Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S20239

Hankkeen nimi: Opsodiili Pohjoinen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2015 ja päättyy 28.2.2018

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 8

Puhelinnumero: 040 1415 140

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osekk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Spangar Virpi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yksikönjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: virpi.spangar(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 520 8854

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, 2109309-0
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kainuun ammattiopisto, 0214958-9
Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, 0210010-1
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, 0208916-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutuksen tunnettuutta ensisijaisesti työpaikkojen kautta työnantajien suuntaan kehittämällä uusia innovatiivisia viestinnän materiaaleja ja -välineitä. Tämän lisäksi tavoitteena on, että nuoret löytävät jatkossa oppisopimuskoulutuksen helpommin omien kanaviensa kautta. Työnantajat tuntevat oppisopimuskoulutuksen paremmin ja viestintä on selkeää, aktiivista ja ajantasaista. Hankkeessa tiedottamista kohdennetaan ja kehitetään myös muille sidosryhmille kuten peruskouluille, työpajoille, TE-toimistoistoille ja sosiaalitoimelle. Nämä kaikki sidosryhmät ovat nuorten ohjauksen tahoina merkittäviä kumppaneita, kun halutaan edistää nuorille suunnattua oppisopimuskoulutusta.

Hankkeessa tiedotetaan suuralueen työnantajille ja yrityksille hyödyntäen innovatiivisia tiedonjalkauttamisen malleja esim. pelillistämistä, mobiilisovelluksia ja portaaleja. Oppisopimustoimijat toimivat välittäjinä nuorten ja työpaikkojen välillä jatkossa entistä aktiivisemmin. Oppisopimustoimijoilla on tehokkaammat ja toimivammat toimintamallit yritysten suuntaan.

Hankkeen päättyessä on oppisopimuskoulutuksen tunnettuus lisääntynyt ja nuorten mahdollisuudet oppisopimuskoulutukseen ovat parantuneet. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa ja muiden suuralueiden hankkeissa rakennettuja toimintamalleja jalostetaan ja muokataan yhteisesti kaikkien oppisopimustoimijoiden käyttöön. Koordinaattorina toimiva OSAO/Oppisopimusyksikkö toimii tiiviissä yhteistyössä oman hankeverkoston kanssa, jolloin tämän projektin työ ei jää irralliseksi ja muista vastaavista valtakunnan vastaavista hankkeista. Siten hankkeen vaikuttavuus paranee. Projektin tuloksena oppisopimuskoulutuksen toimijoiden osaaminen kehittyy ja oppisopimustoimijoilla on yhteiset viestinnän materiaalit, mallit ja prosessit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat oppisopimuskoulutuksen työnantajat ja oppisopimustoimijat. Lisäksi viestintää tehostetaan muiden nuoria kouluttavien tahojen suuntaan kuten mm. TE-toimistot, sosiaalitoimi ja työpajat. Hankkeessa kehitetään viestinnän malleja yhteistyöverkostojen välillä painottaen työelämään suuntautuvaa viestintää. Oppisopimustoimijat toimivat yhteistyöverkostoissa aktiivisesti ja kumppaneiden sitoutumista nuorten oppisopimuskoulutukseen pyritään vahvistamaan.

