohjaajat ja muut opiskelijoiden ohjaukseen osallistuvat henkilöt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Verkostotoimijat:
• Toiminta-alueen yrittäjäyhdistykset, kauppakamarit, yritysneuvontapalveluita järjestävät tahot
• Nuorten ohjaukseen läheisesti liittyvät hanketoimijat (mm. Ohjaamo-hanke)
• Kuntien organisoiman työpajatoiminnan henkilöstö
• TE-toimistojen henkilöstö

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 838

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 336 855

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 422 301

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 421 073

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Mikkelin, Ylä-Savon, Savonlinnan, Sisä-Savon, Pieksämäen

Kunnat: Hirvensalmi, Lapinlahti, Enonkoski, Rantasalmi, Siilinjärvi, Kangasniemi, Tuusniemi, Puumala, Mikkeli, Keitele, Vesanto, Kiuruvesi, Kaavi, Sonkajärvi, Pertunmaa, Pieksämäki, Rautalampi, Suonenjoki, Rautavaara, Kuopio, Mäntyharju, Tervo, Sulkava, Heinävesi, Joroinen, Varkaus, Juva, Leppävirta, Vieremä, Savonlinna, Pielavesi, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 64

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 69

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 105

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen merkitsee, että toiminnan tavoitteita ja sisältöjä pystytään kehittämään paremmin vastaamaan eri ihmisryhmien erilaisia tarpeita. Näin se on yksi tapa parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Hankkeen kohderyhmässä on paljon naisia: opinto-ohjaajat sekä muut opetustoimessa olevat ovat suurelta osin naisia. Naisyrittäjyyden edistäminen on ollut teemana ESR-ohjelmassa koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Tilastokeskuksen v. 2010 tekemässä työvoimatutkimuksessa on selvitetty mm. yrittäjien määrän kehitystä sukupuolen mukaan, vertailuaikaväli 1990 - 2008: miehet n. 141.000 – 168 000, kasvunaisyrittäjyys on ollut prosentti 19,1 % naiset n. 41.000 – 68.000, kasvuprosentti 65,9 %. Samansuuntainen on yrittäjien sukupuolijakautuma myös hankkeen toiminta-alueella. Tilastotietoihin perustuen voidaan todeta, että valtaosa yrittäjistä on edelleen miehiä, mutta naisyrittäjyys on ollut kasvussa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että nuorilla naisilla ja miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia koulutusvalintojaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sisäänrakennettu kaikkeen ohjaustoimintaan, joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena, mutta keskeisenä kohteena on siirtymävaiheen tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeessa käytetään luonnonvaroja säästäviä verkkoympäristöjä ja luodaan sähköisiä toimntamalleja joilla on myös asenteellisia kuluttamiseen liittyviä vaikutuksia ekologisempaan luononvaroja ja ympäristöä säästäävään ajatteluun.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 4
Hankkeella vahvistetaan maakunnallisia osaamispääoman tuottamista koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiselle ja elinkeinoelämän yhteistyölle ja siten edistetään asiantuntevien osaajien kouluttamista elinkeinoelämän kehittämiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 1 5
Hankkeessa kehitetään koulutuksen nivelvaiheeseen ohjauksen palvelukokonaisuutta, joka tukee opintojen nopeuttamista ja työelämään siirtymistä. Välillisesti pitemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita palvelutoimintoja.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 7
Koulutusmahdollisuudet oppisopimuskoulutuksena lisäävät työllisyyttä ja parantavat osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hanke pyrkii purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä oppisopimuskoulutuksessa tuomalla hyviä esimerkkejä. Ohjauksella ja viestinnällä vahvistetaan sukupuolineutraalisti eri aloille hakeutumista. Olennainen osa ohjausta on sukupuolisensitiivisyys eettisenä ja menetelmällisenä lähtökohtana siten, että ohjaukselle puretaan auki koulutuksen ja työelämän stereotypioita ja vahvistetaan molempien sukupuolten tietoisuutta sekä kykyä tehdä stereotypioista vapaita koulutus- ja uravalintoja.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 4
Ohjauksen ja neuvonnan ydintehtävä on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää sosioekonomisen tai etnisen taustan merkitystä
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

psodiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteuttamisedellytysten vahvistaminen-hankkeessa pääpaino on ollut nuorten oppisopimuskoulutuksen tietouden levittämisessä niin työnantajien kuin opetus- ja ohjaustehtävässä eri verkostoissa toimivien henkilöiden keskuudessa, nuorten työpaikkojen lisäämisessä, itäsuomalaisen verkoston nuorten oppisopimuskoulutuksen toimintamallin kehittämisessä ja oppisopimuksen alueellisen viestinnän kehittämisessä. Hankkeen aikana on autettu nuoria ammatillisen koulutuksen hankkimisessa ja siten edesautettu heidän mahdollisuuksiaan työllistyä. Yhtenä väylänä koulutuksen hankkimiseen on tarjottu oppisopimuskoulutusta, joka ei ole vielä hankkeen alkaessa ollut vakiintunut ammatillisen koulutuksen toteuttamismuodoksi lukuisista ja merkittävistä ponnisteluista huolimatta.
Oppisopimuskoulutuksen tunnettavuutta on hankkeen aikana parannettu niin työnantajien kuin oppilaitosten sekä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa keskuudessa.

Toimenpiteet:
Keskeisinä toimenpiteinä on ollut nuorten oppisopimuskoulutuksen tietouden lisääminen sekä työpaikoille että nuorille ja heidän huoltajilleen sekä opetushenkilöstölle niin peruskouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa. Tiedottamista on tehty yhteistyössä valtakunnallisen koordinaatiohankkeen Opsodiilin kanssa sekä paikallisesti.
Hankkeessa on kehitetty oppisopimustoimijoiden alueellista viestintää perustamalla yhteinen blogisivusto. Hankeaikana on yhtenäistetty itäsuomalaisen verkoston nuorten oppisopimuskoulutuksen toimintamallia ja toteutettu nuorten oppisopimuskoulutuksen arviointiprosessi.
Tulokset:
Hankkeen tuloksena työnantajien, oppilaitoksien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja nuorten ohjaukseen liittyvien verkostojen tietämys nuorten oppisopimuskoulutuksesta on lisääntynyt merkittävästi. Nuorten oppisopimusten määrä on kasvanut ja sitä kautta nuoret ovat saaneet nykyistä enemmän apua työllistymiseen. Tämä todentuu mm. peruskoulunsa päättäneiden nuorten oppisopimusten nousussa, vaikka määrät edelleen ovat marginaalisia. Nuorten oppisopimuskoulutusten laatu on parantunut ja tavoitteet tulleet paremmin saavutetuiksi. Työnantajien sitoutuminen nuorten työllistymiseen oppisopimuskoulutuksella on kasvanut ja sitä kautta nuorten syrjäytymisuhka pienentynyt. Hankkeen tuloksena eri toimijoiden välisiä yhteisiä toimintatapoja on kehittynyt ja nuorisotakuun piiriin liittyvissä toiminnoissa ovat päällekkäisyydet vähentyneet.