Pohjoisen Suomen suuralueen haasteena on harvaan asutun maaseudun nopea muuttoliike. Väestö keskittyy maakuntakeskuksiin. Muuttotappioalueiden väestön supistuminen merkitsee pienempää paikallista ostovoimaa, mikä on heikentänyt paikalliskysynnästä riippuvaisten alojen, kuten kaupan ja muiden palveluiden edellytyksiä. Haja-asutusalueilla väestön ikääntyminen on huolestuttavaa. Toisaalta työikäisen väestön pienenemisestä johtuen suuralueella asuva väestö ei riitä täyttämään tulevia työvoimatarpeita. Työvoiman saatavuus voi muodostua elinkeinojen kehittymisen esteeksi syrjäseuduilla mm. Lapin alueella. Myös Kainuussa väestömäärä vähenee ja nuoret muuttavat maakuntakeskukseen. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa haasteena on säilyttää maakunnan eri alueet riittävän kilpailukykyisinä. Pohjoisen Suomen suuralueen erityispiirteenä on myös pitkät välimatkat. Pohjoisen suuraluehankkeen kohderyhmänä ovat niin kasvukeskusten kuin haja-asutusalueen yritykset ja työnantajat. Työpaikat keskittyvät kasvukeskuksiin mutta hankkeessa halutaan kiinnittää erityishuomiota myös haja-asutusalueen osaamisen kehittämiseen.

Maaseudun elinkeinojen kannalta on oppisopimuskoulutus toimiva tapa kehittää ja ylläpitää ammattiosaamista syrjäseutujen työpaikoilla. Oppisopimuskoulutuksen kautta työllistyminen on merkittävää yritysten kasvun ja alueen elinkeinojen kannalta.

Yhtenä varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret. Nuorille kohdentuva neuvonta tapahtuu yhteistyöverkostoissa. Kataisen/Stubbin hallituksen yksi kärkihanke on nuorisotakuu-hanke, jossa tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua oppisopimuskoulutukseen.

Saksassa suurin osa nuorista jatkaa oppisopimuskoulutuksessa peruskoulun jälkeen. Asiantuntijoiden mukaan Saksan hyvä talouskehitys, teollisuustuotteiden laadukkuus, yritysten innovaatiokyky ja maan alhainen nuorisotyöttömyysaste ovat osin nuorten oppisopimuskoulutuksen ansiota. Myös Suomessa on nähty tarpeelliseksi nostaa nuorten oppisopimusten määrää nuorten työttömyyden korkeuden takia.

Hankkeessa toteutetaan ESR toimintalinja 4:n mukaista koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen toimintaa. Hanke vastaa hyvin toimintalinja 4:n erityistavoitteisiin siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantamisesta ja kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnasta ja laadun parantamisesta. Nuorten oppisopimuskoulutus vastaa hyvin ammatillisen koulutuksen joustavuuden ja työelämävastaavuuden haasteeseen.

Hankkeen kohderyhmiä ovat myös nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kohderyhmään kuuluvat 20-29-vuotiaat henkilöt vailla aiempaa tutkintoa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

-Yritysten taustajärjestöt, mm. yrittäjäjärjestöt, EK
-yritysneuvontapalveluita järjestävät tahot
-yksityiset asiantuntijapalveluita tarjoavat yritykset
-kuntien elinkeinotoimen vastuuhenkilöt
-ohjauksen taustajärjestöt
- Pohjois-Suomen TE-toimistot
- Nuorten ohjauksesta vastaavat yhteistyöverkostot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 355 822

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 355 822

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 444 795

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 444 791

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Raahen, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Kokkolan, Torniolaakson, Oulunkaaren, Rovaniemen, Itä-Lapin, Kaustisen, Koillismaan, Oulun, Kehys-Kainuun, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Kajaanin

Kunnat: Kokkola, Sievi, Paltamo, Hailuoto, Lestijärvi, Tyrnävä, Kolari, Taivalkoski, Ranua, Oulainen, Merijärvi, Kärsämäki, Kempele, Kalajoki, Pelkosenniemi, Muhos, Keminmaa, Savukoski, Toholampi, Rovaniemi, Oulu, Kaustinen, Sodankylä, Inari, Veteli, Utajärvi, Salla, Ristijärvi, Suomussalmi, Pello, Kannus, Siikalatva, Muonio, Ylivieska, Simo, Posio, Alavieska, Siikajoki, Perho, Reisjärvi, Enontekiö, Pyhäjärvi, Halsua, Ii, Lumijoki, Ylitornio, Kittilä, Tornio, Raahe, Kajaani, Vaala, Haapavesi, Tervola, Pudasjärvi, Nivala, Utsjoki, Kuusamo, Puolanka, Liminka, Sotkamo, Kemijärvi, Pyhäntä, Haapajärvi, Pyhäjoki, Kuhmo, Hyrynsalmi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 420

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 486

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 210

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Sukupuolen merkitystä hankkeelle on arvioitu jo suunnitteluvaiheessa. Sukupuolen vaikutusta ja merkitystä arvioidaan tarkemmin hankkeen aikana, kun toimenpiteiden toteutuksen yksityiskohtainen suunnittelu etenee. Sukupuolisensitiivisyys on sisäänrakennettu jo ohjauksen eettisiin lähtökohtiin. Kaikessa ohjauksessa huomioidaan yhteiskunnassa vallitsevat sukupuolten epätasa-arvoa luovat rakenteet, uskomukset ja arvostukset. On myös huomioitava, että sukupuoli kytkeytyy monimuotoisesti muihin yksilöiden ja väestöryhmien elämänrakenteisiin, jotka osaltaan liittyvät tasa-arvokysymyksiin. Projektin edetessä tarkastellaan mm. onko nais- ja miesyrittäjillä erilaiset tarpeet oppisopimuskoulutuksen suhteen, tarvitaanko nais- ja miesyrittäjien tavoittamiseen erilaisia viestinnän keinoja ja materiaaleja sekä onko nais- ja miesyrittäjillä erilaista osaamista ja osaamisen puutteita virtuaalisten metodien suhteen. Samoin nuorten kohderyhmässä huomioidaan vastaavasti erot sukupuolen välillä ts. onko erilaiset tarpeet ja houkuttelevatko / tavoittavatko erilaiset menetelmät ja asiat. Tasa-arvobarometrin (2012) mukaan 90% naisista ja miehistä ajattelee, että oma työ sopisi yhtä hyvin kummallekin sukupuolelle, joten valintoja kannustetaan tekemään omien mieltymysten eikä sukupuoleen liittyvien oletusten mukaan. Oppisopimuksia tarkastellaan sukupuolen mukaan esim. onko ollut jotain eroa naisten ja miesten välillä ja nostaisiko tämä tarkastelu uusia havaintoja kehittämistyön pohjaksi. Oppisopimuskoulutuksessa olevista opiskelijoista n. 60 % on miehiä ja 40 % naisia. Naisvaltaisia aloja ovat palvelualat ja miehiä on enemmistö teknisillä aloilla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa huomioidaan sukupuolen merkitys eikä syrjitä tai vahvisteta segregaatiota tai stereotypioita. Hankkeen kaikissa toimenpiteissä toimitaan sukupuolisensitiivisesti siten, että nuorilla naisilla ja miehillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet toteuttaa omia koulutusvalintojaan, eikä sukupuoli ole esteenä valinnoille. Hankkeen toimenpiteitä suunniteltaessa huomioidaan toimintaympäristön analyysissa esiintuodut näkökulmat. Viestintää mukautetaan tarvittaessa naisille ja miehille houkuttelevaksi eikä vahvisteta yhteiskunnassa vallalla olevia stereotypisiä käsityksiä esimerkiksi naisten ja miesten aloista. Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa huomioidaan eri sukupuolet ja yhteiskunnan segregoituneet työmarkkinat. Tunnistetaan että on olemassa tyypillisiä naisten ja miesten aloja. Kohderyhmään pyydetään nais- ja miesyrittäjiä sekä nais- että miesvaltaisilta aloilta. Naiset esimerkiksi toimivat usein henkilökohtaisia palveluja tuottavilla aloilla (esimerkiksi liikunta-, kampaamo- ja kauneudenhoitoala), viihde- ja kulttuuritoiminnassa, liike-elämän palveluissa sekä terveys- ja sosiaalialalla. (Lähde: Tasa-arvotiedon keskus Minna). Yrittäjistä puolestaan 2/3 on miehiä. (Lähde: Yrittäjänaiset.fi) Suunniteltaessa virtuaalista / pelillistä oppisopimusohjausta ja -neuvontaa otetaan huomioon sukupuolen vaikutus esim. mahdollinen erilainen osaamisen taso.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sisäänrakennettu kaikkeen ohjaustoimintaan,joten se on välillisesti hankkeen tavoitteena, mutta keskeisenä kohteena on siirtymävaiheen tukeminen kokonaisuutena ilman erityisiä sukupuolinäkökulmia.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia materiaaleihin ja jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeen tavoitteiden kannalta uusiutuvien energialähteiden käyttö ei ole relevantti teema
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 3
Hankkeella vahvistetaan suuralueen osaamispääoman tuottamista koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiselle ja elinkeinoelämän välisellä yhteistyöllä ja siten edistetään asiantuntevien osaajien kouluttamista elinkeinoelämän kehittämiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota haja-asutusalueiden pieniin yrityksiin joka vaikuttaa välillisesti alueen elinkeinorakenteen kestävään kehittymiseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeessa kehitetään koulutuksen nivelvaiheeseen ohjauksen palvelukokonaisuutta, joka tukee opintojen nopeuttamista ja työelämään siirtymistä. Välillisesti pidemmällä aikavälillä syntyy vakiintuneita palvelutoimintoja. Lisäksi työnantajien tiedottamiseen kehitetään uudenlainen toimintamalli.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Etätyömahdollisuuksien hyödyntäminen hankkessa eri toimijoiden välillä vähentää liikkumistarvetta. Etäneuvottelulaitteiden hyödyntäminen tiedottamistyössä vähentää liikkumistarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 4 4
Koulutusmahdollisuudet oppisopimuskoulutuksena lisäävät työllisyyttä ja parantavat osallistujien osallisuutta yhteiskuntaan ja lisäävät hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Hanke pyrkii purkamaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä oppisopimuskoulutuksessa tuomalla hyviä esimerkkejä. Huomioimalla sukupuoli suuniteltaessa ohjauksen ja viestinnän toimenpiteitä vahvistetaan toimenpiteiden toimivuutta. Olennainen osa ohjausta on sukupuolisensitiivisyys eettisenä ja menetelmällisenä lähtökohtana siten, että ohjauksella puretaan auki koulutuksen ja työelämän streotypioita ja vahvistetaan molempien sukupuolten tietoisuutta sekä kykyä tehdä stereotypioista vapaita koulutus- ja uravalintoja. Tasa-arvon edistäminen on peruslähtökohta ohjausta kehittävälle toiminnalle, mutta se ei ole määritelty hankkeen erityiseksi tavoitteeksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Ohjauksen ja neuvonnan ydintehtävä on edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja vähentää sosioekonomisen tai etnisen taustan merkitystä koulutus- ja uravalintoja määrittävänä tekijänä. Siten yhdenvertaisuuden edistäminen kuuluu peruslähtökohtana hankkeen kaikkeen toimintaan, mutta se ei ole erityisesti määritelty tavoitteeksi. Tasa-arvoa edistetään siten, että kasvukeskusten ja haja-asutusalueiden nuorilla ja työnantajilla on yhdenmukainen mahdollisuus saada tietoa oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista.
Kulttuuriympäristö 1 1
Hankkeessa jalkaudutaan erilaisiin kulttuuriympäristöihin ja erilaisiin työympäristöihin (esim. matkailu- ja porotalous) sekä huomioidaan pohjoisen suuralueen erityispiirteet.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen (maantieteellinen, teollinen ja taloudellinen) ohjaa hankkeen kohdennettua tiedottamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opsodiili Pohjoinen -projekti on toiminut ajalla 1.5.2015-28.2.2018. Hankkeen koordinaattorina on ollut Oulun seudun koulutuskuntayhtymä / Oppisopimusyksikkö ja osatoteuttajina kuusi muuta alueen oppisopimustoimistoa: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä/Keski-Pohjanmaan oppisopimustoimisto, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos, Kainuun ammattiopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä sekä Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia. Opsodiili Pohjoinen on toiminut osana valtakunnallista Opsodiili-hankeperhettä, jossa koordinaattorina on toiminut Keuda ja Opsodiili Pohjoinen –projektin lisäksi on ollut kolme muuta vastaavaa alueellista hanketta (Itä, Länsi ja Etelä).
Hankekokonaisuuden yhteisenä päätavoitteena on ollut oppisopimuskoulutuksen tunnettuuden lisääminen ja oppisopimuskoulutustoimjoiden toimintatapojen yhtenäistäminen. Valtakunnallinen tiedotus on tukenut alueellista ja paikallista toimintaa. Koordinaatiohankkeessa on luotu oppisopimuskoulutukselle yhteinen viestinnällinen ilme ja materiaaleja aluetoimijoiden hyödynnettäviksi. Koordinaatiohanke on lisännyt alueiden viestintäosaamista mm. some-koulutusten kautta. Koordinaatiohanke on luonut yhteisen keskustelufoorumin aluetoimijoille. Koordinaatiohanke ja aluehankkeet ovat tehneet tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi. Koordinaatiohanke on levittänyt aluehankkeissa luotuja toimintamalleja valtakunnallisesti.

Opsodiili Pohjoinen -projektin toiminta-alueella pääkohderyhmänä ovat olleet työnantajat, erityisesti mikro- ja pienyritykset ja näitä onkin onnistuttu tavoittamaan runsaasti. Hanketoimijat on koulutettu asiakaskuuntelumenetelmän käyttöön hankkeen alussa. Hankkeen kehittämiskumppanityönantajien kanssa on keskusteltu tiedotuksen tarpeista. Hankkeen toimenpiteitä ja kehitettäviä tiedotuskanavia on tarkennettu tältä pohjalta. Työnantajille kohdennettua viestiä ja materiaaleja on selkiytetty sekä otettu käyttöön uusia työnantajia tavoittavia tiedotuskanavia. Haja-asutusalueiden työnantajat on huomioitu mm. hyödyntämällä virtuaalisia tiedotuskanavia ja webinaareja. Räätälöidyn tiedotuksen toimintamallia on kehitetty osaamistarvekartoitusten tekemisen yhteydessä; mallissa on korostettu kumppanuusajattelua sekä yritysten kokonaisvaltaista tarpeiden huomioimista ja palvelua.

Nuorille soveltuvia oppisopimustyöpaikkoja on kartoitettu erityisesti osaamistarvekartoitusten tekemisen yhteydessä. Hankkeen toiminta-aikana vallinneen heikon taloudellisen tilanteen vuoksi oppisopimustyöpaikkoja on ollut vaikea löytää. Erityisesti kokemattomien nuorten asema on tällaisessa tilanteessa vaikea. Tiedotustyön kautta on luotu hyvää pohjaa työnantajien keskuudessa oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista, joten he osaavat niitä tarvittaessa paremmin hyödyntää. Nuorten ohjaus ja neuvonta on hankkeen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti tapahtunut pääasiassa yhteistyöverkostoissa. Hankkeessa on tiedotettu mm. opinto-ohjaajia, TE-toimiston asiantuntijoita, etsiviä nuorisotyöntekijöitä, työpajaohjaajia, ohjaamoiden työntekijöitä ja hanketoimijoita oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksista. Ohjaushenkilöstölle on toteutettu kysely tiedotuksen tarpeiden kartoittamiseksi sekä kehitetty tiedotusta toivottuun suuntaan mm. selkiytetty viestiä ja tiedotettu tiheämmin.